Vihellys
Vihellys tai viheltäminen on äänen muodostamista hengittämällä ilmaa sisään tai puhaltamalla ilmaa ulos suusta. Ilmaa muokataan kielellä, huulilla, hampailla tai sormilla, jotta saadaan aikaan turbulenssi. Suu muodostaa äänelle kaikukammion. Viheltämiseksi kutsutaan myös sellaista apuvälinein tehtyä äänen tuottamista, jossa ääni muodostuu samalla periaatteella, esimerkiksi pilliin puhaltaminen tai höyrypillin vihellys. Myös jotkut eläimet voivat viheltää ja voimakasta tuulta voidaan kuvata viheltäväksi.[1]
Viheltäminen musiikissa
Viheltämistä voidaan käyttää musiikin tuottamiseen. Tunnettu levyttävä viheltäjä on esimerkiksi Roger Whittaker. Suomalaisista muusikoista viheltämisestään tunnetaan Kai Lind sekä etenkin Erkki Junkkarinen esimerkiksi Olavi Virran rumbakappaleessa ”Sydänsuruja” (1960) ja Junkkarisen omassa levytyksessä ”Kappale kauneinta Suomea” (1977). Myöhempiä vihellystä sisältäviä suomalaiskappaleita ovat muun muassa Pate Mustajärven soolotuotannon hitti ”Jukeboxin luona”[2] ja Stigin ”Viheltelen”.
Yksittäisistä musiikkikappaleista viheltämisestä tunnetuimpia ovat elokuvan Kwai-joen silta tunnussävelmänä tunnettu marssilaulu ”Colonel Bogey March”, Pat Boonen ”Love Letters in the Sand”, Bobby McFerrinin ”Don't Worry, Be Happy” ja Otis Reddingin ”(Sittin’ On) The Dock of the Bay” [3]. Suomalaisen kokkiohjelman Patakakkosen tunnussävelmä oli Roger Whittakerin viheltämä ”Finnish Whistler”. Alivaltiosihteeri-radio-ohjelman viikkovisan tunnus- ja taustamusiikkina soi Whittakerin ”Swaggy (Whistling Swagman)”. Kuuluisien pop- ja rockyhtyeiden biiseissä vihellystä kuullaan muun muassa Scorpionsin kappaleessa ”Wind of Change”[4] ja Guns N' Rosesin vuonna 1988 julkaistun GN’R Lies -albumin kappaleissa ”Patience” ja ”One in a Million”[5] ja yhtyeen Use Your Illusion II -albumin avaavassa kappaleessa ”Civil War”[6], The Lovin’ Spoonfulin kappaleessa ”Daydream”[7], Kentin kappaleessa ”Dom Andra”[8] ja Roxetten kappaleessa Joyride.[9]
