Akrotíri ja Dekéleia
Akrotíri (kreik. Ακρωτήρι) ja Dekéleia (kreik. Δεκέλεια, engl. Dhekelia), virallisesti Suvereenit tukikohta-alueet Akrotíri ja Dekéleia (kreik. Περιοχές Κυρίαρχων Βάσεων Ακρωτηρίου και Δεκέλειας, Periochés Kyríarchon Váseon Akrotiríou kai Dekéleias, engl. The Sovereign Base Areas of Akrotiri and Dhekelia) on Kyproksen saarella sijaitseva Britannian merentakainen alue, jolla on kaksi tukikohta-aluetta (SBA, Sovereign Base Area), Akrotíri ja Dekéleia. Tukikohtien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 253,8 km² eli noin 2,7 % saaren pinta-alasta, ja väkiluku noin 15 700.[1] Akrotírin pinta-ala on 123 km²[2] ja Dekéleian 130,8 km².[3]
| Akrotíri ja Dekéleia Περιοχές Κυρίαρχων Βάσεων Ακρωτηρίου και Δεκέλειας The Sovereign Base Areas of Akrotiri and Dhekelia | |
|---|---|
.jpg) | |
.svg) Lippu | .svg) Vaakuna |
 Kyproksen kartta, jossa Akrotíri ja Dekéleia on merkitty punaisella. | |
Koordinaatit: , 32°59′0″E ja | |
| Valtio | Yhdistynyt kuningaskunta, Britannian merentakaiset alueet |
| Perustettu | 1960 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Episkopí |
| Pinta-ala | 253,8 km² |
| Väkiluku | 15 700 |
| Kielet | englanti, kreikka yms. |
Maantiede ja luonto
Tukikohta-alueet on erotettu sopimuksella Kyproksen tasavallan alueesta. Akrotíri sijaitsee Akrotírin niemimaalla saaren eteläosassa Limassolin kaupungin lähellä ja Dekéleia kaakossa Lárnakan lähellä. Akrotírissa toimii Britannian kuninkaallisten ilmavoimien lentotukikohta. Molemmilla alueilla on sotilastukikohtien lisäksi myös asunto- ja maanviljelyalueita; Akrotírin alueella sijaitsee muun muassa Akrotírin kylä. Akrotíri on kokonaan Kyproksen tasavallan hallitseman alueen ympäröimä ja sillä on rajaa sen kanssa 48 kilometriä, mutta Dekéleialla on rajaa myös YK:n valvomalle vyöhykkeelle ja turkkilaisten itsenäiseksi julistaman pohjoisosan eli Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan kanssa, yhteensä 108 kilometriä.[2][3]
Akrotírin niemimaalla on Ramsarin sopimukseen kuuluva alue ja kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA), jolla on kosteikkoja sekä garrigue- ja macchiakasvillisuutta. Alueella on muun muassa Limassolin suolajärvi, soita, lampia, rannikkodyynejä sekä hiekkaisia ja kiviä rannikoita. Akrotírin IBA on Kyproksen tärkein kosteikko, ja siellä on tavattu yli 200 lintulajia ja sitä kautta muuttaa yli 160 lintulajia keväisin ja syksyisin.[4]
 |  |
Historia ja hallinto
Britannia säilytti alueiden hallinnan vuonna 1960 solmitussa sopimuksessa, jolla Kypros itsenäistyi. Britannia halusi pitää alueiden suvereniteetin itsellään, jotta voisi varmistaa tukikohdan pysyvyyden. Aluetta hallinoidaan puolustusministeriön alaisuudessa.[5] Kyproksen presidenttinä vuosina 2008–2013 toiminut Dimítris Christófias kannatti Kyproksen saaren demilitarisointia ja vastusti Britannian tukikohtia. Hän kutsui Akrotíria ja Dekéleiaa siirtomaa-ajan veritahroiksi.[6]
Akrotírin ja Dekéleian rajat vedettiin alkujaan niin, että niiden sisälle jäisi vain merkittävimmät sotilasrakennelmat ja ulkopuolelle kaikki kylät ja kaupungit. Dekéleian sisällä on kuitenkin kolme Kyproksen tasavallan enklaavia Ormídeia, Xylotýmvou ja Dekéleian voimalaitos. Akrotírin ja Dekéleian alueille on sittemmin muuttanut myös kyproslaisia siviilejä.[7]
Akrotíri ja Dekéleian päämaja sijaitsee Episkopí Cantonmentissa, ja alueen toimeenpanevaa ja lainsäädöllistä valtaa käyttää hallintovirkamies, joka on myös Britannian Kyproksen joukkojen komentaja. Britannia on delegoinut Kyproksen tasavallalle monia siviilihallinnon tehtäviä, jotka kohdistuvat erityisesti alueella asuviin Kyproksen kansalaisiin.[8]
Akrotíri ja Dekéleian alueella on oma oikeusjärjestelmänsä, jota pyritään pitämään mahdollisimman lähellä Kyproksen lakia.[5]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Akrotíri ja Dekéleia Wikimedia Commonsissa
- Sovereign Base Areas Administration. (englanniksi)
- CIA World Factbook: Akrotiri (Arkistoitu – Internet Archive) ja Dhekelia (Arkistoitu – Internet Archive). (englanniksi)