Skotit
Skotit (gaeliksi Albannaich) ovat kansa, joka asuu Skotlannissa Isossa-Britanniassa. Skotit ovat osin kelttiläinen kansa, johon on sekoittunut runsaasti muun muassa germaanisia ja skandinaavisia aineksia. Gaelit, jotka puhuvat gaelin kieltä, on joskus laskettu omaksi ryhmäkseen, mutta nykyisin skoteilla tarkoitetaan kaikkia Skotlannissa asuvia kelttiläisiä kansoja.
| Skotit | |||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Albannaich | |||||||||||||||||||||||||||||
 Skotlannin lippu | |||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||
| Väkiluku | 10 000 000 - 15 000 000 | ||||||||||||||||||||||||||||
Merkittävät asuinalueet
| |||||||||||||||||||||||||||||
| Kielet | gaeli, skotti, englanti | ||||||||||||||||||||||||||||
| Uskonnot | presbyteerismi, episkopalismi, roomalaiskatolisuus | ||||||||||||||||||||||||||||
| Sukulaiskansat | iirit, manksit, kornit, kymrit, bretonit | ||||||||||||||||||||||||||||
Asuinalue ja lukumäärä
Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvassa Skotlannissa on vähän yli 5 miljoonaa asukasta ja heistä 4,5 miljoonaa luki vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan itsensä skoteiksi. Muualla maailmassa skottilaisen taustan omaa noin 10–15 miljoonaa henkilöä, ja suurin osa heistä asuu muissa englantia puhuvissa maissa kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.[8]
Historia
Historioitsijoiden mukaan Skotlannin synnytti viisi eri kansaa, piktit, Irlannista saapuneet skotit, kelttiläiset britit, skandinaavit sekä anglit. Skotlannin eli Scotian perusti Kenneth MacAlpin vuonna 843 ja kuningaskunta laajeni vuoteen 1034 mennessä suurin piirtein sen nykyisille rajoille. Englantilaisten hyökkäykset 1200-luvulla johtivat itsenäisyyssotiin joita johti ensin William Wallace ja sittemmin Robert Bruce. Itsenäisyyssodat huipentuivat Bannockburnin taisteluun, jossa skotit voittivat englantilaiset ja säilyttivät asemansa itsenäisenä kuningaskuntana.[8]
Maiden tiet lähenivät taas toisiaan kun Skotlannin kuningas Jaakko VI peri Englannin kruunun ja muutti hovinsa Lontooseen. Jaetun kuninkaan johdosta Skotlannin autonomia alkoi murentua pikku hiljaa ja siitä tuli kiinteämpi osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa. 1800-luvulla Skotlanti teollistui voimakkaasti Englannin tapaan ja maan väestö keskittyi Glasgowin lännessä ja Edinburghin idässä käsittävälle vyöhykkeelle. Suuria määriä skotteja muutti paitsi tälle vyöhykkeelle, myös muualle maailmaan ja erityisesti Ison-Britannian siirtomaihin. Muuttoliike siirtomaihin oli erityisen voimakasta gaelia puhuneilta alueilta.[8]
Kulttuuri
Skotin kieli kuuluu germaanisiin kieliin ja sitä puhuu osa skoteista. Se on läheistä sukua englannille, ja se on kehittynyt muinaisenglannista ja muinaisnorjasta. Englannin ja Skotlannin unionien jälkeen kielen asema väheni murteeksi, mutta se elpyi jälleen 1900-luvulla. Gaelia puhuu enää arviolta 2% Skotlannin väestöstä, mutta luku on ollut historiallisesti paljon suurempi. Gaeli on sukua iirille ja sen puhuma-aluetta Pohjois- ja Länsi-Skotlannissa kutsutaan nimellä Gàidhealtachd.[8]
Skottien identiteetti poikkeaa englantilaisista. Skotit pitävät tavallisesti itseään ensisijaisesti skotteina ja vasta toiseksi britteinä, kun taas Englannissa tilanne on usein päinvastoin. Briteiksi itsensä Skotlannissa kokee vain noin yksi 20:tä.[8]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Skotit Wikimedia Commonsissa
