Aino Pesonen
Aino Katariina Pesonen (4. syyskuuta 1884 Turku – 1975 Neuvostoliitto[1]) oli suomalainen ammattiyhdistysaktiivi ja toimittaja, joka oli yksi Suomen Kommunistisen Puolueen perustajajäsenistä.
| Aino Pesonen | |
|---|---|
 Aino Pesonen (vas.) ja Hanna Malm vuonna 1920. | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. syyskuuta 1884 Turku |
| Kuollut | 1975 (90–91 vuotta) Neuvostoliitto |
| Ammatti | toimittaja, puoluevirkailija |
| Poliitikko | |
| Puolue | SDP, SKP |
Elämä
Turussa syntynyt Pesonen valittiin Hämeenlinnan työväenyhdistyksen naisjaoston puheenjohtajaksi vuonna 1907. Hän kirjoitti myös Hämeen Voimaan sekä toimi Työläisnaisen Hämeenlinnan kirjeenvaihtajana.[2] 1910-luvulla Pesonen vaikutti Helsingissä, jossa hän toimi muun muassa Suomen sosialidemokraattisen naisliiton rahastonhoitajana.[3] Toukokuussa 1917 Pesonen oli perustamassa Suomen Kauppa- ja Liiketyöntekijäin Liittoa.[4]
Sisällissodan aikana Pesonen toimi kansanvaltuuskunnan hallussa olleen Suomen Pankin kassanhoitajana.[5] Sodan loppuvaiheessa hän pakeni Pietariin, ja osallistui Moskovassa elokuussa 1918 järjestettyyn SKP:n perustavaan kokoukseen. Pesonen palasi pian Suomeen organisoimaan SKP:n maanalaista toimintaa. Hän oli käynnistämässä puolueen toimintaa aluksi Porissa, ja keväällä 1919 Tampereella, jonne Pesonen saapui pidätetyksi joutuneen Lauri Hyrskyluodon tilalle. Talvella 1920 Pesosen seuraajaksi tuli J. H. Lumivuokko.[6]
Vuonna 1921 Pesonen siirtyi Neuvostoliittoon, jossa hän työskenteli 1920–1930-luvuilla Lenin-koulun suomalaissektorin sihteerinä ja Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopiston kirjastonhoitajana. Niiden lakkauttamisen jälkeen Pesonen toimi vielä kirjastonhoitajana Moskovassa vuoteen 1954 saakka.[7] Hän kävi Suomessa ainakin vuonna 1968, jolloin Pesonen osallistui kunniavieraana SKP:n 50-vuotisjuhliin ja laski seppeleen Santahaminan vankileirin punaisten muistomerkille Aarne Saarisen ja Inkeri Lehtisen kanssa.[5][8]
Yksityiselämä
Aino Pesosen puoliso oli toimittaja Ville Ojanen, joka teloitettiin Stalinin vainojen aikana vuonna 1938.[9]