Bountysaaret
Bountysaaret (engl. Bounty Islands) on saariryhmä eteläisellä Tyynellämerellä. Ne kuuluvat Uudelle-Seelannille ja sijaitsevat noin 670 kilometriä itään Uuden-Seelannin Eteläsaaresta. Saarilla ei ole ihmisasutusta.[1] 1800-luvulla saarten vesialueet olivat suosittua valaanpyyntialuetta.
| Bountysaaret | |
|---|---|
 | |
 | |
| Maantiede | |
| Sijainti | , 179°04′E |
| Merialue | Tyynimeri |
| Saaria yht. | 13 |
| Suurin saari | Depot Island |
| Pinta-ala | 1,35 km² |
| Valtio | |
| Valtio | Uusi-Seelanti |
| Väestö | |
| Väkiluku | asumaton |
Ryhmään kuuluu kolmetoista saarta[1] sekä lukuisia luotoja. Koko saariryhmän pituus on vain viisi kilometriä. Saarten korkein kohta nousee 90 metriä merenpinnan yläpuolelle. Ryhmä jakautuu kahteen pienempään ryhmään, läntiseen ja itäiseen ryhmään. Saaret löysi William Bligh vuonna 1788[1], vain kuukausia ennen kuuluisaa Bountyn kapinaa, ja ne nimettiin hänen aluksensa HMS Bountyn mukaan.
Saarilla asuu runsaasti pingviinejä[1] ja albatrosseja.
Saaret kuuluvat Unescon maailmanperintökohteeseen Uuden-Seelannin subantarktiset saaret vuodesta 1998.[2]