Tervola

Valtatie 4 kulkee kunnan halki Kemijoen länsipuolitse ja Seututie 926 joen itäpuolitse ja siitä käytetäänkin nimitystä ”itäpuolentie”. Rovaniemelle Tervolan keskustasta pääsee kahta kautta, joko nelostietä tai itäpuolentietä. Molempia pitkin kertyy matkaa noin 75 km.

Keminmaahan pääsee kolmea tietä: nelostietä, seututietä 926 tai Paakkolan kautta kulkevaa tietä numero 9291, josta käytetään myös nimitystä ”länsipuolentie”. Nelostien tai länsipuolentien kautta Keminmaahan on matkaa 37 km. Itäpuolen tien kautta noin 45 km. Tervolasta lähtee myös seututie 929 Mellakosken kautta Ylitorniolle, jonne matkaa tulee 87 km. Ylitorniolle pääsee myös Arpelan kautta, seututietä 927. Tätä kautta matkaa kertyy samat 87 km, mikäli oikaisee Aapajoen kylän halki. Nopein reitti Tornioon on Valtatie 4 + Valtatie 29. Valtateitä pitkin Tornioon tulee matkaa 51 km ja Arpelan kautta 52 km. Ajallisesti moottoritie on vain muutaman minuutin nopeampi.

Tervolan keskustasta lähtee itään seututie 923 Sompujärven kautta Simon Alaniemen kylään. Tie on osittain sorapintainen.

Tervola sijaitsee Laurila–Kelloselkä-radan varrella, ja lähes kaikki rataosalla liikennöivät VR:n henkilöjunat pysähtyvät Tervolan rautatieasemalla. Junavuoroja on useita päivässä. Linja-autovuoroja Kemistä ja Rovaniemeltä on myös useita päivässä. Pääasiallinen liikennöitsijä oli Veljekset Salmela Oy.

Tervolassa on neljä toimivaa alakoulua. Ne sijaitsevat Lapinniemellä, Kaisajoella, Louella ja Mattisella. Kunnan ainoa yläkoulu on Lapinniemellä. Tervolassa on myös lukio, sekä Louella sijaitseva ammattiopisto Lappian oppilaitos, jossa maaseutu- ja käsityöpuoli sekä koirahoitola.

Tervolan talous on ollut monena vuotena peräkkäin plussan puolella^lähde?. Tervolan työpaikoista noin 15 % sijoittuu alkutuotantoon eli maa- ja metsätalouteen. Elinkeinorakenteesta jalostuksella on noin 20 %:n ja palveluilla noin 63 %:n osuudet.Kunnan elinkeinotehtäviä hoitaa keskitetysti Tervolan kunnan kokonaan omistama elinkeinoyhtiö Riverbank Oy.

Suurimpia työllistäjiä Tervolassa ovat kunnan lisäksi Millog Oy, Veljekset Vaara Oy, Paakkola Conveyors Oy, Tervolan Saha ja Höyläämö Oy ja Tervolan Konepaja Oy.

Suosittuja ajanvietteitä Tervolassa ovat perinteeksi muodostuneet Maaseudulta käsin -messut, jonka yleisömäärän ennätys on noin 11 000 kävijää. Tervolan suurin talvitapahtuma Paakkolan Pilkit. Lisäksi Tervolassa järjestetään Ämpäripääpäivät, joissa kisataan muun muassa maailmanmestaruustason kilpailut ämpärinheitosta. Ämpäripää-kisat juontavat juurensa tervolalaisille annettuun Ämpäripää-nimeen, jonka synnystä on useita tarinoita^{kenen mukaan?}. Lisäksi Tervolassa on muun muassa syysmarkkinat.

Tervolan keskustaajamassa on kolme Tervolan evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkoa, joista vanhin puukirkko (kutsutaan Vanhaksi kirkoksi) on rakennettu vuonna 1687. Uudempi kirkko (1864) rakennettiin Vanhan kirkon viereen Kemijoen rannalle. Uusin kirkko sijaitsee seurakuntakeskuksessa, joka on otettu käyttöön vuonna 1974. Kaikki kirkot ovat edelleen käytössä, joskin isoa ristikirkkoa käytetään melko harvoin muun muassa sen kovien lämmityskustannusten vuoksi. Samasta syystä myös Vanhaa kirkkoa käytetään harvoin kylminä vuodenaikoina. Isoa kirkkoa käytetään pääsääntöisesti vain jouluaaton hartauksissa, sekä juhannuksena konfirmaatiojumalanpalveluksessa. Kirkot kuuluvat tiekirkkoihin.

Tervolan Varejoella sijaitsee vuonna 1950 rakennettu Oulun ortodoksisen seurakunnan Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen rukoushuone.^[7] Rukoushuone rakennettiin Pariisin rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle luovutetun Petsamon ortodoksisten evakkojen käyttöön, joita asutettiin Varejoelle. Tsasounan yhteyteen on rakennettu Petsamon luostarin kellotapulin näköisversio Petsamon evakkojen muistomerkiksi.^[8]

Tervolan Törmävaarassa sijaitsee Digita Oy:n radio- ja televisioasema, jonka masto on 302 metriä korkea.

Anttilankankaan alueella toimii myös Puolustusvoimia palveleva Millog Oy:n Tervolan toimipiste, joka on entinen Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen alainen Tervolan varikko (TerV). Alueella sijaitsee myös Pohjois-Suomen Huoltorykmentin alainen Tervolan varasto.

Kemijoen vesivoimaloista Ossauskosken vesivoimalaitos sijaitsee kunnan alueella.

Tervolan Varevaarassa sijaitsee vuonna 2013 valmistunut TuuliWatti Oy:n 10 tuulimyllyn tuulivoimapuisto. Tuulivoimaa on suunniteltu myös Varevaaran viereiseen Löylyvaaraan, Tervolan ja Simon kuntien rajalle Hevosselkään sekä Tervolan ja Tornion kaupungin rajalle Valkiavaaraan.^[9][10]

Tervolassa maisema alkaa saavuttaa lappilaisia piirteitä vaaroineen ja hillasoineen. Maisemaa hallitsee Suomen pisin joki, Kemijoki, jonka varrella muun muassa kuntakeskus sijaitsee.

Tervolassa sijaitsee Kätkävaara, minkä korkeus on noin 189 metriä. Kätkävaara on suosittu luontokohde.^[11] Kätkävaaran luontopolku on yhteensä 7 km pitkä ja merkitty. Luontopolun varrella on luontotorni, kaksi tulipaikkaa, sekä tulistelukota vaaran huipulla.^[12]

Tervolan luontonähtävyyksiin kuuluu muun muassa Pyhäportin koski Suolijoella sekä jokivarsimaisema läpi kunnan. Muita nähtävyyksiä ovat muun muassa Varejoen kylässä sijaitseva Kivikylä, Tervolan vanha kirkko ja Ylipaakkolan jokirantaa mukaileva kylä meri-lappilaisessa maisemassa.

Tervolan pinta-alasta noin kaksi prosenttia on sisävesiä. Vähintään hehtaarin laajuisia järviä on 76. Suurimmat järvet ovat Ossauskosken voimalaitoksen yläallas, Konttijärvi, Haapajärvi ja Akkunusjärvi.^[13]

Tervolassa, seututiellä 928 sijaitsee myös Suomen seitsemänneksi pisin tiesilta^[14], joka toimii liikenteen välittäjänä Kemijoen yli valtatie 4:ltä kuntakeskukseen ja Seututielle 926. Sillalla on pituutta 494 metriä ja se on valmistunut vuonna 1975^[14].

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hastinrinne, Isonpalonperä, Kaisajoki, Kiviaho, Koivu, Korpela, Kuusikko, Kätkävaara, Lapinniemi (keskusta), Lehmikumpu, Liimatta, Loue, Mattinen, Ossauskoski, Paakkola, Palonperä, Peura, Reutuaapa, Sihtuuna, Suolijoki, Suukoski, Varejoki, Ylipaakkola

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Tervolassa oli 3 068 asukasta, joista 1 221 asui taajamissa, 1 804 haja-asutusalueilla ja 43:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Tervolan taajama-aste on 40,4 %.^[16] Tervolan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:^[17]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Tervolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[18]

• Tervolan seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tervolan alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.^[19]

• Päivi Alafrantti, keihäänheittäjä
• Aki Alamikkotervo, laulaja
• Maria Kaisa Aula, lapsiasiainvaltuutettu
• Matias Aleksanteri Castrén, Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen professori, uralilaisten kielten tutkimuksen ja etnografian uranuurtaja
• Mikko Ekorre, entinen kansanedustaja ja tervolalainen kunnanvaluutettu (SKDL)
• Kauko Kaasila, Outokumpu Oyj:n pääjohtaja
• Pasi Kostamovaara, Rajavartiolaitoksen komentaja
• Kaarlo Leinonen, puolustusvoimain entinen komentaja
• Arto Paasilinna, kirjailija
• Erno Paasilinna, kirjailija ja toimittaja
• Mauri Paasilinna, kirjailija
• Reino Paasilinna, poliitikko ja kirjailija
• Martti Pennanen, näyttelijä
• Heli Slunga, runoilija
• Matti Vuolukka, toimittaja, kirjankustantaja ja työväenliikkeen aktiivi

• Luettelo Tervolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Kirkot
• Tervolan masto huollossa 2006 - Digita (Arkistoitu – Internet Archive)
• perusopetus^{[vanhentunut linkki]}

Viitteet

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tervola Wikimedia Commonsissa

• Tervolan kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Tervolan avainluvut
• Tervolan seurakunnan kotisivut
• Tervolan perusopetuksen kotisivut