Vaud

Kantoni ulottuu Neuchâtelinjärveltä Genevenjärvelle ja Juravuoristosta Bernin Alpeille. Vaud’n korkein vuori on kantonin kaakkoisnurkassa Valais’n rajalla sijaitseva Les Diablerets (3 310 m mpy.).

Vaud rajanaapureina ovat etelässä Valais’n ja Geneven kantonit sekä Genevenjärven takana Ranskan Haute-Savoie. Lännessä kantoni rajoittuu ranskalaisiin Juran ja Doubsin departementteihin. Pohjoinen rajakantoni on Neuchâtel, idässä Fribourg ja Bern.

Vaud-järvien vieressä on ollut asutusta esihistoriallisista ajoita lähtien. Myöhemmin alueella asui Helvetican kelttiheimo. Caesarin joukot valloittivat Helvetican vuonna 58 eaa. ja sen seurauksena roomalaiset asettuivat alueelle. Roomalaisten perustamiin moniin kaupunkeihin kuuluvat Vevey (latinaksi: Viviscus) ja Lausanne (Lausonium tai Lausonna).

Vuonna 27 eKr. perustettiin Civitas Helvetiorumin osavaltio Avenchesin (Aventicum) ympärille. Kaupungin ympärillä on edelleen monia roomalaisia ​​jäänteitä. 2. ja 4. vuosisatojen välillä alemaanit tunkeutuivat alueelle toistuvasti ja 5. vuosisadalla burgundilaiset miehittivät alueen. Merovingilaiset frankit korvasivat myöhemmin burgundilaiset. Heidän hallintansa ei myöskään kestänyt kauaa ja vuonna 888 Vaudin kantonin alueesta tuli osa Karolingien keisarikuntaa (Merovingien seuraajavaltio). Vuonna 1032 Saksan Zähringenit voittivat burgundilaiset. Zähringenit itse seurasivat vuonna 1218 Savoian kreivit. Vain Savoian kreivien alaisuudessa alue saavutti poliittisen yhtenäisyyden Vaudin paronina. Osa, joka ulottuu Attalensista Sarine-jokeen pohjoisessa, sulautui Fribourgin kantoniin.

Lausannen piispan 1400-luvulla rakentama Château Saint-Maire on ollut kantonin hallituksen kotipaikka vuodesta 1803 lähtien.

Kun Savoian kreivien valta heikkeni 1400-luvun alussa, Bernin joukot miehittivät maan. Vuoteen 1536 mennessä Bern oli vallannut alueen kokonaan. Vaudin protestanttinen uskonpuhdistus alkoi John Calvinin työtovereiden, kuten Pierre Viretin kanssa (kuuluisa keskustelu käytiin Lausannen katedraalissa), mutta se toteutui päättäväisesti vasta, kun Bern asetti täyden voimansa sen taakse.

Bernin miehittäjät eivät olleet suosittuja väestön keskuudessa. Vuonna 1723 majuri Abraham Davel johti kapinaa Berniä vastaan ​​protestina sitä vastaan, mitä hän piti ranskankielisten Vaudois'n poliittisten oikeuksien kieltona saksankielisten berniläisten toimesta; hänet mestattiin myöhemmin.[7] Myöhemmin vuosina 1789–1799 Ranskan vallankumouksen innoittamana Vaudois ajoi Bernin kuvernöörin vuonna 1798 ja julisti Lemaanin tasavallan. Vaud-nationalistit olivat vaatineet Ranskan puuttumista alueen vapauttamiseen ja Ranskan vallankumoukselliset joukot siirtyivät ottamaan haltuunsa koko Sveitsin prosessin aikana ja perustamaan Helvetican tasavallan. Napoleon I:n (keisari 1804-1815) aikana Vaudista tuli (1798-1803) Lémanin kantoni. Levottomuus feodaalisten oikeuksien ja verojen lakkauttamisesta johti lisääntyneeseen tyytymättömyyteen, joka huipentui Bourla-papeyn kapinaan keväällä 1802, jota seurasi Stecklikrieg (elo-lokakuu 1802), joka lopetti koko Helvetican tasavallan vuonna 1803. Vuonna 1803 Vaud liittyi uudelleen perustettuun Sveitsin valaliittoon.^[6] Huolimatta Bernin yrityksistä saada Vaud takaisin, se on pysynyt suvereenina kantonina siitä lähtien.

1800-luvulla Vaudin kantoni vastusti Sonderbundin katolista separatistiliikettä, joka johti 99 000 Sveitsin liittovaltion joukkojen väliintuloon kenraali Henri Dufourin johdolla 79 000 separatistia vastaan ​​Sonderbundin sodassa (marraskuu 1847). Eroaminen estettiin vain muutaman hengen kustannuksella.

Nykyinen kantonien perustuslaki on peräisin 14. huhtikuuta 2003, ja se korvasi vuoden 1885 perustuslain.

Kantoni ulottuu pohjoisessa Neuchâtelinjärveen, etelässä Genevenjärveen (ranskaksi Léman), Ranskan Haute-Savoien departementtiin (järven raja) ja Valais'n kantoniin (Chablais). Lännessä Jura-vuorilla kantoni rajoittuu Ranskan Ainin, Juran ja Doubsin departementtien kanssa. Idässä se rajoittuu Fribourgin ja Bernin kantoniin. Kokonaispinta-ala on 3 212 neliökilometriä.

Bernin kantonin ohella Vaud on yksi kahdesta kantonista, joiden alue ulottuu Jurasta Alpeille Sveitsin kolmen erillisen maantieteellisen alueen läpi.

Kaakkoisalueet ovat vuoristoisia ja sijaitsevat Bernin Alppien pohjoispuolella. Tätä aluetta kutsutaan yleisesti Vaudin Alpeiksi (ranskaksi: Alpes Vaudoises). Diableretsin vuori on kantonin korkein vuori, jonka korkeus on 3 210 metriä. Muut huippukokoukset, kuten Grand Muveran ja Tour d'Aï, ovat näkyvissä suurimmasta osasta kantonista. Alueella on myös useita suosittuja hiihtokohteita, kuten Villars, Les Diablerets ja Leysin.

Kantonin keskusalue koostuu moreeneista ja on mäkinen. Järvien varrella on tasankoja. Pohjoisessa oleva Avenches sijaitsee kantonin eksklaavissa, jota ympäröivät Fribourgin kantoni ja Neuchâtel-järvi. Fribourgin kantonissa on kolme erillisaluetta (Estavayer-le-lac, Vuissens, Surpierre) sekä kaksi Geneven kantonin erillisaluetta (Céligny), joita ympäröi Vaudin kantoni.^[7]

Kantonin luoteisosa on myös vuoristoinen, mutta vaatimattomampi, eikä vuoret yleensä ole yli 1 500 metriä korkeita. Vallée de Joux on yksi alueen suosituimmista kohteista ja myös sveitsiläisten luksuskellojen valmistuksen keskus.^[8]

Väestö on ranskankielistä ja on ollut historiallisesti lähinnä protestanttista (kalvinismi). Viime aikoina on kuitenkin tämä on muuttunut Etelä-Euroopasta tulevan maahanmuuttoon liittyen. Vuonna 2000 väestö oli jakautunut suurimmalta osalta protestantteihin (40%) ja roomalaiskatolilisiin (34%).^[9]

Kantonissa sijaitsee kaksi sveitsiläistä julkista yliopistoa:

• Sveitsin liittovaltion teknologiainstituutti Lausannessa (EPFL)
• Lausannen yliopisto (UNIL)

Lisäksi on useita julkisia kouluja (hautes écoles), jotka tarjoavat rajoitetun valikoiman ohjelmia:

• Haute école d'art et de design (ECAL)
• Vaud School of Business and Engineering (HEIG-VD)
• Länsi-Sveitsin ammattikorkeakoulu (HES-SO)
  • Haute École de Santé La Source (HEdS-La Source)
  • Haute École de travail social et de la santé (EESP)
  • École Hôtelière de Lausanne (EHL)
  • Agroscope
  • Haute école des arts et de la scene (valmistus)
• Haute École de Santé Vaud (HESAV)
• Haute école de Musique (HEMU)
• Haute école pédagogique du Canton de Vaud (HEP Vaud)

Vaud koostuu 309 kunnasta (1.1.2017 alkaen), jotka muodostavat kymmenen hallintoaluetta (ransk. district). Vuoden 2019 lopussa kantonin kaupungit eli yli 10 000 asukkaan kunnat olivat:^[2]

Kantoni on ranskankielinen: 83 prosenttia asukkaista käyttää ranskaa pääkielenään (vuonna 2017). Kantonin suurimmat uskontokunnat on katoliset (29 % vuonna 2017) ja protestantit (23 %).^[3] Vaud’n vakituista asukkaista kolmannes (33 %) oli vuoden 2019 lopussa ulkomaalaisia. Osuus on maan kolmanneksi suurin Geneven ja Basel-Stadtin kantonien jälkeen.^[2]

Pääkaupunki Lausanne on kantonin suurin kaupunki. Sen ympärille on keskittynyt kevyttä teollisuutta.

Kantoni on Sveitsin toiseksi suurin viinintuottaja. Suurin osa kantonissa tuotetusta viinistä on valkoviiniä ja useimmat viinitarhat sijaitsevat Genevenjärven jyrkillä rannoilla, kuten Unescon maailmanperintökohde Lavaux Vineyard Terraces. Genevenjärven ulkopuolella olevilla alueilla harjoitetaan maataloutta. Sokerijuurikas on tärkeä Orben ympäristössä, tupakka La Broyen laaksossa ja hedelmät Juravuorten juurella. Karjankasvatus ja laiduntaminen ovat yleisiä Alpeilla ja Juravuorilla. Bexissä on suolakaivos. Matkailu on tärkeää monissa Genevenjärven varrella sijaitsevissa kaupungeissa. Tärkeimpiä järvenrantalomakohteita ovat Lausanne, Montreux ja Vevey.

Kantonin työpaikoista 81 prosenttia oli vuonna 2016 palvelusektorilla. Teollisuudessa on 16 prosenttia työpaikoista. Kantonin alueesta lähes puolet on maatalousmaata (42 % vuonna 2009), mutta alkutuotanto (maa- ja metsätalous) työllistää enää kolme prosenttia kantonin työntekijöistä.^[3]

Viininviljely

Vaud on Sveitsin toiseksi suurin viinintuottajakantoni. Merkittävimmät rypälelajikkeet ovat Pinot Noir ja Chasselas.^[10]

Matkailu

Matkailu on merkittävä elinkeino: matkailijoiden yöpymisten määrä hotelleissa ja muissa matkailuyrityksissä oli vuonna 2017 noin 2,9 miljoonaa.^[3] Suosittuja matkailukohteita ovat järvenrantakaupungit Lausanne, Montreux ja Vevey sekä vuoristoalueet kuten Les Diablerets.

Liikenne

Sveitsin pääteistä moottoritie A1 ja moottoritie A9 kulkevat Vaud’n halki. Lisäksi moottoritiet A12 ja A5 kulkevat kantonin alueella.

Lounaisen Sveitsin pääradat Genevestä Lausannen ja Montreux’n kautta Brigiin ja edelleen Milanoon sekä Lausannesta Berniin ja Yverdon-les-Bainsiin halkovat kantonin. Lisäksi Vaud’sta on rautatieyhteys Vallorben kautta Ranskaan.

Genevenjärvellä on ympäri vuoden reittilaivaliikennettä. Lisäksi Neuchâtelinjärvellä ja Murtenseellä on kesäaikaan risteilyliikennettä.^[11] Vaud’ssa ei ole matkustajalentokenttiä.

Lavaux’n viininviljelyalue Veveyn länsipuolella on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 2007^[12]. Le Corbursierin 17 maailmanperintökohteesta yksi (Villa Le Lac) sijaitsee Vaud’ssa^[13]. Chillonin linna Montreux’n eteläpuolella Veytaux’ssa on maan suosituimpia nähtävyyksiä.

• National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)

Viitteet

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Vaud

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaud Wikimedia Commonsissa