Gamma

Gamma on kehittynyt foinikialaisen kirjaimiston kirjaimesta (gaml), jonka alkuperäinen muoto on ehkä kuvastanut kamelia tai kamelin kyttyrää.^[2] Kreikkalainen suuraakkonen Γ on kääntynyt niin, että se näyttää pystyyn nostetulta suorakulmalta, jonka yläsivu työntyy oikealle. Vaihtoehtoisesti suurta gammaa voidaan kuvailla väärinpäin käännetyksi L:ksi.

Kreikkalainen pienaakkonen γ perusviivan alle ulottuvine typografisine pidennyksineen muistuttaa latinalaista pienaakkosta y, mutta siinä missä latinalaisen y:n pidennys suuntautuu alaviistoon vasemmalle, gamman alapidennys tapaa suuntautua suoraan alaspäin. Lisäksi kirjasintyypistä riippuen toinen gamman yläosan haaroista on usein hieman kaareva.

Variantteja

Arkaaisissa kirjaimistoissa gamma oli usein peilikuva nykyiseen nähden, ja sen sakara osoitti vasemmalle. Myöhemmin se kääntyi nykyiseen asentoon.^[3] Gamma oli käytössä kaikissa paikallisissa kreikkalaisissa kirjaimistoissa, mutta sen muodossa oli paljon vaihtelua. Kirjaimesta esiintyi kolmea päätyyppiä, joista yksi muistutti nykyistä muotoa, toinen nykyistä lambda-kirjainta (mm. Paros, Delos) ja kolmas, erityisesti läntisen Kreikan alueella (mm. Epeiros, Elis, Korintin siirtokunnat) käytetty muoto nykyistä C-kirjainta latinalaisessa kirjaimistossa,^[4] johon gamma kopioitui tässä muodossa.

Epigrafisissa lähteissä gammasta esiintyy muun muassa seuraavanlaisia variantteja:^[5]

Latinalainen gamma

Kansainväliseen foneettiseen kirjaimistoon (IPA) sisältyy erikseen niin sanottu latinalainen gamma ɣ, joka muistuttaa kreikkalaista pienaakkosta, mutta sen alaosa muodostaa silmukan. Foneettisessa kirjoituksessa latinalaisella gammalla merkitään soinnillista velaarista frikatiivia. (Lisäksi foneettiseen kirjaimistoon sisältyy latinalaista gammaa muistuttava mutta kokonaan perusviivan yläpuolella pysyvä niin sanottu oinaansarvikirjain ɤ, jota on joskus kutsuttu naperogammaksi, engl. baby gamma; se ei kuitenkaan edusta mitään konsonanttia vaan laveaa puolisuppeaa takavokaalia.)

Latinalaisesta gammasta on kehitetty myös suuraakkonen Ɣ, joka on muodoltaan kuin isonnettu pienaakkonen. Suuraakkosta ei tarvita foneettisessa kirjoituksessa, mutta sitä voidaan käyttää pienaakkosen ohella eräiden kielten oikeinkirjoituksessa.

• γ (kursivoitu pienaakkonen) voi kansainvälisessä yksikköjärjestelmässä olla tasokulman tunnus.
• γ on fysiikassa lämpölaajenemisen tilavuuskerroin (yksikkö 1/°C).
• γ:lla merkitään fysiikassa usein myös Lorentzin tekijää ${\displaystyle {\frac {1}{\sqrt {1-({\frac {v}{c}})^{2}}}}={\frac {\mathrm {d} t}{\mathrm {d} \tau }}}$
• γ on kemiassa aktiivisuuskertoimen tunnus.
• γ on meteorologiassa psykrometrivakio.
• γ´ on kreikkalaisissa numeroissa luku 3.^[1]
• Γ-suuraakkosta käytetään matematiikassa gammafunktion ja gamma-jakauman symbolina.

• Gammafotoni on radioaktiivisessa hajoamisessa suurienergiainen fotoni (ks. gammasäteily).^lähde?
• Gammakorjaus televisioiden ja monitorien kirkkauden säädössä sekä kuvankäsittelyssä viittaa teho–kirkkaussäädön potenssikertoimeen.

Tietokoneissa gamma koodataan eri merkistöissä seuraavasti:

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gamma Wikimedia Commonsissa