Hakka-kiina
Hakka-kiina (yksink.: 客家话; perint.: 客家話) on kieli, jota puhuvat pääasiallisesti hakka-kiinalaiset eteläisessä Kiinassa ja heidän maanpaossa asuvat jälkeläisensa Itä- ja Kaakkois-Aasian alueella. Sitä puhuu noin 48,5 miljoonaa ihmistä, minkä vuoksi se on maailman 34. puhutuin kieli.[1] Heidän joukossaan on noin seitsemän miljoonaa maastamuuttajaa, ja huomattavia hakka-kiinaa puhuvien yhteisöjä on muun muassa Thaimaassa, Malesiassa, Indonesiassa,[2] Yhdysvalloissa, Ranskan Guayanassa, Mauritiuksella ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
| Hakka-kiina | |
|---|---|
 Hakka-kiinan levinneisyys Manner-Kiinassa | |
| Oma nimi | 客家話 / 客家话 hak-kâ-fa |
| Tiedot | |
| Alue | Kiina, Malesia, Taiwan, Japani, Singapore, Filippiinit, Indonesia, Mauritius ja seudut, minne hakka-kiinalaiset ovat muuttaneet. |
| Virallinen kieli |  Taiwan |
| Puhujia | 48,5 miljoonaa |
| Sija | 34. |
| Kirjaimisto | Kiinalainen kirjaimisto latinalaiset aakkoset |
| Kielenhuolto | Guangdongin maakunnan opetusvirasto |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Sinotiibetiläiset kielet |
| Kieliryhmä | Kiinalaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | zh |
| ISO 639-2 | chi (B), zho (T) |
| ISO 639-3 | hak |
Taiwanilla toimiva HakkaTV on osa maan yleisradioyhtiötä ja tuottaa ohjelmaa niin hakka-kiinaa puhuville kuin vieraskielisillekin.[3]
Nimi hakka tulee kiinankielisistä merkeistä 客家, jotka tarkoittavat "vierasta perhettä". Ne äännetään hakka-kiinaksi hak-kâ, kantoninkiinaksi haak3 gaa1, ja mandariinikiinaksi kèjiā, josta sekä kansan että sitä kautta myös kielen nimi on peräisin. Hakka-kiinalaisten uskotaan olleen alun perin Pohjois-Kiinasta, josta nämä vaelsivat etelään 1200-luvulle mennessä.[4]
Kieltä kirjoitetaan kiinalaisin merkein, sekä perinteisin että yksinkertaistetuin, mutta Taiwanissa käytetään toisinaan myös latinalaisia aakkosia.[5]
Puhuma-alue ja murteet
Hakka-kiinasta on useita eri muunnoksia ja murteita, joita puhutaan Guangdongin, Fujianin, Jiangxin, Guangxin, Sichuanin, Hunanin ja Guizhoun maakunnissa sekä Hainanin saarella ja Taiwanissa. Mandariinikiinaa, kantoninkiinaa, min-kiinaa ja muita kiinan kielen päämuunnoksia puhuvat ja hakka-kiinaa puhuvat eivät ymmärrä toisiaan.
Hakka-kiinan murteista Guangdongin maakunnan koillisosassa Meixianissa puhuttua murretta pidetään hakka-kiinan edustusmurteena.
Hakka-kiinaa puhutaan myös osissa Taiwania,[6] ja se sai siellä virallisen kielen aseman vuoden 2017 lopulla.[7]
Fonologia
Konsonantit
| Labiaali | Dentaali | Retrofleksi | Palataali | Velaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | |||
| Klusiili | tav. | p | b | t | c | k | ||
| asp. | pʰ | tʰ | cʰ | kʰ | |||
| Affrikaatta | tav. | ts | tʂ | tɕ | |||
| asp. | tsʰ | tʂʰ | tɕʰ | ||||
| Frikatiivi | f | v | s | ʂ | ʐ | ɕ | h | ||
| Approksimantti | l | j | |||||
Lähde:[6]
Vokaalit
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
| Avoin | a |
Lähde:[6]
Sanasto
Lukusanat 1–10 hakka-kiinaksi:[8]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| jit | ngi | sam | si | ng | liuk | cit | bat | giu | ship |
Lähteet
Aiheesta muualla
- Hakka text-to-speech (englanniksi)
- Hakka People Online (englanniksi)
- Classification of Hakka Dialects (englanniksi)
- Meixian/Moiyen Romanisation Scheme (englanniksi)
- Aspects of Meixian/Moiyen Dialect of Hakka Phonology (englanniksi)
- Information about Hakka (englanniksi)