Veli Byström
Veli Johan Byström (8. toukokuuta 1892 Raahe – 29. huhtikuuta 1960) oli suomalainen varakonsuli ja paperitehtaan isännöitsijä. Hän oli 1930-luvun alussa mukana Lapuan liikkeen toiminnassa, ja hän johti Mäntsälän kapinan aikana maaliskuussa 1932 Jyväskylässä kapinallisiin kuuluneita suojeluskuntalaisia.[1][2]
Veli Byströmin vanhemmat olivat merikapteeni Johan Jakob (Janne) Bystrom (Pyhälä) (1838–1904) ja tämän toinen puoliso Maria Julia Byström, o.s. Gillberg (1855–1945). Byström oli naimisissa kahdesti, ensin vuodesta 1914 kirjallisuuden kääntäjä Siiri Siegbergin (1890–1940) kanssa ja sitten vuodesta 1916 sairaanhoitaja Lyyli Karjalaisen (1891–1960) kanssa.[1][3][4]
Byström kävi Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, ja hän oli sen jälkeen 29 vuoden ajan Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n ja sen edeltäjien palveluksessa lukuun ottamatta paria vuotta, jolloin hän oli Mäntän paperitehtaan palveluksessa. Byström oli prokuristina Valkeakosken ja Simpeleen tehtailla ja sen jälkeen toimi isännöitsijänä ensin Myllykosken paperitehtaalla 1920–1926 ja sitten Jämsänkosken paperitehtaalla 1926–1939.[2]
Suomen sisällissotaan Byström osallistui valkoisten joukoissa ensin Vilppulassa ja sitten Karjalan rintamalla. Sodan jälkeen hän oli johtotehtävissä suojeluskuntajärjestössä Sortavalan ja sittemmin Jyväskylän suojeluskuntapiirien alueella.[2]
Byström toimi 1930-luvun alussa Lapuan liikkeen Keski-Suomen piirijärjestön puheenjohtajana. Mäntsälän kapinan puhjettua Jämsänkosken suojeluskuntalaiset liittyivät kapinallisiin ja lähtivät valtaamaan Jyväskylää. [5]Jyväskylään kokoontuneet kapinalliset ottivat torstai-iltana 3. maaliskuuta haltuunsa suojeluskuntatalon, puhelinkeskuksen, lennättimen ja miehittivät Jyväskylän rautatieaseman. He estivät Keskisuomalainen-lehden ilmestymisen ja ottivat haltuunsa Sisä-Suomi-lehden toimittamisen. Kapinalliset yrittivät illan aikana hajottaa Jyväskylän kaupungintaloon kokoontuneen presidentti Svinhufvudia ja laillista hallitusta tukeneen maakuntakokouksen mutta joutuivat poistumaan kokousyleisön noustua vastarintaan. Järjestys palautui Jyväskylään seuraavan päivän kuluessa.[6][7] Byström pidätettiin kapinan jälkeen, ja 24. maaliskuuta valtioneuvosto määräsi tasavallan suojelulain perusteella Jyväskylän kapinallisia johtaneen Byströmin, agronomi Aarno Tavailan, rakennusmestari Simo Valtosen ja Helsingissä pidätetyn meriväenluutnantti Esra Terän vangittaviksi.[8]
Mäntsälän kapinan johtajien oikeudenkäynti alkoi Turun hovioikeudessa 26. heinäkuuta 1932. [9] Byström vapautettiin vankeudesta 15. lokakuuta 1932 yhdessä kolmen muun kapinallisiin kuuluneen kanssa.[10] Byström oli sittemmin Jämsänkoskella mukana IKL:n järjestötoiminnassa.[11] Turun hovioikeus tuomitsi 21. marraskuuta 1932 Byströmin avunannosta kapinaan yhden vuoden vankeustuomioon ja lisäksi korvauksiin. [12] Korkein oikeus piti helmikuussa 1934 antamassaan päätöksessä tuomion muuttumattomana.[13] Byström vapautui Riihimäen varavankilasta 18. lokakuuta 1934 yhdessä Tavailan ja Valtosen kanssa.[14]
Vuonna 1939 Byström siirtyi Ouluun ryhtyäkseen laivanselvitys- ja huolintaliike Wiljo Byström & Co:n toimitusjohtajaksi liikkeen vuonna 1918 perustaneen Byströmin veljen Wiljo Byströmin kuoltua 1932. Liike oli 1930-luvulla Oulun suurin kivihiilen ja koksin myyjä. Vuonna 1939 Veli Byströmistä tuli myös Ruotsin varakonsuli Oulussa.[2][15][16] Wiljo Byström & Co myytiin vuonna 1974 Herman Andersson Oy:lle. [17]