Siemens (yritys)

Siemensin perustivat Werner von Siemens ja Johann Georg Halske 1. lokakuuta 1847. Yritys sai nimekseen Telegraphen-Bauanstalt von Siemens & Halske. Yritys hyödynsi Siemensin kehittämää lennätintekniikkaa, joka käytti kirjaimia osoittavaa neulaa morsen koodin sijaan.

Vuonna 1848 yritys rakensi ensimmäisen kaukolennätinlinjan Eurooppaan, jolla oli pituutta 500 kilometriä. Linja kulki Berliinistä Frankfurt am Mainiin. Vuonna 1850 perustajan nuorempi veli Sir William Siemens (alkuperäiseltä nimeltään Carl Wilhelm Siemens) perusti toimiston Lontooseen. Pian tämän jälkeen yritys oli osallisena rakentamassa kaukolennätinlinjoja Venäjälle. Vuonna 1855 yritys avasi toimiston Pietariin, jota johti hänen toinen veljensä Carl von Siemens.

Vuonna 1881 yritys rakensi vaihtovirtageneraattorin, joka antoi virtaa maailman ensimmäisille sähköisille katuvaloille Godalmingin kaupungissa Englannissa. Yritys jatkoi kasvuaan ja laajensi toimintaansa sähköjunien ja hehkulamppujen tuotantoon. Vuonna 1890 perustaja Werner von Siemens jäi eläkkeelle ja jätti yrityksen veljelleen Carlille sekä pojilleen Arnoldille ja Wilhelmille.

Vuonna 1919 Siemens & Halske ja kaksi muuta yritystä perustivat yhdessä Osramin, joka alkoi valmistaa hehkulamppuja. Japanin haarakonttori avattiin vuonna 1923. Ennen toista maailmansotaa yritys alkoi valmistaa radioita, televisioita sekä mikroskooppeja. Yritys oli myös osallisena Saksan salaisessa uudelleenaseistumisessa ennen toista maailmansotaa.

1950-luvulla Siemens & Halske alkoi valmistaa tietokoneita, puolijohteita, pyykinpesukoneita ja sydämentahdistimia. Siemens AG muodostettiin vuonna 1966 yhdistämällä Siemens & Halske AG, Siemens-Schuckertwerke AG (per. 1903) ja Siemens-Reiniger-Werke AG (per. 1932). Ensimmäisen digitaalisen puhelinvaihteen Siemens valmisti vuonna 1980. Vuonna 1988 Siemens ja brittiläinen GEC hankkivat brittiläisen Plessey-nimisen puolustusväline- ja teknologiayrityksen. Plessey jaettiin, ja Siemens otti haltuunsa ilmailuelektroniikan, tutkat ja liikenteenvalvonnan järjestelmät, jotka nimettiin Siemens Pleysseyksi.

Vuonna 1990 Siemens hankki saksalaisen Nixdorf Computer AG:n ja nimesi sen Siemens Nixdorf Informationssysteme AG:ksi. Vuonna 1997 Siemens toi markkinoille maailman ensimmäisen värinäytöllä varustetun GSM-puhelimen. Näyttö oli karkea, suurisegmentillinen eikä johtanut värinäyttömallien läpimurtoon. Samana vuonna Siemens Plesseyn puolustusvälinetuotanto myytiin British Aerospacelle ja Britannian valtionhallinnon yksikölle.

Vuonna 1999 Siemens perusti Infineon Technologies -yrityksen, jolle siirrettiin Siemensin puolijohteiden valmistus. Samana vuonna Siemensin IT-teknologiasta vastannut Siemens Nixdorf Informationssysteme AG:n toiminta siirtyi osaksi Siemensin ja Fujitsun perustamaa yhteisyritystä Fujitsu Siemens Computersia.

Vuonna 2005 taiwanilainen BenQ hankki omistukseensa taloudellisissa vaikeuksissa olleen Siemensin matkapuhelinyksikön. Samalla Siemensiltä siirtyi 6 000 työntekijää BenQ:n palvelukseen. Osana yrityskauppaa BenQ sai oikeuden käyttää Siemensin tavaramerkkiä matkapuhelimissa viiden vuoden ajan.^[4]

Tammikuussa 2009 Siemens ilmoitti vetäytyvänsä Arevasta, josta sillä oli 34 %:n osuus. Toukokuussa 2011 Siemens määrättiin korvaamaan Arevalle 648 miljoonaa euroa sopimusrikkomuksesta.^[5][6]Pian Arevasta vetäytymisen jälkeen Siemens allekirjoitti sopimuksen yhteistyöstä Rosatomin kanssa.^[7]

19. kesäkuuta 2006 Nokia ja Siemens ilmoittivat verkkoliiketoimintojen yhdistämisestä. Yhteisyrityksen nimi oli Nokia Siemens Networks, ja se aloitti toimintansa huhtikuun alussa 2007.

Nokia Siemens Networksin liikevaihto vastasi sen suurimpien kilpailijoiden eli Alcatel-Lucentin sekä Ericssonin (Marconi) liikevaihtoa. Fuusion myötä saavutettavan suuremman yrityskoon odotettiin tuovan kilpailuetua liiketoimintaan. Siemensillä oli henkilöstöä 40 000 ja Nokialla 20 000. Julkisuudessa oli kuitenkin mainittu, että fuusion myötä erityisesti Nokian henkilöstöä supistettaisiin merkittävästi. Siemensin liikevoitto henkeä kohti (15 000 € / henkilö) oli huomattavasti Nokian vastaavaa (42 000 € / henkilö) heikompi, mikä nosti ilmaan kysymyksiä muun muassa siitä, olivatko fuusion ehdot Nokialle epäedulliset.^[8]

1. heinäkuuta 2013 Nokia osti Siemensin osuuden Nokia Siemens Networksista, jonka nimeksi tuli Nokia Solutions and Networks.^[9][10] Yhtiön nimestä luovuttiin vuonna 2014, ja siitä tuli Nokian Networks-yksikkö.^[11]

Siemensiä syytettiin päättäjiin kohdistuneesta 200 miljoonan euron korruptiosta. Sama yksikkö yhdistyi myöhemmin Nokia Siemens Networksiksi. Talouselämä-lehden mukaan 1970-luvulla Helsingin metroa rakennettaessa toimitusjohtaja Unto Valtanen sai Siemensiltä moottoriveneen ja 80 000 Saksan markkaa. Valtanen, samoin kuin joukko Postin ja Rautatiehallituksen johtajia, sai tuomion.^[12] Joulukuussa 2006 väärinkäytösten rahasumma nousi jo 400 miljoonaan euroon ja rikostutkinta oli laajentunut johtokunnan entiseen jäseneen. Yhtiön työntekijöitä on epäilty lahjonnasta useassa maassa.^[13]

Keväällä 2007 Siemensin epäillään maksaneen lahjuksia yhteensä 1,6 miljardin edestä. Epäselvää rahaliikennettä on havaittu 1990-luvun puolivälistä asti. Suurimmat summat koskevat telekommunikaatioyksikköä ja voimalaitosliiketoimintaa. Nokian verkkoyksikkö fuusioitui Siemensin verkkoyksikön kanssa 4/2007. Siemensistä on tehty tutkintaa myös Nokian johdolla.^[14] Tutkimuksista lahjuksien osuudesta Siemensin atomivoimahankkeessa Olkiluodossa ei ole mainittu Suomessa julkisuudessa mitään.

• Metrojupakka
• Fujitsu Siemens Computers
• Nokia Networks (aiemmin Nokia Siemens Networks)
• Siemens IT Solutions and Services

• Lindell, Ismo: Sähkön pitkä historia, s. 344–349. 3. painos. Otatieto, 2009. ISBN 978-951-672-358-0.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siemens (yritys).

• Siemens AG Suomen virallinen sivusto