Tinktuura
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/%D0%9D%D0%B0%D1%81%D1%82%D0%BE%D0%B9%D0%BA%D0%B0_%D0%BF%D1%83%D1%81%D1%82%D1%8B%D1%80%D0%BD%D0%B8%D0%BA%D0%B0.%D0%9F%D1%80%D0%BE%D0%B8%D0%B7%D0%B2%D0%BE%D0%B4%D0%B8%D1%82%D0%B5%D0%BB%D1%8C_%D0%9E%D0%9E%D0%9E_%D0%93%D0%98%D0%9F%D0%9F%D0%9E%D0%9A%D0%A0%D0%90%D0%A2.jpg/192px-%D0%9D%D0%B0%D1%81%D1%82%D0%BE%D0%B9%D0%BA%D0%B0_%D0%BF%D1%83%D1%81%D1%82%D1%8B%D1%80%D0%BD%D0%B8%D0%BA%D0%B0.%D0%9F%D1%80%D0%BE%D0%B8%D0%B7%D0%B2%D0%BE%D0%B4%D0%B8%D1%82%D0%B5%D0%BB%D1%8C_%D0%9E%D0%9E%D0%9E_%D0%93%D0%98%D0%9F%D0%9F%D0%9E%D0%9A%D0%A0%D0%90%D0%A2.jpg)
Tinktuura (lat. tinctura, värjäys)[1] on lääkkeenä käytetty jonkin kuivatun kasvin alkoholiuute. Kansanomainen nimitys tinktuuralle on 'tipat'. Tinktuuroita valmistetaan useimmiten joko perkoloimalla tai maseroimalla. Luontaislääkkeet ovat usein tinktuuroita, esimerkiksi auringonhattu-uute. Uuttamiseen käytetään vahvaa, 40–60-prosenttista etanoli-vesi-seosta. Tinktuura voi sisältää myös eläinperäistä vaikuttavaa ainetta. Kuivatun aineen ja uuttamisnesteen suhde joko 1:10 tai 1:5.
Rohdosten uuttamisen spriillä aloitti sveitsiläissyntyinen luonnonfilosofi ja lääkäri Paracelsus (1493–1541) ja hän myös nimesi lääkemuodon tinktuuraksi.[2]
Lähteet
muokkaa wikitekstiäAiheesta muualla
muokkaa wikitekstiäWikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tinktuura.