Muslimiveljeskunta

useissa maissa vaikuttava islamilainen järjestö

Muslimiveljeskunta (arab. جماعة الإخوان المسلمين‎, Jamāʿa al-ʾIḫwān al-Muslimīn) on useiden Lähi-idän islamististen järjestöjen nimitys. Ensimmäinen perustettiin Egyptiin 1928, ja sen jälkeen Muslimiveljeskuntia on perustettu muun muassa Syyriaan, Palestiinaan ja Jordaniaan.

Muslimiveljeskunta
جماعة الإخوان المسلمين

Perustettu1928
Johto
  • Mohamed Badie
IdeologiaSunni-Islamismi
Arvokonservatismi
Uskonnollinen konservatismi
Antikommunismi
Poliittinen kirjooikeisto-äärioikeisto
ToimistoKairo, Egypti

Bahrain, Syyria, Egypti, Venäjä, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat ovat julistaneet Muslimiveljeskunnan terroristijärjestöksi.[1][2][3][4][5][6][7]

Historia

Muslimiveljeskunnan perusti Hassan al-Banna Ismalian kaupungissa maaliskuussa 1928 yhdessä kuuden Suezin kanaaliyrityksen työläisen kanssa.lähde? Se oli uskonnollinen, poliittinen ja yhteiskunnallinen liike. Al-Bannan mukaan silloinen islam oli menettänyt yhteisöllisen vaikutusvaltansa, koska useimmat muslimit olivat saaneet länsimaisia vaikutteita. Koraani ja sunna nähtiin Jumalalta saadun lain määrittäjänä, joka piti ulottaa kaikille elämänaloille, mukaan lukien hallinnon järjestäminen ja päivittäinen elämä.

Osmanien valtakunta oli hajonnut ja brittiläinen siirtomaavalta ottanut vallan Egyptissä. Tässä tilanteessa veljeskunta piti itseään myös poliittisena ja yhteiskunnallisena vallankumousliikkeenä. Al-Banna pyrki populismiin. Muslimiveljeskunta esittäytyi työläisten suojelijana ulkomaalaisten ja monopolististen yritysten valtaa vastaan. Se perusti yhteisöllisiä instituutioita, kuten sairaaloita, apteekkeja, kouluja jne. Sen näkemykset naisten oikeuksien tapaisiin kysymyksiin olivat kuitenkin äärimmäisen konservatiivisia, ja se suhtautui alusta asti vihamielisesti riippumattomiin työläisiin.

Vuoteen 1948 mennessä veljeskunnalla oli noin puoli miljoonaa jäsentä. Muslimiveljeskunta pyrki myös luomaan jonkinlaisen "islamilaisen internationaalin" perustamalla alaryhmiä Libanoniin (1936), Syyriaan (1937) ja Transjordaniaan (1946). Se värväsi myös Kairon ulkomaalaisia opiskelijoita. Sen päämaja Kairossa muodostui koko muslimimaailman edustajien keskukseksi ja tapaamispaikaksi.

Liikkeen jäsenet pidätettiin 1948, ja al-Banna murhattiin.[8]

Muslimiveljeskunta tuki Gamal Abdel Nasserin johtamaa vallankaappausta Egyptissä vuonna 1952, mutta pian sen jälkeen välit uuteen hallintoon viilenivät.[9]

Egyptin presidentti Muhammad Nagib hajotti järjestön 13. tammikuuta 1954.[10] Muslimiveljeskunta on ollut Egyptissä vuodesta 1954 laiton järjestö, jota on suvaittu vaihtelevasti. Edelleen se on toisinaan massapidätysten kohteena. Veljeskunta hylkäsi väkivallan 1970-luvulla ja 1980-luvulla pyrki takaisin politiikan valtavirtaan.[9] Vaikkakin veljeskunta Egyptissä virallisesti pidättäytyy väkivallasta, se tukee avoimesti Hamasin aseellista kampanjaa Israelia vastaan. Järjestö tukee myös rahallisesti useita islamistiryhmiä ympäri maailmaa.

Liikkeen merkkihahmo on konservatiivinen kirjailija ja opettaja Said Qutb (1906–1966). Hän opiskeli Yhdysvalloissa 1948–1950 ja järkyttyi länsimaisesta elämäntavasta. Kotimaahansa palattuaan hän liittyi veljeskuntaan, ja sittemmin hänestä tuli liikkeen keskeinen teoreetikko. Hän joutui vankilaan ja häntä kidutettiin, ja sen jälkeen hänen kirjoituksiaan sävytti katkeruus ja äärimmäinen maallistumisen ja länsimaiden vastaisuus. Hänet hirtettiin 1966. Hänen ajatuksensa vaikuttivat al-Qaidan johtajiin Osama bin Ladeniin ja Ayman al-Zawahiriin, jotka itse pitivät veljeskuntaa omana aikanaan liian maltillisena.[8]

Muslimiveljeskunta nykypäivän Egyptissä

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan tekee muslimiveljeskunnan Rabia-merkin
Rabia-merkki

Hosni Mubarakin valtakaudella, ennen vuoden 2011 kansannousua Muslimiveljeskunta oli kielletty virallisena puolueena, mutta se oli maan suurin ja järjestäytynein oppositioliike ja sai asettaa itsenäisiä ehdokkaita parlamenttivaaleihin.[11] Liikkeen sisällä oli sekä konservatiivisia että maltillisia voimia. Liikettä johti vuodesta 2009 konservatiivinen Mohammed Badie.[9] Vuoden 2005 parlamenttivaaleissa Muslimiveljeskunnan edustajat saivat 88 paikkaa (20 % kaikista) ja muodostivat suurimman oppositioryhmän. Kielletyn veljeskunnan jäsenet joutuivat osallistumaan vaaleihin sitoutumattomina.[9] Vuoden 2010 parlamenttivaaleissa vaalivilppi ensimmäisellä kierroksella vei ryhmältä edustajainpaikat. Tämän jälkeen he boikotoivat toista kierrosta.[9]

Liike nousi merkittäväksi Egyptin vuoden 2011 kansannousussa, ja se kutsuttiin neuvottelemaan maan tulevaisuudesta. Monet suhtautuivat pelokkaasti sen voimakkaaseen islamin korostamiseen. Sen tavoite oli EU:ta muistuttava islamilainen kalifaatti, joka ulottuisi Espanjasta Indonesiaan. Lainkäyttö perustuisi šariaan, ja köyhyys ja korruptio olisi juurittu pois. Liike on vastustanut esimerkiksi al-Qaidan väkivaltaista toimintaa, joskin Egyptissä sen nimiin on luettu väkivaltaa ja salamurhia.[8] Muslimiveljeskunnan poliittiseksi siiveksi perustettiin Vapaus- ja oikeuspuolue.

Palestiinalainen Hamas on veljeskunnan sivuhaara, jonka väkivaltaista toimintaa egyptiläinen kansanedustaja Muhamed al-Beltagy on puolustanut siksi, että se toimii miehittäjiä vastaan. Egyptissä demokratiaa kannattavien piirissä veljeskunnan vanhoillisuutta kammoksuttiin, mutta vaikutusvaltaisena järjestönä se haluttiin kuitenkin mukaan neuvotteluihin, sillä sen kannatus oli maassa noin 20 prosenttia, lähinnä kuitenkin kouluttamattoman köyhän väestön keskuudessa, jossa se oli saanut marttyyrin maineen.[8]

Vallankumouksen jälkeen 2011-2012 järjestetyissä Egyptin parlamenttivaaleissa Muslimiveljeskunnan johtama yhteenliittymä sai 47 % paikoista, äärikonservatiivisen islamistipuolue Al-Nourin saadessa 24 %. Vallankumousta johtaneet liberaalit voimat huolestuivat vaalituloksesta heidän taantumuksellisina pitämiensä puolueiden otettua niin selvän voiton. Toisaalta Muslimiveljeskunta oli ilmoittanut, ettei se pyri pakottamaan egyptiläisiä noudattamaan omaa näkemystään oikeasta islamilaisesta elämäntavasta.[12][11]

Sotilasvallankaappauksen jälkeen

Muslimiveljeskunnan poliittisen siiven Vapaus- ja oikeuspuolueen ehdokkaana valittu presidentti Mohammed Mursi syrjäytettiin sotilasvallankaappauksella 3. heinäkuuta 2013. Syyskuussa Egyptin korkein oikeus kielsi veljeskunnan kaiken toiminnan ja määräsi tämän varat takavarikkoon.[13] Joulukuussa 2013 Egyptin väliaikainen hallitus nimesi Muslimiveljeskunnan terroristijärjestöksi. Egyptin sisäministerin mukaan Muslimiveljeskunnan mielenosoituksiin osallistuvat, ryhmän kirjallisuutta omistavat tai ryhmittymää suullisesti tai kirjallisesti tukevat henkilöt voidaan tuomita enintään viiden vuoden vankeusrangaistukseen. Lisäksi ryhmittymän päätoimijat tai sitä rahallisesti tukevat henkilöt voidaan tuomita elinkautiseen vankeusrangaistukseen.[14] Elokuussa 2014 tuomioistuin kielsi myös Muslimiveljeskunnan poliittisen siiven. Tämä tarkoitti, ettei Vapaus- ja oikeuspuolue enää voinut osallistua vaaleihin.[15]

Kesäkuussa 2019 syrjäyttämisestään lähtien vangittuna ollut Mursi kuoli sydänkohtaukseen Kairossa kesken oikeudenistunnon. Vankeudestaan Egyptin ensimmäinen vapailla vaaleilla valittu presidentti Mursi vietti suuren osan eristyksessä.[16]

Rabia-merkki

Muslimiveljeskunnan tunnukseksi kehittyi Egyptissä Mursin kukistumisen jälkeen käsimerkki rabia (arabian sanasta "neljä"). Se tehdään nostamalla neljä sormea pystyyn ja taittamalla peukalo kämmeneen.[17]

Muslimiveljeskunta Suomessa

Toimittaja Juhani Huttusen mukaan Muslimiveljeskunta edustaa poliittista islamia: sen tavoitteena on rakentaa yhteiskunta, joka perustuu šariaan. Kun Veljeskunta vuonna 2012 pääsi Egyptissä presidentti Muhammed Mursin johdolla konkreettisesti toteuttamaan tavoitteitaan, tulos oli katastrofi. Huttusen mukaan Iso-Britannia pohti vakavasti, pitäisikö Muslimiveljeskunta luokitella terroristijärjestöksi. Ongelmana on, ettei Veljeskuntaa tavallaan ole edes olemassa, koska sen ideologiaa kannattelevat hyväntekeväisyysjärjestöt, yhdistykset ja yksittäiset henkilöt ovat itsenäisiä.[18][19]

Espoon hiippakunnan emerituspiispa Mikko Heikka näkee Muslimiveljeskunnan myönteisenä enteenä siitä, että arabimaiden islam on muuttumassa demokratian ystäväksi. Hänen mukaansa Muslimiveljeskunta tarvitsee kaiken tuen sekä muilta demokratioilta, että myös uskonnoilta.[20]

Suomen islamilainen yhdyskunta on kertonut pyrkivänsä yhteistyöhön Muslimiveljeskunnan kanssa.[21] Yhdyskunta on suomalainen jäsen eurooppalaisessa islamilaisten järjestöjen organisaatiossa FIOE (The Federation of Islamic Organizations in Europe).[22] FIOE on Muslimiveljeskunnan aatteellinen kattojärjestö Euroopassa, ja sillä on läheiset siteet Hamasiin.[23][19]

Noin vuonna 2015 Helsinkiin perustettiin European Institute of Human Sciences -niminen oppilaitos Helsingin Diakonissalaitoksen tuella. Tämän nimisten oppilaitosten ketjulla on yhteyksiä Muslimiveljeskuntaan.[21] Suomen Islamilainen Diyanet Yhdyskunta on Turkin uskonnollisten asioiden viraston (Diyanet) valvonnassa toimiva järjestö. Diyanetin alaisuuteen kuuluvat Vantaalla, Porissa, Turussa ja Lahdessa sijaitsevat moskeijat.[24] Viraston toiminta on aatteellisesti lähellä Muslimiveljeskuntaa.[25] Helsingin suurmoskeijahankkeen taustalla on myös nähty yhteyksiä Muslimiveljeskuntaan.[18]

Lähteet

Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muslimiveljeskunta.
🔥 Top keywords: