Etelä-Kiinan meri

Tyynenmeren merialue Kiinan eteläpuolella

Etelä-Kiinan meri[1] on Kiinan eteläpuolella sijaitseva Tyynenmeren reunameri. Se rajoittuu idässä Taiwanin saareen ja Filippiineihin, etelässä Borneon saareen ja lännessä Indokiinan ja Malakan niemimaihin. Sen pinta-ala on laskentatavasta riippuen 3 000 000 – 3 500 000 neliökilometriä, ja se on maailman kuudenneksi suurin merialue viiden valtameren jälkeen. Meren keskisyvyys on 1 212 metriä.[2]

Etelä-Kiinan meri ja sitä ympäröivät saaret, mantereet ja valtameret.

Etelä-Kiinan meri on yhteydessä Itä-Kiinan mereen Taiwaninsalmen eli Formosansalmen kautta. Muita salmia ovat muun muassa Luzoninsalmi, Sundasalmi ja merirosvoistaan tunnettu Malakansalmi.

Etelä-Kiinan meren keskisin osa on sen itäinen alue, jossa on sekä monia matalikkoja että laaja syvänmeren tasanne Etelä-Kiinan allas.[3] Altaan keskisyvyys on 4 000–5 000 metriä ja syvin kohta 5 560 metriä. Se ulottuu Paracelsaarilta Luzoniin.[2][4] Paracelsaarten lisäksi alueella on muitakin riuttoja ja särkkiä, jotka kohoavat jyrkästi merenpohjasta osittain merenpinnan päälle. Tällaisia matalikkoja ovat Spratlysaarten ympäristö sekä Reedin, Tizardin ja Macclesfieldin matalikot.[3] Meren itäosassa, Luzonin länsipuolella on Manilan syvänne, joka yltää 5 400 metrin syvyyteen saakka.[5][6]

Etelä-Kiinan meren luoteisosassa mannerjalusta ulottuu pitkälle, ja matalan meren alueeseen kuuluvat muun muassa Tonkininlahti, Taiwaninsalmi ja Hainanin saari. Vietnamin eteläpuolella jalusta kapenee ja yhdistyy lopulta laajaan Sundan mannerjalustaan, joka käsittää Etelä-Kiinan meren lounaisosan lisäksi Jaavanmeren. Sundan mannerjalusta on keskeisimmissä osissaankin vain noin sata metriä syvää, ja sen pohjassa on vanhoja jokilaaksoja.[3]

Suurimmat Etelä-Kiinan mereen laskevat joet ovat Helmijoki, Punainenjoki, Mekong ja Chao Phraya.

Etelä-Kiinan merellä on vuosisatojen kuluessa liikkunut merirosvoja.[7][8][9][10]

Aluekiistat

Etelä-Kiinan meren rantavaltiot kiistelevät merialueidensa rajoista sekä alueen saarten omistusoikeudesta.[11] Etelä-Kiinan meren poikki kulkee valtaosa esimerkiksi Japaniin menevästä öljystä. Aluekiistojen eskaloituminen tavalla, joka vaarantaisi merenkulun turvallisuuden, voisi olla haitaksi koko maailmantaloudelle.[12]

Haagin kansainvälisen tuomioistuimen mukaan Kiinan aluevaatimukset rikkovat merirajat määrittelevää YK-sopimusta ja Kiina on rikkonut Filippiinien alueellista koskemattomuutta. Kiina vaatii 90 prosenttia Etelä-Kiinan merestä, mutta Filippiinit, Vietnam, Malesia, Brunei ja Taiwan ovat kiistäneet vaatimusten oikeutuksen.[13]Yhdysvaltain Biden hallinnon mukaan Kiina on rikkonut Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimusta, siitäkin huolimatta että Yhdysvallat ei ole koskaan itse sitoutunut ko. sopimukseen.[14]

Lähteet

Aiheesta muualla

🔥 Top keywords: