Viktor Emanuel II

Viktor Emanuel II
	Maalaus vuodelta 1860.
Italian kuningas
Valtakausi	17. maaliskuuta 1861 – 9. tammikuuta 1878
Edeltäjä	Napoleon I (1814)
Seuraaja	Umberto I
Pääministerit	Camillo Cavour; Bettino Ricasoli; Urbano Rattazzi; Luigi Carlo Farini; Marco Minghetti; Alfonso La Marmora; Luigi Federico Menabrea; Giovanni Lanza; Agostino Depretis
Syntynyt	14. maaliskuuta 1820; Torino, Sardinian kuningaskunta
Kuollut	9. tammikuuta 1878 (57 vuotta); Rooma, Italian kuningaskunta
Hautapaikka	Pantheon, Rooma
Puoliso	Maria Adelheid ; Rosa Vercellana
Lapset	Prinsessa Maria Clotilde; Kuningas Umberto I; Kuningas Amadeus I; Prinssi Oddone; Kuningatar Maria Pia
Koko nimi	Vittorio Emanuele Maria Alberto Eugenio Ferdinando Tommaso
Suku	Savoiji
Isä	Kaarle Albert
Äiti	Maria Teresa
Uskonto	roomalaiskatolilaisuus
Nimikirjoitus

Viktor Emanuel II (ital. Vittorio Emanuele II, 4. maaliskuuta 1820 Torino, Sardinian kuningaskunta – 9. tammikuuta 1878 Rooma, Italian kuningaskunta) oli Piemonten, Savoijin ja Sardinian kuningas vuodesta 1849 vuoteen 1861. 18. helmikuuta 1861 hän otti käyttöön myös arvonimen Italian kuningas, hän oli yhdistyneen Italian ensimmäinen kuningas. Viktor Emanuel piti tätä arvonimeä hallussaan kuolemaansa asti.

Elämä

Viktor Emanuel syntyi Torinossa, Carignanin prinssin Carlo Alberton ja Itävalta-Toscanan Teresian vanhimpana poikana. Kymmenvuotiaana hänestä tuli Sardinian kruununprinssi. Sardinian ja Piemonten kuningaskunnat yhdistettiin hänen isänsä Kaarle Albertin ollessa vallassa. Kaarle Albert soti vuonna 1848 Itävaltaa vastaan, mutta kärsi tappion Novaran taistelussa seuraavana vuonna. Kaarle Albert luopui kruunusta, ja Viktor Emanuelista tuli Sardinia-Piemonten kuningas 24. maaliskuuta 1849.

Viktor Emanuelin ja hänen pääministerinsä Camillo Cavourin toimien ansiosta Sardinian kuningaskunta laajeni koko Italian kokoiseksi vuosien 1860 ja 1870 välillä. Italian yhdistymisen ansiosta Savoijin Viktor Emanuel II:sta tuli Italian kuningas Viktor Emanuel II.

Puoliso ja lapset

Vuonna 1842 Viktor Emanuel II meni naimisiin serkkunsa Itävallan arkkiherttuatar Maria Adelheidin (1822–1855) kanssa, pari sai kahdeksan lasta:

Maria Clotilde (1843–1911), meni naimisiin Napoléon Joseph Charles Paul Bonaparten (1822–1891) kanssa.
Umberto (1844–1900), josta tuli myöhemmin Italian kuningas.
Amedeo (1845–1890), josta tuli myöhemmin Espanjan kuningas.
Oddone Eugenio (1846–1866), Monferraton herttua.
Maria Pia (1847–1911), meni naimisiin Portugalin kuninkaan Ludvig I:n kanssa.
Carlo Alberto (1851–1854), Chablais’n ruhtinas.
Vittorio Emanuele (1852).
Vittorio Emanuele (1855), Geneven kreivi.

Rosa Theresa Vercellona Guerrieri (lempinimeltään La Rosina) oli Viktor Emanuelin rakastajatar. Heille syntyi kaksi lasta. Kuningas Viktor kosi Rosaa kuningattaren kuoleman jälkeen. Italialaiset eivät olisi hyväksyneet Rosaa kuningattareksi, joten he solmivat morganaattisen avioliiton. Tällöin heidän perillisillään ei olisi kruununperimysoikeutta.^[1]