Victoria (Australia)
Victoria on Australian toiseksi pienin ja tiheimmin asutettu osavaltio. Se sijaitsee Australian mantereen kaakkoisnurkassa, ja sen pinta-ala on 237 629 km² ja väkiluku oli 5 926 624 vuoden 2016 väestönlaskennassa.[1] Victorian pääkaupunki on Melbourne, joka on väkiluvultaan Australian toiseksi suurin kaupunki.
| Victoria | |
|---|---|
 | |
.svg) Lippu |  Vaakuna |
 Sijainti | |
| Valtio | Australia |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Melbourne |
| – pääministeri | Daniel Andrews (ALP) |
| – kuvernööri | Linda Dessau |
| Edustus | Australian parlamentti |
| – edustajainhuone | 37 paikkaa |
| – senaatti | 12 paikkaa |
| Pinta-ala | 237 629 km² (6.) |
| – maa | 227 496[1] km² |
| – sisävesi | 10 213 km² (4,3 %) |
| Väkiluku (2016) | 5 926 624 (2.) |
| – väestötiheys | 26,1 as./km² |
| Symbolit | |
| – lempinimi | The Garden State |
| – motto | Peace and Prosperity |
| – korkein kohta | Mount Bogong (1 986 m) |
| – matalin kohta | 0 m |
| Lyhenteet | |
| – postitunnus | VIC |
| – ISO 3166 | AU-VIC |
| Government of Victoria | |
Historia
Uuden Etelä-Walesin siirtokunnan perustamisen (1788) jälkeen Australian manner jaettiin kahtia itäiseen Uuteen Etelä-Walesiin ja läntiseen Uuteen-Hollantiin. Victorian ensimmäiset asukkaat asettuivat Portlandiin nykyisen Victorian länsirannikolle. Melbournen kaupungin perusti John Batman vuonna 1835.
Vuonna 1851 Ballaratista ja myöhemmin eri puolilta Victoriaa löydettiin kultaa, minkä johdosta alueen väkiluku ja talous alkoivat kasvaa hyvin nopeasti. Samana vuonna siirtokunta sai itsenäisyyden Uudesta Etelä-Walesista, ja vuonna 1901 Victoriasta tuli Australian liittovaltion osavaltio. Melbourne oli maan pääkaupunki vuosina 1901–1927 Canberran ollessa vasta rakenteilla.
Hallinto
Victoria on Australian osavaltio, mikä tarkoittaa että sillä on oma itsenäinen hallinto ja lainsäädäntö. Osavaltion lait eivät saa olla ristiriidassa liittovaltion lakien kanssa. Kuninkaan seremoniallista valtaa osavaltiossa pitää kuvernööri. Osavaltion päämies on hallituksen pääministeri.[2] Victorialla on 12 edustajaa Australian parlamentin ylähuoneessa ja 37 edustajaa alahuoneessa.
Victorialla on oma kaksikamarinen parlamentti, jonka ylähuoneessa on 40 paikkaa ja alahuoneessa on 88 paikkaa.[3] Parlamentin jäsenet valitaan vaaleilla neljän vuoden välein, joita varten osavaltio on jaettu 88 vaalipiiriin. Osavaltiossa on käytössä painotettu vaalitapa. Vaalien voittajapuolueen puheenjohtajasta tulee Victorian pääministeri ja hän kokoaa hallituksen.[4]
Osavaltion toimeenpanovalta on kruunun edustajalla eli Victorian kuvernöörillä. Hän vahvistaa osavaltion lait ja viralliset asiakirjat sekä kutsuu valtiopäivät koolle. Tarvittaessa hän voi hajottaa hallituksen ja määrätä uudet vaalit. Lähinnä kuvernöörin valta on kuitenkin seremoniallinen ja hän edustaa osavaltiota ulospäin.[5]
Tuomiovalta on jaettu tuomioistuimille, joita on kolmessa eri tasossa. Alimmalla tasolla ovat maistraatit (engl. Magistrates' Court), joiden alla on eri aloihin, kuten lastensuojelu- tai talousasioihin, erikoituneita alioikeuksia. Toisella tasolla ovat piirioikeudet (engl. County Court), ja ylimpänä on korkein oikeus (engl. Supreme Court). Osavaltion tuomioistuinten yläpuolella ovat vielä liittovaltion tuomioistuimet.[6]
Paikallishallinnosta vastaavat paikallishallintoalueet, joita on 79. Alueet vastaavat kuntia, ja niiden tehtävänä Victorian osavaltiossa on ylläpitää tiestöä, kunnallistekniikkaa ja vapaa-ajan palveluja kuten kirjastoja ja puistoja. Alueilla on myös vaikutusvaltaa paikallisesti joihinkin osavaltion järjestämiin asioihin kuten kaavoitukseen, ympäristönsuojeluun ja terveyspalveluihin.[7] Victorian hallinto on jakanut osavaltion myös viiteen alueeseen, joilla on lähinnä merkitystä tilastoinnissa ja alueellisessa suunnittelussa. Alueet ovat Barwon South West, Gippsland, Grampians, Hume ja Loddon Mallee.[8]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Viralliset sivut (englanniksi)