Egyptin iskut 2017
Egyptin kirkkoiskut ovat palmusunnuntaina 9. huhtikuuta 2017 tapahtuneita itsemurhaiskuja Pyhän Yrjön kirkossa Pohjois-Egyptin Tantan kaupungissa Niilin suistossa ja Pyhän Markuksen koptikirkossa, joka on pääkirkko Aleksandriassa, koptikirkon paavin kotipaikassa. Ainakin 43 ihmisen ilmoitettiin saaneen surmansa ja yli 100 loukkaantuneen. Iskut teki Isis:n turvallisuusjoukko.
| Egyptin iskut 2017 | |
|---|---|
| Paikka | Tanta ja Aleksandria, Egypti |
| Kohde | koptilaiset |
| Ajankohta | 9. huhtikuuta 2017, palmusunnuntai |
| Iskutyyppi | itsemurhaisku |
| Kuolleita | 43 |
| Haavoittuneita | yli 100 |
| Epäilty/epäillyt | ISIS |
| Tekovälineet | räjähdeliivit, räjähdevyöt |
Taustaa
Helmikuussa 2017 Isis kehotti hyökkäämään kristittyjä vastaan[1][2], ja Siinain levottomuuksien aikana sadat kristityt pakenivat kodeistaan Pohjois-Sinaista "yhteisen salamurha- ja pelottelukampanjan" jälkeen.[3][4][5][6][7] Pommi-iskut tapahtuivat presidentti (ja entinen kenraali) Abdel Fattah el-Sisin aikana, joka on korostanut kansallista turvallisuutta hallituskaudellaan ja joka palasi hiljattain matkaltaan Yhdysvaltoihin presidentti Donald Trumpin vieraaksi. Matkaa pidettiin laajalti onnistuneena ja vahvistuksena Yhdysvaltain hallinnon tuesta Sisin taistelulle Isisiä vastaan.[3]
Iskut
Palmusunnuntaina 9. huhtikuuta 2017 räjähde laukaistiin Pyhän Yrjön kirkossa Niilin suistoalueella sijaitsevassa Tantan kaupungissa. Silminnäkijöiden mukaan jumalanpalvelukseen osallistuneen ruskeaan takkiin pukeutunut mies ryntäsi nopeasti kohti alttaria ennen kuin räjäytti räjähdevyön. Tämän miehen, Mahmoud Mohamed Ali Husseinin, uskotaan olleen vastuussa molemmista kirkkopommi-iskuista Tantassa ja Aleksandriassa.[8] Videomateriaalilla näkyi kirkkoon kokoontuneita ihmisiä, jotka veisasivat liturgiaa. Syyttäjän alustavassa raportissa todettiin, että pommi sisälsi TNT:tä sekä suuria määriä metallisia ruuveja ja helposti syttyviä aineita.[9]
Myöhemmin Aleksandriassa sijaitsevassa Pyhän Markuksen koptiläis-ortodoksisessa katedraalissa, joka on koptiläisen paavin historiallinen kotipaikka, räjähti toinen laite lähellä katedraalin portteja. Tapaus sattui muutama minuutti sen jälkeen, kun paavi Tawadros II oli poistunut kirkosta seuraamaan Tantan pommi-iskun tapahtumia. Paavi selvisi vahingoittumattomana.[8] Tekijän henkilöllisyydestä on esitetty ristiriitaisia tietoja. Egyptin televisio julkaisi kuvan miehestä, joka pysäytettiin ja kuulusteltiin sisäänkäynnin lähellä. Epäillyn kerrottiin räjäyttäneen itsemurhavyön, kun kirkkoon määrätyt turvallisuusjoukkojen jäsenet yrittivät pidättää hänet.[10] Toisen kameran kuvamateriaalissa näkyi kuitenkin eri mies, joka yritti päästä sisäänkäynnin metallinpaljastimien läpi muutamaa sekuntia ennen pommin räjähdystä.[11]
Uhrit
Kahdessa pommi-iskussa kuoli ainakin 43 ihmistä ja loukkaantui yli 100.[12][13]
Jälkiseuraamukset
Tantassa turvallisuusjoukot sulkivat kaikki kirkolle johtavat kadut ja perustivat hätätarkastuspisteitä, jotta pomminpurkajat voivat tutkia kirkon ja sen ympäristöön pysäköidyt autot mahdollisten räjähteiden varalta. Egyptin sisäministeri Magdy Abdel Ghaffar, valtakunnansyyttäjä Nabil Sadek ja muita hallituksen virkamiehiä saapuivat paikalle pian pommi-iskun jälkeen. Rikostekniset asiantuntijat tunnistivat tuntemattoman irtileikatun pään mahdolliseksi epäillyksi iskusta.[14]
Poliisi purki kolme muuta räjähdettä. Kaksi niistä oli tuntemattoman henkilön jättämiä Tantassa sijaitsevan Sidi Abdel Rahimin moskeijan eteen, jossa on sufien pyhäkkö. Toinen oli Aleksandriassa Collège Saint Marcin luona.[15][16]
Poikkeustila
Samana päivänä Egyptin presidentti Abdel Fattah el-Sisi julisti kolmen kuukauden poikkeustilan.[17] Hyökkäyksen katsottiin korostavan, että Egyptin tiedustelupalvelut eivät ole kyenneet "ennakoimaan koordinoitua iskujen aaltoa" ja että itsemurhaiskuja on vaikea pysäyttää, vaikka Sisi on saanut "pitkälti rajoittamattomat valtuudet" ja vaikka hän on vanginnut ja karkottanut "tuhansia poliittisia vastustajia".[18]
Poikkeustilan julistaminen edellytti Egyptin parlamentin hyväksyntää, minkä jälkeen Sisi voisi lisätä poliisin valtuuksia pidätyksissä, valvonnassa ja takavarikoinnissa.[17] Poikkeustilaa jatkettiin jatkuvasti kolmen kuukauden välein sen alkamisesta lähtien lokakuuhun 2021 asti.[19]
Tekijät
Amaq-uutistoimiston välityksellä verkossa julkaistussa lausunnossa sanottiin: "Islamilaisen valtion turvallisuusjoukko teki iskut kahta kirkkoa vastaan Tantan ja Aleksandrian kaupungeissa".[20][21][22] Kahden egyptiläisen itsemurhapommittajan nimet olivat Abu Ishaq Al-Masri ja Abu Al-Baraa Al-Masri.[23]
Ryhmä sanoi aiemmin, että Islamilainen valtio on vastuussa joulukuussa 2016 Kairon Pyhän Pietarin ja Paavalin kirkossa tapahtuneesta Botroseyan kirkon pommi-iskusta, jossa kuoli 29 ihmistä ja 47 loukkaantui.[24]
Tunnistaminen
Egyptin sisäministeriö tunnisti 12. huhtikuuta 2017 Qinan kuvernementissä vuonna 1986 syntyneen Mahmud Hassan Mubarak Abdullahin pommittajaksi, joka oli tehnyt iskun Pyhän Markuksen kirkon edustalla Aleksandriassa, vertaamalla pommi-iskun tapahtumapaikalta löytyneiden jäänteiden DNA:ta pakenevien epäiltyjen DNA:han.[25] Päivää myöhemmin Egyptin viranomaiset tunnistivat toisen pommittajan Mamduh Amin Mohammed Baghdadiksi, joka oli syntynyt vuonna 1977 Qinan kuvernementissä.[26]
Reaktiot
Kotimaa
Egyptin presidentti Abdel Fattah el-Sisi kutsui koolle kansallisen turvallisuusneuvoston[27] ja sanoi, että haavoittuneet voivat saada hoitoa sotilassairaaloissa.[28] Seuraavana päivänä presidentti el-Sisi julisti koko maahan kolmen kuukauden hätätilan.[29]
Egyptin kirkkojen neuvosto ilmaisi pääsihteerinsä, pappi Rifaat Fathyn välityksellä surunvalittelunsa uhrien omaisille ja paavi Tawadros II:lle ja ilmoitti tukevansa Sisin nopeaa reaktiota tapahtumiin ja maan turvallisuuskoneiston terrorisminvastaisia toimia.[30]
Egyptin Al-Azharin yliopiston johtaja, sheikki Ahmed el-Tayeb, tuomitsi kuolettavat iskut ja kutsui niitä "halveksittavaksi terroristipommi-iskuksi, joka kohdistui viattomien ihmisten elämään".[31] Iskujen jälkeen muslimit kokoontuivat moskeijoihin luovuttamaan verta uhrien hyväksi. Egyptiläiset osoittivat myös solidaarisuutta uhreja kohtaan käyttämällä sosiaalisessa mediassa hashtagia, joka tarkoittaa suomeksi "terrorisminne tuo meidät yhteen".[32]
Kansainväliset
Armenian[33], Australian[34], Kanadan[35], Kiinan[36], Kolumbian[37], Kyproksen[38], Ranskan[39], Saksan[40], Kreikan[41], Unkarin[42], Intian[43], Indonesian[44], Iranin[45], Israelin[46], Japanin[47], Malesian[48], Marokon[49], Pakistanin[50], Puolan[51], Romanian[52], Venäjän[53], Saudi-Arabian[54], Singaporen[55], Sveitsin[56], Syyrian[57], Turkin[58] ja Yhdysvaltojen[59] hallitusten edustajat tuomitsivat iskut ja ilmaisivat surunvalittelunsa, samoin kuin Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto ja YK:n pääsihteeri António Guterres.[60]
Pyhä istuin sai tiedon iskuista, kun paavi Franciscus piti palmusunnuntain messua tuhansien ihmisten edessä Pietarinaukiolla. Paavi, jonka oli määrä vierailla Egyptissä 28. huhtikuuta, esitti puheessaan surunvalittelunsa "veljelleen" Tawadros II:lle ja "koko rakkaalle Egyptin kansalle" ja rukoili samalla kuolleiden ja haavoittuneiden puolesta.[61] Myös Kirkkojen maailmanneuvosto ja Canterburyn arkkipiispa Justin Welby tuomitsivat iskut.[62][63] Tapahtumista huolimatta paavin Egyptin-vierailu sujui suunnitelmien mukaisesti.[64]
Saudi-Arabian korkein uskonnollinen elin, korkeimpien oppineiden neuvosto (tunnetaan myös nimellä Ulema-neuvosto), tuomitsi iskut sanomalla, että pommi-iskut edustavat "rikollista tekoa, jota pidetään islamilaisen konsensuksen mukaan kiellettynä... nämä pommi-iskut ovat rikkoneet useita islamin periaatteita; petoksesta syntiin ja aggressioon."[65]
Kansainvälinen Muslimiveljeskunta tuomitsi iskun "tuskallisen traagisena" ja totesi, että "viattomien veri on kirous sortajille" ja että syyllinen oli Egyptin vuoden 2013 vallankaappauksen jälkeen valtaan tullut hallitus.[66]
Iskujen jälkeen Israel sulki Taban rajanylityspaikan Egyptin kanssa.[67]