Ammattitauti
Ammattitauti on sairaus, joka todennäköisesti pääasiallisesti johtuu potilaan työhön liittyvistä fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä. Käsitteen ammattitauti loi Paracelsus (1493–1541) kirjoittaessaan ensimmäisen aihetta käsittelevän kirjan. [1]
Vuonna 2018 Suomessa todettiin 1067 vahvistettua ammattitautia. Epäilyjä oli yhteensä 2872.[2]
Ammattitautien lainsäädäntö
Ammattitaudeista on säädetty työtapaturma- ja ammattitautilaissa (459/2015) ja ammattitautiasetuksessa (769/2015), jossa luetellaan yleisimmät ammattitaudit ja niitä aiheuttavat altistavat tekijät. Muitakin sairauksia voidaan todeta ammattitaudeiksi, jos voidaan osoittaa syy-yhteys työtehtävien ja sairastumisen välillä.
Yleisimmät ammattitaudit ovat meluvammat, hengitystieallergiat, ihosairaudet, asbestisairaudet ja yläraajojen rasitusvammat.[3] Yleisimmät ammattitautien taustalla olevat altisteet puolestaan ovat melu, kemialliset altisteet, asbesti ja muut silikaattimineraalit sekä toistotyö ja epäfysiologiset asennot.[4] Työterveyslaitos julkaisee vuosittain tilaston korvatuista ammattitaudeista ja ammattitaudeiksi epäillyistä sairauksista.
Ammattitaudista suoritetaan tapaturmavakuutuslain mukaiset korvaukset sairastuneelle.
Esimerkki asetuksen tekstistä
Biologiset tekijät
Tyypilliset sairauden muodot
- Pölykeuhko, homeiden aiheuttama astma ja nuha, ilmankostuttajakuume ja orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (ODTS).
Lähteet
- Hirvonen Leo: Lääketieteen historia. Recallmed Oy, 1987. ISBN 951-9221-09-3.
