GBU-43
GBU-43/B MOAB (engl. Massive Ordnance Air Blast bomb, leikillisesti engl. Mother Of All Bombs eli kaikkien pommien äiti) on Yhdysvaltain ilmavoimien yli 10 000 kg:n painoinen, GPS-ohjautuva termobaarinen pommi.
Pommin rakenne
Kun tavallisissa pommeissa on räjähdysaineen lisäksi hapetusainetta, joka mahdollistaa räjähdysaineen palamisen, MOABissa on pelkkää räjähdysainetta. Se ottaa palamisreaktioon tarvitsemansa hapen ympäröivästä ilmasta. Näin samanpainoiseen pommiin mahtuu enemmän räjähdysainetta. Iskussa räjähdysaine leviää ilmakehään aerosolina. Ilmiötä on kuvattu sanoilla "pommi sytyttää ilman palamaan". Näin voidaan iskeä paikkoihin, joihin tavanomaiset pommit eivät tehoa, kuten tunneliverkostoihin.[1]
Moab on noin 9 m pitkä, ja sen halkaisija on metrin verran.[1] Se painaa yli kymmenen tonnia, mistä 8 164 kiloa on räjähdysainetta. Sen räjähdysvaikutus vastaa 11 tonnia TNT:tä ja tuntuu 1,6 km säteellä iskupaikasta.[2] Puita kaatuu noin 150 metrin säteellä.[1]
Kokonsa takia pommi pudotetaan laskuvarjon avustuksella C-130-kuljetuskoneen takaosasta.[2] Sitä ohjataan GPS-paikantimen ja pienien evämäisten siipien avulla.[1]
Siinä käytetään räjähdysaineena tritonaalia, joka on TNT:n ja alumiinin sekoitusta suhteessa 4:1. Sekoitus on 1,2 kertaa voimakkaampaa kuin TNT).[1]
MOABin paino on noin kaksi kertaa Hiroshimaan pudotettun Little Boy -atomipommin paino.[1] Sen räjähdysvoima (11 t TNT) on silti vain promille Little Boysta (15 000 t TNT). Sen teho vastaa "M-388 Davy Crockett" taktista ydinasetta.
MOABin kehitti Alabamassa toimiva Dynetics.[3]
Käyttö sotilasoperaatiossa
Ensimmäisen kerran on raportoitu tämän tyypin pommin käytöstä sotilaallisessa operaatiossa 13. huhtikuuta 2017. Silloin Yhdysvaltain asevoimat pudotti MOAB-pommin ääri-islamistista ISIS-taistelujärjestöä vastaan Afganistanissa. Pommin käyttö oli tarkoitettu tunneliverkostoa vastaan, ja sen ilmoitettiin surmanneen useita kymmeniä militanttijärjestön taistelijoita. Afganistanin entinen presidentti Hamid Karzai kritisoi pommin käyttöä.[4][5]
