Guangxi

autonominen alue Kiinassa

Guangxi (zhuangiksi Gvangjsih, yksink.: 广西; perint.: 廣西; pinyin: Guǎngxī; Jyutping: Gwong2sai1) on Kiinan autonominen alue. Alueen lyhennenimi on Gui. Vanha suomalainen latinalaistus Kuangsi tai Kuangsin tšuangien autonominen alue.[7] Kiinan autonomiset alueet ovat jotakin vähemmistökansallisuutta varten varattuja, Guangxi on varattu zhuangeille, minkä vuoksi alueen virallinen nimi on Guangxin zhuangien autonominen alue (zhuangiksi Gvangjsih Bouxcuengh Swcigih, yksink.: 广西壮族自治区; perint.: 廣西壯族自治區; pinyin: Guǎngxī Zhuàngzú zìzhìqū; Jyutping: Gwong2sai1 Zong3zuk6 zi6zi6keoi1). Myös nimeä Kwangsi-Chuang on käytetty.[8]

Guangxi
zhuang: Gvangjsih Bouxcuengh Swcigih
kiin. 广西壮族自治区, Guǎngxī Zhuàngzú zìzhìqū
Guangxin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Guangxin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Valtio Kiina
Prefektuuritaso14 yksikköä
Piirikuntataso110 yksikköä
Hallinto
 – hallinnon tyyppiautonominen alue
 – hallinnollinen keskusNanning
Pinta-ala  ([1])220 400 km² (9.)
Väkiluku (2013)  ([1])47 190 000 (11.)
 – väestötiheys214,1[1] as./km²
BKT (2013)1 437,8 mrd. CNY[2]
(eli 2,3 % Kiinan BKT:stä)
 – asukasta kohti30 588 CNY, noin 3 664 EUR[3][4] (73 % Kiinan keskiarvosta)[5]
HDI (2010[6])0,658
Symbolit
 – Kansallinen kirjaintunnus[7]GX
Lyhenteet
 – ISO 3166CN-45
Guangxin kotisivut (kiinaksi)

Maantiede

Nanningin miljoonakaupungin kerrostaloja.

Guangxi sijaitsee Kiinan eteläosissa. Sen naapurimaakunnat ovat Yunnan lännessä, Guizhou pohjoisessa, Hunan koillisessa ja Guangdong kaakossa. Lisäksi sen naapureita ovat Vietnam ja Beibulahti (Etelä-Kiinan meri) lounaassa.

Alueen merkittäviä kaupunkeja ovat Nanning, Beihai, Guilin ja Liuzhou.

Historia

Maakuntanimi on vuodelta 997, jolloin itäinen Guangdong ja läntinen Guangxi erotettiin hallinnollisesti toisistaan. Guangxi tulee sanoista guǎng ’laaja, suunnaton’ ja ’länsi’ eli maakuntanimen merkitys voisi olla ’läntiset laajuudet, suuret läntiset alueet’.[7] Joskus alkuperäisestä parivaljakosta – Guangdong ja Guangxi – käytetään yhä ilmaisua kaksi Guangia (两广, liǎng guǎng).

Qing-dynastian aikana Quangxi tuli tunnetuksi sotaisuudestaan. Monet Taiping-kapinan johtajista olivat lähtöisin Guangxista ja Kiinan–Ranskan sodan aikana 1884–1885 niin sanotut mustat liput eli guangxilaistaustaiset asejoukot taistelivat ranskalaisia vastaan Indokiinassa. Kiinan tasavallan aikana Guangxia hallitsi paikallinen sotilaskomentaja Lu Rongting (1856–1927), joka ulotti valtansa myös Guangdongiin. Hänet syrjäyttivät kaksi nuorempaa sotilasta, Li Zongren (1890–1969) ja Bai Chongxi. Heistä tuli puolestaan Kuomintangin liittolaisia. Kiinan–Japanin sodassa Guangxi tuotti väestömääräänsä suhteutettuna muita Kiinan alueita enemmän sotilaita ja kärsi tämän seurauksena myös suurempia tappioita.Japanilaiset eivät saaneet miehitettyä aluetta kuin vasta lähellä sodan loppua vuonna 1944. Miehitys aiheutti suuria tuhoja ja esimerkiksi Guilinin kaupunki tuhottiin.[9]

Kiinan sisällissodassa Bai ja Li ajautuivat erimielisyyksiin Tšiang Kai-šekin kanssa sodan johtamisesta ja vuoden 1949 lopulla Tšiang joutui eroamaan presidentin virastaan Lin korvatessa hänet. Kommunistien etenemisen takia Lin kausi jäi lyhyeksi ja hän pakeni lopulta Yhdysvaltoihin. Taakseen hän jätti satoja tuhansia sotilaita, jotka kävivät sissisotaa kommunisteja vastaan aina vuoteen 1953 saakka. Alueen hallitsemisen vaikeus saattoi osaltaan vaikuttaa siihen, että kommunistit perustivat vuonna 1958 Guangxin autonomisen alueen. Vietnamin sodan seurauksena alueelle muutti monia Vietnamissa asuneita etnisiä kiinalaisia pakolaisina. Myöhemmin Kiinan–Vietnamin sota käytiin vuonna 1979 Guangxin ja Vietnamin vastaisella rajalla. Guangxi on ollut pitkään naapuriaan Guangdongia köyhempi ja taloudelliset uudistukset vuodesta 1978 eteenpäin vaikuttivat hitaasti. Alue avattiin ulkomaisille sijoituksille vuonna 1984 ja sittemmin talouskasvun lähteitä on löytynyt esimerkiksi turismista Guilinissa ja kaupassa Vietnamiin sen rajalla.[9]

Hallinnollinen jako

Guangxin prefektuurit

Guangxi jakautuu 14 prefektuuritason kaupunkiin. Prefektuuritason kaupungit jakautuvat edelleen 110 kaupunkipiiriin, piirikuntatason kaupunkiin, piirikuntaan tai autonomiseen piirikuntaan.[10]

Väestöryhmät

Zhuangeja sokerijuurikkaiden sadonkorjuussa.
Guangxin etniset ryhmät vuosien 2000 ja 2010 väestönlaskennoissa.[11]
Etninen ryhmä20002010
Han-kiinalaiset27 024 97428 916 096
Zhuangit14 207 14314 448 422
Yaot1 471 9461 493 530
Miaot462 956475 492
Dongit303 139305 565
Mulamit170 225172 305
Maonanit73 57865 587
Hui-kiinalaiset32 51232 319
Buyit20 82620 072
Jingit20 12323 283
Suit15 47613 559

Vuoden 2013 arvion mukaan Guangxissa asui noin 47 190 000 henkilöä. Edellisessä virallisessa väestönlaskennassa vuonna 2010 Guangxissa oli 46 023 761 asukasta.[1] Alueen suurin etninen ryhmä ovat han-kiinalaiset. Suurin vähemmistö zhuangit ja pienempiä vähemmistöjä ovat esimerkiksi yaot, miaot, dongit ja gelaot.[9]

Talous

Vuonna 2013 Guangxin autonomisen alueen osuus Kiinan bruttokansantuotteesta (BKT) oli 2,3 prosenttia (1 437,8 mrd. Kiinan yuania (CNY) eli noin 172,1 mrd euroa).[2] Kutakin autonomisen alueen asukasta kohden kansantuotetta kertyi 30 588 CNY eli 3 664 EUR.[3][4] Taso on 73 % Kiinan keskiarvosta.[5]

Turismi

Guangxin merkittävin turistinähtävyys on Guilin, kaupunki joka on kuuluisa upeasta sijainnistaan Lijoella karujen karstihuippujen keskellä. Ulkomaalaiset, varsinkin retkeilijät, suosivat samankaltaisessa maastossa sijaitsevaa läheistä Yangshuon kaupunkia.

Turisteja kiinnostavat myös Guangxin etniset vähemmistöt, kuten zhuang-kansa ja dong-kansa.lähde? Esimerkiksi autonomisen alueen pohjoisosissa, Guizhoun rajan lähellä, viljellään riisiä porrastetulla menetelmällä. Näitä viljelmiä väitetään maailman jyrkimmiksi.lähde?

Lähteet

Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Guangxi.
🔥 Top keywords: