Eduskuntavaalit 1917

Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.2. lokakuuta 1917. Venäjän väliaikainen hallitus oli antanut määräyksen uusien vaalien toimeenpanosta sen jälkeen, kun vuonna 1916 valittu eduskunta oli säätänyt valtalain.[1] Uudet vaalit oli määrätty manifestissa, jolla Venäjän väliaikainen hallitus oli 31.7.1917 hajottanut edellisen eduskunnan.[2]

Eduskuntavaalit 1917
Suomi
1916 ←
1.–2. lokakuuta 1917→ 1919

Kaikki 200 paikkaa eduskuntaan
Äänestysprosentti69,2 % Nousua 13,7 %-yks.
 Ensimmäinen puolueToinen puolueKolmas puolue
 
JohtajaKullervo MannerFilip Saalasti
PuolueSosiaalidemokraatitSuomalainenMaalaisliitto
VaaliliittoEi vaaliliittoaSuom–Nuor–KPEi vaaliliittoa
Saadut paikat923226
Paikkojen muutosLaskua 11Laskua 1Nousua 7
Äänet444 670299 516122 900
Kannatus44,79 %30,17 %12,38 %

 Neljäs puolueViides puolueKuudes puolue
 
JohtajaEric von Rettig
PuolueNuorsuomalainenRuotsalainen kansanpuolueKansanpuolue
VaaliliittoSuom–Nuor–KPEi vaaliliittoaSuom–Nuor–KP
Saadut paikat24215
Paikkojen muutosNousua 1Muuttumaton 0Nousua 5
Äänet299 516108 190299 516
Kannatus30,17 %10,90 %30,17 %

 Seitsemäs puolue
 
JohtajaAntti Kaarne
PuolueKrTL
VaaliliittoEi vaaliliittoa
Saadut paikat0
Paikkojen muutosLaskua 1
Äänet15 489
Kannatus1,56 %

Helmikuun vallankumous ja eduskunnan hajottaminen johtivat poliittisten puolueiden ryhmittymiseen aiempaa selvemmin oikeistoon ja vasemmistoon. Vaalitaistelu käytiin tilanteessa, jossa Setälän tynkäsenaatti hoiti vain juoksevia asioita. Se ei pystynyt pitämään järjestystä maassa. Lakkoilu ja omavaltaisuudet olivat vaalien ajaksi vain tilapäisesti tauonneet. Vaaleissa porvarilliset puolueet muodostivat yhdessä sosiaalidemokraatteja vastaan suunnatun rintaman, mitä ei ollut aiemmin Suomessa tapahtunut.[2]

Sosiaalidemokraatit lähtivät vaaleihin epäselvässä tilanteessa. Puolueen johto oli ilmoittanut, että edellisen eduskunnan hajotus oli laiton, mutta silti puolue valmistautui uusiin vaaleihin. Ehdokkaiden asettelussa valinnat kohdistuivat puolueen jyrkkää siipeä edustaviin henkilöihin maltillisten kustannuksella. Vaalitulos oli pettymys sosiaalidemokraateille, koska he menettivät enemmistöasemansa porvaripuolueille.[2]

Uusia kansanedustajia olivat mm. Maalaisliiton Kusti Arhama, Vilkku Joukahainen, Bertta Leppälä ja Albin Manner, Suomalaisen puolueen Erkki Kaila, Nuorsuomalaisten Johannes Lundson, sekä RKP:n Ragnar Furuhjelm ja Emil Hästbacka. Näissä vaaleissa valittu eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta 1917 P. E. Svinhufvudin senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen.

Tulokset

Äänestysaktiivisuus69,2 %[3][4]+13,7
PuolueEdustajatÄänet[5]
OsuusLukumäärä
 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue92−1144,79 %−2,5444 670+68 640
 Suomalainen puolue32−130,17 %– 299 516*– 
 Nuorsuomalainen Puolue24+1
 Kansanpuolue5+5
 Maalaisliitto26+712,38 %+3,4122 900*+51 292
 Ruotsalainen kansanpuolue2110,90 %−0,9108 190*+14 635
Kristillinen työväenliitto−11,56 %−0,315 489+863
Muut0,20 %+0,11 997+1 137
Yhteensä200100 %992 762+197 553
* Suomalainen puolue, Nuorsuomalainen puolue ja Kansanpuolue tekivät vaaliliiton kaikissa muissa paitsi Lapin vaalipiirissä. Yksittäisten puolueiden äänimääriä on vaikea selvittää, sillä (toisin kuin aiempien vaalien yhteydessä) käytettiin useissa vaalipiireissä sekalistoja, joissa oli kolmenkin puolueen ehdokkaita. Kyseisen vaaliliiton äänimäärässä on mukana myös joissain vaalipiireissä siihen kuuluneiden Maalaisliiton ja Ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaiden ääniä.[6]

Lähteet

Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
🔥 Top keywords: