Yhdysvaltain asevoimat

Yhdysvaltain asevoimat (engl. United States Armed Forces) on Yhdysvaltain puolustusministeriön alainen sotilasorganisaatio. Asevoimien vuosipäivää vietetään vuosittain toukokuun kolmantena lauantaina.^[1]

Yhdysvaltain asevoimat United States Armed Forces
Toiminnassa	1775–
Valtio	Yhdysvallat
Aselajit	maavoimat merijalkaväki laivasto ilmavoimat avaruusvoimat rannikkovartiosto
Rooli	asevoimat
Koko	1 281 900
Tukikohta	Pentagon, Virginia
Vuosipäivät	toukokuun 3. lauantai
Komentajat
Nykyinen komentaja	kenraali Mark Milley
Infobox OK

Puolustusministeriö hallinnoi asevoimia, jotka koostuvat maavoimista, laivastosta, ilmavoimista, avaruusvoimista ja merijalkaväestä. Rannikkovartiostoa hallinnoi kotimaan turvallisuuden virasto (Department of Homeland Security), mutta sotatilan vallitessa se siirtyy laivaston alaiseksi.^[2] Asevoimien ylipäällikkö on Yhdysvaltain presidentti.

Vapaaehtoiset hakeutuvat töihin tai reserviin Yhdysvaltain puolustusvoimiin. Yhdysvaltain asevoimiin kuuluu yhteensä noin 1,4 miljoonaa palvelevaa Yhdysvaltain kansalaista.^[3] Lisäksi joitakin satojatuhansia henkilöitä palvelevia sotilasreserviläisiä sekä osa kansalliskaartissa. Kansalliskaartiin kuuluu sekä kaartiarmeijan (Army National Guard) että ilmakaartin (Air National Guard) alaisia joukkoja. Kansalliskaartin joukot käsittävät noin puolet armeijan taistelujoukoista ja kolmanneksen sen huoltojoukoista. Kansalliskaartin joukot palvelevat kaksi viikkoa vuodessa ja ne sitoutuvat työskentelemään puolustusvoimille aina maan sisäisen kriisitilanteen niin vaatiessa.

Asevelvollisuutta ei ole ollut käytössä vuodesta 1973 lähtien, mutta kaikkien 18–25 -vuotiaiden kansalaisten ja maassa oleskelevien muiden ihmisten täytyy ilmoittautua Selective Service System -rekisteriin. Maassa oleskelevien ulkomaalaisten tulee ilmoittautua viimeistään 30 päivää saapumisensa jälkeen, mutta tästä on vapautettu diplomaatti-, opiskelija- ja vierailijaviisumeilla maahan saapuneet.^[4]

Yhdysvaltain asevoimilla on puolustusyhteistyösopimukset useiden maiden kanssa ja ovat vahvasti läsnä muun muassa Tyynenmeren saarilla, Japanissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Afganistanissa, Irakissa, Saksassa, muualla Euroopassa ja Atlantilla. Yhdysvalloilla on yhteensä 702 sotilastukikohtaa 132 eri maassa ja kaikilla mantereilla paitsi Etelämantereella.^[5] Yhdysvalloilla on toiseksi eniten ydinaseita Venäjän jälkeen ja sillä on ydinsuojasopimukset Euroopan eri maille kuten Saksalle tai Alankomaille.^[6] Yhdysvaltain puolustusmenot ovat maailman suurimmat ja omassa kokoluokassaan. Ne vaativat 4 prosentin osuuden maan kansantuotteesta.^[7]