Etelä-Carolina
Etelä-Carolina (äännetään suom. [-karolina] tai [-karoliina], engl. South Carolina ['saʊθ ˌkærə'laınə])[2] on osavaltio Yhdysvaltain itärannikolla. Sen pääkaupunki on Columbia ja suurin kaupunki on Charleston. Englanti perusti Etelä-Carolinan siirtokunnan vuonna 1665. Etelä-Carolina on ollut Yhdysvaltain osavaltio vuodesta 1788 ja se kuuluu etelävaltioihin. Osavaltion asukasluku oli vuonna 2020 noin 5,4 miljoonaa.
| Etelä-Carolina | |||
|---|---|---|---|
| State of South Carolina | |||
| |||
| |||
 Yhdysvaltain kartta, jossa Etelä-Carolina korostettuna | |||
| Valtio |  Yhdysvallat | ||
| Pääkaupunki | Columbia | ||
| Suurin kaupunki | Charleston | ||
| Kuvernööri | Henry McMaster (R) | ||
| Viralliset kielet | englanti | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 82 965 km² (40.) | ||
| – josta maata | 78 051 km² | ||
| – josta vettä | 4 915 km² (5,9 %) | ||
| Väestö (2023) | |||
| – asukkaita | 5 373 555 (23.) | ||
| – asukastiheys | 68,8 as./km² | ||
| Liittovaltion osavaltioksi | |||
| – päivämäärä | 23. toukokuuta 1788 | ||
| – järjestyksessä | 8. | ||
| Aikavyöhyke | UTC−5 (EST)[1] | ||
| – kesäaika | UTC−4 (EDT)[1] | ||
| Pinnanmuodostus | |||
| – korkein kohta | 1 085 m | ||
| – keskikorkeus | 105 m | ||
| – matalin kohta | 0 m | ||
| Lyhenteet | |||
| – postilyhenne | SC | ||
| – ISO 3166-2 | US-SC | ||
| Lempinimi | Palmetto State (Palmetto-osavaltio) | ||
| Motto | Dum spiro spero (lat. Niin kauan kuin hengitän on toivoa), Animis opibusque parati (lat. ”Valmistautunut mieleltään ja resursseiltaan”, ts. Valmis kaikkeen) | ||
| www.myscgov.com | |||
 | |||
Osavaltion kolme yli 100 000 asukkaan kaupunkia ovat Charleston (153 672), Columbia (139 698) ja North Charleston (118 608).[3] Suurin metropolialue on Greenvillen metropolialue.[4]
Maantiede
Etelä-Carolinalla on kaksi naapuriosavaltiota: Pohjois-Carolina ja Georgia. Kaakosta osavaltio rajoittuu Atlantin valtamereen.[5]
Kaksi kolmasosaa Etelä-Carolinan alueesta on Atlantin rannikkotasankoa. Maasto nousee tasaisesti kaakosta kohti luodetta. Sen luoteispuolella on Piedmontiksi kutsuttu kukkula-alue, jonka korkeus vaihtelee 120–400 metriä merenpinnan yläpuolella.[5]
Vuoden kuumin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila Charlestonissa on melkein 31 °C. Kylmintä on tammikuussa, keskimääräinen alin +6 °C.[6]
Hurrikaanit ja trooppiset myrskyt tulevat toisinaan Etelä-Carolinan rannikolle. Vuosina 1901–2009 ne rantautuivat Etelä-Carolinaan 27 kertaa. Voimakkaimmat olivat Hurrikaani Hazel vuonna 1954 ja Hurrikaani Hugo vuonna 1989.[7]
Table Rock Mountain
Lake Wylie -järvi
.jpg)
Historia
Ennen eurooppalaisia Etelä-Carolinan alueella eli useita intiaaniheimoja, joista suurimmat olivat cherokeet ja catabwat.[8]
Etelä-Carolinan provinssi oli yksi kolmestatoista siirtokunnasta. Se vastusti brittien verotusta Siirtokuntien kongressissa vuosina 1774 ja 1775. Itsenäisyyssodassa sen maaperällä käytiin 137 taistelua.[9]
Yhdysvaltojen sisällissota alkoi Etelä-Carolinasta, joka oli sekä ensimmäinen unionista eronnut osavaltio, että ensimmäisen Yhdysvaltain sisällissodan aloittaneen taistelun tapahtumapaikka (Fort Sumter lähellä Charlestonia).[10]
Sisällissota oli raskas, osavaltio menetti viidesosan miespuolisesta väestöstään ja sen talous oli riekaleina. 1900-luvun alussa talous alkoi kohentua, enimmäisenä virisi tekstiiliteollisuus ja sen perässä muita tuotannon aloja. Kansalaisoikeusliike lopetti rotuerottelun 1960-luvun lopussa melko rauhallisesti, paitsi että poliisi ampui Orangeburgissa kolme mielenosoitukseen osallistunutta mustaa miestä.[8]
Hallinto
Etelä-Carolinan lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen osavaltion parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 46 jäsentä, alahuoneessa eli edustajainkokouksessa on 124 jäsentä. Tuomarien valinnasta päättävät kaikki 170 parlamenttiedustajaa yhteisessä istunnossa.[11] Osavaltion senaatin ollessa koolla seremoniallinen osavaltion miekka asetetaan näytille. Tapa alkoi jo siirtomaa-aikana vuonna 1705.[12] Ylintä toimeenpanovaltaa käyttää kuvernööri.
Osavaltio on jaettu 46 piirikuntaan.[13]
Kuolemanrangaistus on käytössä Etelä-Carolinassa. Vuoden 1976 jälkeen osavaltio on teloittanut 43 vankia. Viimeisin teloitus suoritettiin 2011.[14]
Talous
Etelä-Carolinan bruttokansantuote vuonna 2010 oli 164 miljardia dollaria. Se oli Yhdysvaltojen osavaltioista sijalla 27.[15]
Etelä-Carolinan tuloveroprosentti kuuluu Yhdysvaltojen eteläosan korkeimpiin. Vuonna 2016 osavaltio kantoi tuloveroa enimmillään seitsemän prosenttia.[16]
Vuonna 2013 osavaltion viidestä suurimmasta työllistäjästä neljä toimi terveydenhuollon alalla, kakkossijalla oli BMW:n tuotantolaitokset Greerin kaupungissa.[17]
Liikenne
Etelä-Carolinassa on kaikkiaan 27 lentoasemaa.[18] Osavaltiossa on myös kolme satamaa; Charleston, Georgetown ja Port Royal.[19]
Väestö
Etelä-Carolinan asukkaista 68,9 % on valkoisia. Osuus on pienempi kuin Yhdysvalloissa keskimäärin (75,5 %).[20][21]
Kulttuuri
Etelä-Carolinassa on elänyt monia merkittäviä kirjailijoita. William Gilmore Simms kuului heistä menestyneimpiin. Julia Peterkin, joka kirjoitti ensimmäisenä mustana plantaasien elämästä, sai vuoden 1928 Pulizerin palkinnon. Archibald Rutledge oli ensimmäinen kansallisrunoilija. DuBose Heyward kirjoitti romaanin Porgy, jonka pohjalta tehtiin George Gershwinin säveltämä ooppera Porgy ja Bess.[22]
Dizzy Gillespiellä oli merkittävä osa jazzin kehityksessä. Useissa kaupungeissa on sinfoniaorkestereja.[22]
Spoleton festivaali, jolla tuotetaan oopperaa ja esitetään tanssia, teatteria, klassista eurooppalaista musiikkia ja jazzia, järjestetään Charlestonissa vuosittain touko–kesäkuun vaihteessa.[23] Festivaalilla käy vuosittain yleisöä 70 000–80 000 henkeä.
Urheilu
Etelä-Carolinassa ei ole huippuammattilaisjoukkueita. Pohjois-Carolinassa pelaavien Carolina Hurricanesin ja Carolina Panthersin katsotaan kuitenkin edustavan koko Carolinaa. Yliopistourheilu on suosittua Etelä-Carolinassa. Clemsonin yliopiston ja Etelä-Carolinan yliopiston amerikkalaisen jalkapallon kotiotteluihin saapuu säännöllisesti 80 000 katsojaa. Osavaltion useilla pienemmillä yliopistoilla on myös kattavat urheilupainotukset. Baseballin saralla osavaltiossa on useita ammattilais-, puoliammattilais- ja eri amatööritasojen joukkueita. Alueella toimii myös oma juniorisarja Carolina League.
Autourheilu on suosittua Etelä-Yhdysvalloissa, ja niin myös Etelä-Carolinassa on useita moottoriurheiluratoja. Näistä tärkeimpänä monien NASCAR-tapahtumien isännöitsijä Darlington Raceway. Golfin harrastus on laaja-alaista osavaltiossa, ja Myrtle Beachissä on eniten golfkenttiä asukasta kohden.
| Joukkue | Kaupunki | Sarja & laji | Kotikenttä | Perustettu | Mestaruudet |
|---|---|---|---|---|---|
| South Carolina Stingrays | North Charleston | ECHL, jääkiekko | North Charleston Coliseum | 1993 | 3 |
| Columbia Inferno | Columbia | ECHL, jääkiekko | Carolina Coliseum | 2003 | 0 |
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Etelä-Carolina Wikimedia Commonsissa
