Etelä-Kiinan meri

Etelä-Kiinan meri^[1] on Kiinan eteläpuolella sijaitseva Tyynenmeren reunameri. Se rajoittuu idässä Taiwanin saareen ja Filippiineihin, etelässä Borneon saareen ja lännessä Indokiinan ja Malakan niemimaihin. Sen pinta-ala on laskentatavasta riippuen 3 000 000 – 3 500 000 neliökilometriä, ja se on maailman kuudenneksi suurin merialue viiden valtameren jälkeen. Meren keskisyvyys on 1 212 metriä.^[2]

Etelä-Kiinan meri on yhteydessä Itä-Kiinan mereen Taiwaninsalmen eli Formosansalmen kautta. Muita salmia ovat muun muassa Luzoninsalmi, Sundasalmi ja merirosvoistaan tunnettu Malakansalmi.

Etelä-Kiinan meren keskisin osa on sen itäinen alue, jossa on sekä monia matalikkoja että laaja syvänmeren tasanne Etelä-Kiinan allas.^[3] Altaan keskisyvyys on 4 000–5 000 metriä ja syvin kohta 5 560 metriä. Se ulottuu Paracelsaarilta Luzoniin.^[2][4] Paracelsaarten lisäksi alueella on muitakin riuttoja ja särkkiä, jotka kohoavat jyrkästi merenpohjasta osittain merenpinnan päälle. Tällaisia matalikkoja ovat Spratlysaarten ympäristö sekä Reedin, Tizardin ja Macclesfieldin matalikot.^[3] Meren itäosassa, Luzonin länsipuolella on Manilan syvänne, joka yltää 5 400 metrin syvyyteen saakka.^[5][6]

Etelä-Kiinan meren luoteisosassa mannerjalusta ulottuu pitkälle, ja matalan meren alueeseen kuuluvat muun muassa Tonkininlahti, Taiwaninsalmi ja Hainanin saari. Vietnamin eteläpuolella jalusta kapenee ja yhdistyy lopulta laajaan Sundan mannerjalustaan, joka käsittää Etelä-Kiinan meren lounaisosan lisäksi Jaavanmeren. Sundan mannerjalusta on keskeisimmissä osissaankin vain noin sata metriä syvää, ja sen pohjassa on vanhoja jokilaaksoja.^[3]

Suurimmat Etelä-Kiinan mereen laskevat joet ovat Helmijoki, Punainenjoki, Mekong ja Chao Phraya.

Etelä-Kiinan merellä on vuosisatojen kuluessa liikkunut merirosvoja.^{[7][8][9][10]}