Deutsche Bank
Deutsche Bank ('Saksan pankki') (NYSE: DB) on monikansallinen pankki, joka työllistää yli 67 500 työntekijää. Sen pääkonttori sijaitsee Frankfurt am Mainissa Saksassa. Deutsche Bank on maailman suurin investointipankki. Taseensa perusteella (2 099,04 mrd. USD) pankki luokiteltiin vuonna 2015 maailman 11. suurimmaksi julkisesti noteeratuksi pankiksi.[1]
| Deutsche Bank | |
|---|---|
 | |
| Yritysmuoto | pörssiyhtiö |
| Osake | NYSE: DB FWB: DBK |
| ISIN | DE0005140008 |
| Perustettu | 1870 |
| Kotipaikka |  Frankfurt am Main, Saksa |
| Toimiala | pankkitoiminta |
| Henkilöstö | 82 000 |
Maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden vakautta seuraavan Financial Stability Boardin loppuvuoden 2015 listalla pankki luetellaan yhtenä merkittävimmistä maailman 30 keskeisimmistä pankista (G-SIBs, maailmanlaajuisesti systemaattisesti tärkeät pankit).[2]
Toimitusjohtajaksi valittiin huhtikuussa Christian Sewing.[3] Hänen edeltäjänsä oli kesäkuussa 2015 valittu John Cryan. Cryanin edeltäjiänä toimivat yhdessä Anshu Jain ja Jürgen Fitschen. Jainin kausi päättyi kesäkuun lopussa,[4] Fitschenin toukokuussa 2016. Heidän sopimuksensa olisivat olleet voimassa maaliskuuhun 2017.[5]
Deutsche Bankilla on konttori Helsingissä.
Historia
Deutsche Bank perustettiin vuonna 1870, ja sen oli tavoitteena hoitaa Saksan ulkomaankauppaa. Pankki avasi seuraavien vuosien aikana konttorit Shanghaihin, Lontooseen ja Buenos Airesiin. Yritys laajeni Venäjälle 1881 rahoittaen keisarikunnan junanratojen rakennusta.[6]
Natsi-Saksan aikoina pankki rahoitti Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (Natsien) toimintaa ja kätki juutalaisilta varastetun kullan. Toisen maailmansodan yhtiö keskittyi Saksan kotimarkkinoille.[6]
1980-luvulla Deutsche Bank laajeni jälleen kansainväliseksi finanssijätiksi. Se fuusioi itseensä merkittäviä sijoituspankkeja, kuten lontoolaisen Morgan Grenfell–pankin ja amerikkalaisen Bankers Trustin. 1998 mennessä pankista oli tullut yksi maailman kymmenestä suurimmasta pankista. Deutsche Bank listautui New Yorkin pörssiin vuonna 2001.[6]
Kritiikkiä
Deutsche Bank ja Schneider-skandaali
Deutsche Bank tuli kansainväliseksi puheenaiheeksi 1990-luvun puolivälissä, kun sen rahoittama Jürgen Schneiderin rakennuskonserni ajautui konkurssiin 9 miljoonan D-markan velkojen tähden. Schneider-yhtiö oli velkaa alihankkijoilleen 50 miljoonan D-markan palkkasaatavat, joita Deutsche Bankin pääjohtaja Hilmar Koppler piti pikkurahoina, peanuts. Palkkarahojen puutteessa vararikkoon ajautuneiden rakennusyrittäjien tilanne ja pääjohtaja Kopperin asenne herätti saksalaisissa yleistä epäluottamusta ja suuttumusta Deutsche Bankia ja sen pääjohtajaa kohtaan. Kopper joutui sittemmin eroamaan, ja ”tapaus Schneider” käsiteltiin tuomioistuimessa vuonna 1997.[7]
Tapauksen seurauksena Kopper tunnetaan Saksassa termillä Mr Peanuts, ja rahoitusjohtajien vähättelevä suhtautuminen tavallisten ihmisten toimeentuloon vaikuttaviin rahasummiin vahingoitti pankkien mainetta. Termi peanuts jäi elämään kansainväliseen kielenkäyttöön, kun osoitetaan jonkin liiketaloudellisen tahon vähättelevää asennetta.[7]
Yhdysvaltojen asuntokupla
Deutsche Bank paisutti Yhdysvaltojen asuntokuplaa 32 miljardilla dollarilla, ennen asuntomarkkinoiden luhistumista 2008. Vuonna 2010 pankin omat työntekijät syyttivät pankkia 12 miljardin dollarin tappioiden kätkemisestä kuplaan liittyen. Tämä kätkeminen oli yksi asuntokuplan puhkeamisen syitä, mutta ei ainut. Pankki maksoi Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoita valvovalle elimelle, United States Securities and Exchange Commissionionille (SEC) 55 miljoonan dollarin sakot.[6]
Markkinoiden manipulointi ja sanktioiden rikkominen
Pankki on jäänyt kiinni muun muassa kullan ja hopean markkinahintojen manipuloinnista ja asuntolainojen väärentämisestä, joista pankille on langetettu vuoden 2008 jälkeen 9 miljardin dollarin sakot. Pankki määrättiin myös maksamaan 2,5 miljardin dollarin sakot pankkien keskinäisen järjestelmän London Interbank Offered Rate (LIBOR) kurssien manipuloinnista.[6]
Yritys on kauppasaarrosta huolimatta tehnyt kauppaa Iranissa, Sudanissa, Libyassa, Syyriassa ja Myanmarissa.[6]
Rahanpesu
- Pääartikkeli: Rahanpesu
Vuonna 2020 Deutsche Bank jäi kiinni Vladimir Putinin lähipiirin ja Venäjän tiedustelupalvelu FSB:n rahanpesusta.[8]
Vaikeudet vuosina 2018–2019
Toukokuussa 2018 yhtiö tiedotti irtisanovansa yli 7000 työntekijää.[9] Heinäkuussa 2019 yhtiö tiedotti irtisanovansa 18 000 työntekijää.[10]
Lähteet
- Jaakko Lehtonen: Julkisuuden riskit. Helsinki: Mainostajien liitto, 2002. ISBN 952-5262-16-2.
Viitteet
Aiheesta muualla
- Deutsche Bankin sivusto (saksaksi)
- Deutsche Bank Finlandin sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)