Glarus (kantoni)

Glarus on kantoni Sveitsin itäosassa. Kantonin pääkaupunki on nimeltään Glarus.

Glarusin kantoni
Kanton Glarus (saksaksi)
Glarusin taajamat ovat Linthjoen laaksossa.
Glarusin taajamat ovat Linthjoen laaksossa.
Vaakuna
Vaakuna
Glarus sijaitsee Itä-Sveitsissä.
Glarus sijaitsee Itä-Sveitsissä.

Koordinaatit: , 9°2′E

Valtio Sveitsi
kuntia3 (1.1.2011–)
Perustettu1352
Hallinto
 – hallinnollinen keskusGlarus
Pinta-ala685,3[1] km² (17.)
 – sisävesi(Walensee) 4,6 km² 
Väkiluku (31.12.2019)  (vakinaiset asukkaat)40 590[2] (23.)
 – väestötiheys59[2][1] as./km²
Kieletsaksa 87 % (2017)[3]
Uskonnotkatolisuus 32 %
reformoitu kirkko 32 % (2017)[3]
BKT (2015, alustava)2,7 mrd. Sfr (23.)[4]
 – asukasta kohti68 000 Sfr (14.)[5]
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnusGL
Kantonin internetsivut

Historiaa

Glarusin historiaa hallitsee uskonto. Sen asukkaat kääntyivät kristinuskoon 500-luvulla irlantilaisen munkin Pyhän Fridolinin (kuoli noin 540) vaikutuksesta. Munkin kuva on edelleen kantonin vaakunassa.

Euroopan viimeinen teloitukseen johtanut noitaoikeudenkäynti vuonna 1782 käytiin Glarusissa. Anna Göldi -niminen nainen tuomittiin kuolemaan hirttämällä työnantajansa lapsen lumoamisesta.[6]

Maantiede

Glarus on vuoristoista maastoa Linthjoen laakson ympärillä. Korkein vuorenhuippu on Tödi (3 614 m). Osittain Glarusissa sijaitseva Sardonan tektoninen alue on Unescon maailmanperintökohde vuodesta 2008 alkaen.[7]

Kunnat ja väestö

Vuodesta 2011 alkaen Glarusin kantoni on koostunut kolmesta kunnasta. Kantonin keskuspaikka on Glarusin kaupunki ja kaksi muuta kuntaa ovat Glarus Nord ja Glarus Süd. Kantonin asukasluku on runsaat 40 000 ja kokonaispinta-ala 685 neliökilometriä, josta 5 neliökilometriä on Walenseejärveä.[2][1]

AlueVäkiluku
(31.12.2019)
Pinta-ala
km²
As.tiheys
as./km²
Glarus12 511103,58120
Glarus Nord18 626147,07126
Glarus Süd9 453430,0622
Walensee4,64
Glarusin kantoni40 590685,3559

Kieli ja uskonto

Kantonin pääkieli on saksa, jota puhui vuonna 2017 noin 87 prosenttia vakinaisista asukkaista. Uskonnoista katolisuus (32 %) ja reformoitu kirkko (32 %) ovat yhtä yleisiä (vuonna 2017).[3]

Talous

Maatalous oli Glarusin pääelinkeino pitkälle 1900-luvulle, mutta teollisuus ja palvelutuotanto ovat nousseet tärkeämmiksi elinkeinoiksi. Vuonna 2016 maatalous työllisti enää 5 prosenttia glarusilaisista. Teollisuudessa oli 36 prosenttia ja palvelualoilla 59 % työpaikoista.[3]

Glarusissa on runsaasti vesivoimaa: Linthjoessa ja sen sivujoissa sekä tekojärvien yhteydessä on yli 30 vesivoimalaitosta[8]. Niistä suurin on Axpon omistama Linth-Limmernin voimalaitos (saks. Kraftwerke Linth-Limmern), jonka maksimiteho on 1 500 megawattia[9].

Lisäksi Glarusissa louhitaan liuskekivilaattoja kattomateriaaliksi. Puuvillan ja villan kehruu oli tärkeää 1700-luvulla.

Lähteet

  • Swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)

Viitteet

Aiheesta muualla

  • Laupper, Hans et al.: Glarus (Kanton) (Sveitsin historiallisen tietosanakirjan web-sivut) Historisches Lexikon der Schweiz (HLS). 30.5.2017. Bern: Stiftung HLS. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
🔥 Top keywords: