Valdain piiri
Valdain piiri (ven. Валда́йский райо́н, Valdaiski raion) on kunnallishallintoalue Novgorodin alueella Venäjällä. Vuonna 1927 perustetun piirin pinta-ala on 2 701,63 neliökilometriä. Asukkaita on 26 500 henkeä (vuonna 2010)[1].
| Valdain piiri Валда́йский райо́н, Valdaiski raion | |
|---|---|
 | |
.png) Lippu | |
.svg) Valdain piiri Novgorodin alueen kartalla. | |
Koordinaatit: , 33°15′E | |
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Novgorodin alue |
| Hallinto | |
| – hallinnon tyyppi | kunnallispiiri |
| – hallinnollinen keskus | Valdai |
| Pinta-ala | 2 701,63 km² |
| Väkiluku (2010) | 26 500 |
| Piirin sivusto | |
Maantiede
Novgorodin alueen kaakkoisosassa sijaitseva Valdain piiri rajoittuu lounaassa Demjanskin, luoteessa Kresttsyn ja koillisessa Okulovkan piireihin sekä idässä Tverin alueeseen[2]. Pinta-alasta 36,1 % on luonnonsuojelualuetta, 25,3 % metsää ja 23,4 % maatalousmaata[3].
Seutu kuuluu Valdain ylänköön. Sen maisemaa leimaavat jääkauden muovaamat harjut ja niiden välissä sijaitsevat lukuisat järvet. Piirin alueella sijaitsevat Novgorodin alueen korkeimmat kohdat Ryhoža (296 metriä) ja Orehovna (288 metriä). Tärkeimmät joet ovat Polomet ja Lonnitsa ja suurimmat järvet Valdaiskoje, Berezai ja Veljo.[4] Valdain kansallispuisto käsittää yli kolmasosan piirin pinta-alasta[5].
Hallinnollinen jako ja asutus
Piiriin kuuluu Valdain kaupunkikunta sekä kahdeksan maalaiskuntaa: Ivantejevo, Jaželbitsy, Jedrovo, Korotsko, Kostkovo, Ljubnitsa, Roštšino ja Semjonovštšina[6]. Hallinnollinen keskus on Valdain kaupunki, josta on 142 kilometriä alueen pääkaupunkiin Novgorodiin.
Valdai on piirin ainoa kaupunkiasutus. Siellä asuu 60,8 % piirin väestöstä.[1] Asutuskeskuksia on yhteensä 184.
Asukasluvun kehitys
| 1959 | 1970 | 1979 | 1989 | 2002 |
|---|---|---|---|---|
| 27 823[7] | 32 618[8] | 32 955[9] | 32 373[10] | 29 943[11] |
Seudulla on asunut Käkisalmen läänistä 1600-luvulla Venäjälle siirtynyt karjalaisryhmä valdainkarjalaiset, joka venäläistyi 1900-luvun aikana[12]. Jakonovossa toimi vuosina 1931–1939 karjalainen kansallinen kyläneuvosto[13]. Viimeiset karjalan kielen puhujat asuivat 1980-luvulla nykyisen Jedrovon kunnan Markovossa[14].
Historia
Novgorodin Derevan viidennekseen kuulunut Valdain kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1495. Sen kehitys perustui Moskovan ja Novgorodin sekä myöhemmin Pietarin väliseen maantieliikenteeseen. 1600-luvun puolivälissä Valdaiskojejärven saarelle syntyi Iverskin luostari. Vuonna 1770 perustettiin Valdain kaupunki, josta tuli Novgorodin lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus.[15]
Vuonna 1927 muodostettiin aluksi Leningradin alueen Borovitšin piirikuntaan kuulunut Valdain piiri. Vuonna 1944 se liitettiin vasta perustettuun Novgorodin alueeseen. Vuonna 1963 muodostettiin Valdain maaseutupiiri ja Valdain kaupunki siirrettiin Kresttsyn teollisuuspiirin alaisuuteen. Jako maaseutu- ja teollisuuspiireihin lakkautettiin vuonna 1965.[16]
Liikenne, talous ja palvelut
Valdain kautta kulkee Moskovan ja Pietarin välinen M10-valtatie sekä Bologojen ja Dnon välinen rautatie[17].
Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat erilaiset julkiset palvelut ja hallinto, pienyrittäjyys (28,2 % vuonna 2009) ja jalostus (9 %)[18]. Piirissä toimii kone- ja laiteteollisuutta, metsä- ja elintarviketeollisuutta, Valdain suurkanala sekä muutamia maatalousyrityksiä[19]. Noin kymmenesosa työvoimasta työskentelee piirin ulkopuolella ja lähes kolmasosa työikäisistä ei käy ansiotöissä[20].
Piirissä toimii 14 lastentarhaa, 11 yleissivistävää koulua, neljä lasten täydennyskoulutuslaitosta ja kaksi keskiasteen oppilaitosta. Terveyspalveluihin kuuluu kaksi sairaalaa, kolme poliklinikkaa ja lääkärin vastaanottoa, kymmenen lääkintäasemaa ja ensiapuasema. Piirissä toimii aluetason parantola ja mielisairaala. Kulttuurilaitoksia ovat piirin kulttuuritalo ja kirjastolaitos haaraosastoineen, elokuva- ja konserttisali sekä kaksi museota.[21]
Nähtävyydet ja matkailu
Seudulla sijaitsee lukuisia muinaisia asuin- ja hautapaikkoja sekä uhrikiviä. Jaželbitsyn, Jedrovon ja Selištšen lähellä on neljä muinaislinnaa. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Iverskin luostari, Valdain kaupungin kirkot sekä vanhat julkiset rakennukset ja asuintalot, maaseudun kirkot, tsasounat ja kartanoalueet sekä Jaželbitsyn ja Jedrovon matkapalatsit. Piirissä on useita toisen maailmansodan muistomerkkejä.[22]
Valdain ylänkö on suosittu matkailukohde ja lomanviettopaikka. Luonnonkohteista tärkeimmät on Valdaiskojejärvi ja siihen salmen kautta liittyvä Užinjärvi. Valdain kansallispuistossa käy vuosittain lähes 60 000 vierailijaa.[23] Valdain kaupungilla on historiallisen kaupungin status. Siellä toimii historiallinen museo ja kellomuseo. Historiallisista nähtävyyksistä merkittävin on Iverskin luostari. Seudulla on useita hotelleja ja lomakyliä.[24]
Lähteet
- Administrativno-territorialnoje delenije Novgorodskoi gubernii i oblasti 1727–1995 gg.: Spravotšnik. Sankt-Peterburg: Komitet kultury, turizma i arhivnogo dela Novgorodskoi oblasti, Gosudarstvennyi arhiv Novgorodskoi oblasti, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.6.2013). (venäjäksi)
- Shema territorialnogo planirovanija Valdaiskogo munitsipalnogo raiona Novgorodskoi oblasti. Tom I: Analiz resursnogo potentsiala territorii valdayadm.ru. Viitattu 30.6.2013. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
Viitteet
Aiheesta muualla
- Valdain piirin sivusto (venäjäksi)