Ypsilon
Ypsilon (isona kirjaimena Υ, pienenä υ, kreik. ύψιλον) on kreikkalaisen kirjaimiston 20. kirjain. Sen äännearvo oli alun perin muinaiskreikassa lyhyt [y] tai pitkä [y:], kun taas nykykreikassa se äännetään [i]. Kreikkalaisissa numeroissa ypsilonin lukuarvo on 400.[1]
Latinalaisessa kirjaimistossa ypsilonia vastaa kirjain Y/y ja kyrillisessä kirjaimistossa kirjain Ү/ү. Suomen kieleen ypsilon translitteroidaan muinaiskreikasta y tai ȳ ja nykykreikasta y.
Muoto ja sen historia
Ypsilon on kehittynyt foinikialaisen kirjaimiston kirjaimesta 
(vav) samoin kuin digamma.[1] Ypsilon oli käytössä kaikissa paikallisissa kreikkalaisissa kirjaimistoissa. Sen muoto oli niissä suhteellisen yhtenevä. Yleisimmässä muodossa oli alun perin pystyviiva, josta haarautui ylöspäin osoittanut viiva. Joissakin paikallisissa kirjaimistoissa, kuten Fokiin, Aiginan, Megaran, Aitolian ja Epeiroksen sekä eräiden Vähän-Aasian siirtokuntien kirjaimistoissa, ypsilon muistutti kuitenkin nykyistä V-kirjainta latinalaisessa aakkostossa. Myöhemmin kirjain kehittyi nykyiseen muotoonsa.[2][3]
Epigrafisissa lähteissä ypsilonista esiintyy muun muassa seuraavanlaisia variantteja:[4]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ypsilon Wikimedia Commonsissa
