Talasin taistelu
Talasin taistelu on vuonna 751 käyty taistelu Kiinan Tang-dynastian ja arabien Abbasidien kalifaatin välillä. Taistelu tunnetaan kiinalaislähteistä, mutta sitä ei mainita moneen vuosisataan arabialaisessa historiankirjoituksessa. Taistelua on pidetty merkittävänä suurtapahtumana, jonka lopputulos vakiinnutti islamin Keski-Aasiaan. Toisaalta on väitetty, että sen merkitys oli vähäinen ja myös itse taistelu kerrottua vaatimattomampi yhteenotto. Talasin taisteluun liittyy myös myyttinen kertomus paperin leviämisestä Lähi-itään.
| Talasin taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Kartta Talasin taistelusta | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
Ziyad ibn Salih | Gao Xianzhi | ||||||
Tausta
Tang-dynastia oli laajentunut länteen Silkkitietä seuraten 600-luvulta lähtien siten, että kiinalaisten vaikutusvalta ulottui Ferganan laaksoon 700-luvulle tultaessa. Umaijadien kalifaatti laajeni samoihin aikoihin itään ja saavutti myös Ferganan laakson. Kiinalaiset ja umaijadit ottivat yhteen kahdesti vuosina 715 ja 717. Abbasidit kaappasivat vallan kalifaatissa vuonna 750 ja ryhtyivät vahvistamaan asemiaan valtakunnan jokaisessa kolkassa. Tämä johti rajakiistoihin Ferganan laaksossa. Paikallisten hallitsijoiden valtataistelu sai kiinalaiset ja arabit ajautumaan konfliktiin.[1][2]
Taistelu
Tarinan mukaan heinäkuussa 751 abbasidien ja kiinalaisten joukot kohtasivat Talasjoen liepeillä. Kiinan vanha vihollinen Tiibetin valtakunta osallistui taisteluun abbasidien puolella. Kiinalaisten puolella oli myös karlukkeja palkkasotureina. Arviot joukkojen suuruudesta vaihtelevat kymmenien tuhansien ja sadantuhannen välillä. Tarkkoja lukuja ei ole.[1][2]
Taistelu kesti kiinalaislähteiden mukaan viisi päivää. Taistelun aikana karlukit loikkasivat abbasidien puolelle ja hyökkäsivät kiinalaisten selustaan. Lopulta kiinalaiset lyötiin, ja vain pieni osa pääsi pakenemaan. Suuri osa kiinalaisten joukoista kaatui, ja lisäksi tuhansia jäi sotavangeiksi. Abbasidien tappiot olivat myös merkittävät, eivätkä he edenneet taistelun jälkeen vastustajan alueelle.[1]
Taistelun maine
Talasin taistelu on saanut samanlaisen legendaarisen maineen kuin Poitiersin taistelu vuonna 732 Ranskassa. Jotkut ovat kuvanneet sitä "yhdeksi ratkaisevimmista taisteluista historiassa", toiset ratkaisutaisteluna, joka määritti islamin ja kiinalaisen sivilisaation suhteet Keski-Aasiassa.[3] Tutkijat eivät silti ole varmoja, vauhdittiko Talasin taistelu islamin tuloa Keski-Aasiaan. Tang-dynastian asemat heikkenivät jo muista syistä. Syksyllä 751 Mantšuriassa syttyi kapina, jota seurasi vakavampi An Lushanin kapina vuosina 755–763. Tang-dynastia ei saavuttanut enää kapinan jälkeen entistä voimaansa. Keski-Aasia jäi arabialaisen kulttuurin vaikutuspiiriin ja seuraavien 250 vuoden aikana alue islamisoitui.[1]
Kertomus paperin leviämisestä
Länsimaissa yleistyneen tarinan mukaan kiinalaisissa sotavangeissa oli käsityöläisiä, jotka vietiin abbasidien kalifaatin pääkaupunkiin Bagdadiin. Siellä he opettivat taitojaan arabeille, joista merkittävin uusi oppi oli paperin valmistus, ja näin paperi levisi Lähi-itään. Joissakin tarinoissa jopa tiedetään paperintekijän nimi, Tou-Houan.[1]
Todellisuudessa paperinvalmistus oli tunnettu koillisessa Iranissa Sogdianassa jo 300-luvulta lähtien. Arabivalloitus kuitenkin avasi kauppatiet, jotka tekivät mahdolliseksi valmistustaidon leviämiseen koko arabivaltakuntaan. Tarina vangituista artesaaneista on esimerkki historian myyteistä.[4]
Käytiinkö taistelua lainkaan?
Persialainen muslimihistorioitsija al-Tabari (838–923) ei mainitse laajassa Historiassaan Talasin taistelua, eivät liioin muut varhaiset arabihistorioitsijat. Siitä kertoo vasta abbasidikalifaatin viimeisinä vuosina elänyt historioitsija Ali ibn al-Athir (1160–1233) sekä al-Dhahabi (k. 1348).[5] Taistelusta kerrotaan siten ensimmäisen kerran vasta 400 vuotta itse tapahtumien jälkeen. Al-Athirin käyttämät lähteet eivät ole säilyneet.[6]
Taistelun kuvaus on kuitenkin kiinalaisessa kenraali Gaon elämäkerrassa.[5] Historioitsija William Bartholdin mukaan al-Athirin esittämä arabien ja kiinalaisten konfliktin kuvaus vuonna 751 vastaa kiinalaisen historiankirjoituksen kuvausta, joka löytyy teoksesta History of the Tang Dynasty. [6] Al-Athirin mukaan kiinalaisen armeijan koko oli 100 000 miestä. Kiinalaisen lähteen mukaan arabiarmeijan koko oli 200 000 miestä. Lukumääriä pidetään mahdottomina.[7]
Talasin taistelu puuttuu usein abbasidien historiasta kertovista arabien teoksissa.[8][9] Arkeologit eivät ole löytäneet taistelupaikkaa, mikä tekee mahdolliseksi sen, ettei mitään suurtaistelua koskaan ollutkaan. Se ei sulje pois pienempien kahakoiden mahdollisuutta.
Lähteet
- Hoyland, Robert G.: In God's Path. The Arab Conquests and the Creation of an Islamic Empire. Oxford University Press, 2017. ISBN 978-0-19-061857-5.
- Kennedy, Hugh: When Baghdad Ruled the Muslim World. The Rise and Fall of Islam's Greatest dynasty. Da Capo Press, 2004. 978-0-306-81480-8