Hallandin lääni
Hallandin lääni[3] (ruots. Hallands län) on yksi Ruotsin lääneistä. Se sijaitsee Kattegatin itärannikolla Etelä-Ruotsissa ja kattaa pääosin historiallisen Hallandin maakunnan. Pieni osa Hallandista kuuluu kuitenkin Skånen lääniin etelässä ja Länsi-Götanmaan lääniin pohjoisessa. Lisäksi lääniin kuuluu pieniä osia Länsi-Götanmaan ja Smålandin maakunnista. Hallandin läänin pääkaupunki on Halmstad. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Hallandin läänin vaalipiirin.
| Hallandin lääni | |
|---|---|
 vaakuna | |
 | |
| Valtio | Ruotsi |
| Maakunta | Halland, Länsi-Götanmaa ja Småland |
| Maakäräjäkunta | Hallandin läänin maakäräjäkunta |
| Pääkaupunki | Halmstad |
| Perustamisvuosi | 1719 |
| Hallinto | |
| – Maaherra | Lars-Erik Lövdén |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 5 427,44 km² |
| Väkiluku | 301 724 |
| – Väestötiheys | 55,6 as./km² |
| Symbolit | |
| – Läänikirjain | N |
| – Läänikoodi | 13 |
Muita läänin alueella sijainneita kaupunkeja ovat etelästä lueteltuna Laholm, Falkenberg, Varberg ja Kungsbacka. Kaikki nämä menettivät kaupungin arvonimen vuoden 1971 kuntauudistuksessa, ja ovat nyt samannimisten kuntien keskustaajamia. Suurin osa väestöstä asuu rannikkoalueella, joka on suurelta osin maatalousaluetta. Läänin sisämaa-alueet ovat metsäseutua. Pohjoisosa läänistä on yhä suuremmassa määrin Göteborgin esikaupunkialuetta. Tämä pätee etenkin Kungsbackan kuntaan, mutta jossain määrin myös osiin Varbergin kuntaa.
Vuonna 2007 läänissä oli 1 114,74 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 20,4 prosenttia läänin maapinta-alasta.
Läänijaon kehitys
Hallanti mainitaan ensimmäisen kerran 500-luvulla, ja kuului aiemmin Tanskalle. Hallannista käytiin useita kiistoja, kunnes Tanska Brömsebron rauhassa 1645 luovutti sen 30 vuodeksi Ruotsille. Roskilden rauhassa 1658 luovutuksesta tuli lopullinen. Hallannissa puhutaan yhä edelleen ruotsin kirjakielestä erottuvaa murretta, joka on melko lähellä skoonen kieltä.
Vuoden 1634 hallituosmuodossa Ruotsiin luotiin uusi lääniorganisaatio, joten Hallandia ei ole koskaan hallittu samalla tavalla kuin vanhempia ruotsalaisia maakuntia. Aluksi Tanskalta saatua provinssia johti kuvernööri. Ensimmäinen vuoden 1634 hallitusmuodon mukainen maaherra nimitettiin vuonna 1658. Vuosien 1658 ja 1719 välillä aluetta hallinnoi joitakin poikkeusvuosia lukuun ottamatta kenraalikuvernööri. Ruotsin lakia Hallannissa alettiin soveltaa vuonna 1683. Vuoden 1719 hallitusmuodossa kuvernementit ja kenraalikuvernementit lakkautettiin varsinaisen Ruotsin hallinnossa. Hallanti sai tuolloin lääninhallituksen ja siitä tuli lääni täydessä merkityksessä.
Vuoteen 1970 asti Hallandin läänin ja Hallandin maakunnat rajat olivat identtiset, mutta vieläkin lääni koostuu pääosin Hallandin maakunnasta. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa läänin rajoja ei muutettu. Sen sijaan 1970-luvun kuntauudistuksessa niitä muutettiin. Vuonna 1971 Grimmaredin, Gunnarsjön, Karl Gustavin ja Kungsäterin seurakunnat liitettiin Älvsborgin läänistä (ja Länsi-Götanmaan maakunnasta) osaksi Varbergin kuntaa. Samalla kyseisestä läänistä liitettiin Älvseredin seurakunta osaksi Falkenbergin kuntaa. Samana vuonna Lindomen seurakunta liitettiin Göteborgin ja Bohusin lääniin osaksi Mölndalin kuntaa ja Östra Karupin seurakunta Kristianstadin lääniin osaksi Båstadin kuntaa.
Vuonna 1974 lääniin liitettiin vielä Femsjön, Färgarydin, Jälluntoftan, Långarydin ja Södra Unnarydin seurakunnat Jönköpingin läänistä (ja Smålandin maakunnasta). Yhdessä Drängseredin, Kinnaredin ja Torupin seurakuntien kanssa ne muodostavat nykyisen Hylten kunnan, joka on läänin ainoa kokonaan sisämaassa sijaitseva kunta.
Vaakuna
Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä pystyyn noussut hopeinen leijona punaisilla varustuksilla, joita leijona aikoo todennäköisesti pian käyttää. (Ruotsiksi I blått fält ett upprest lejon av silver med röd beväring, därest dylik skall komma till användning.)
Hallannin läänin vaakuna on sama kuin Hallandin maakunnan. Vaakuna vahvistettiin lääninhallituksen käyttöön vuonna 1941. Vaikka 1970-luvulta lähtien osa Länsi-Götanmaan ja Smålandin maakunnista on kuulunut lääniin, niin vaakunaa ei ole muutettu. Sivuhuomautuksena voidaan mainita, että Länsi-Götanmaan vaakuna koristaa edelleen Grimmaredin kirkontornia muistutuksena siitä, että alueen asukkaat ovat länsigötanmaalaisia läänivaihdoksesta huolimatta.
Maantiedettä
Suurimmat taajamat
Vuonna 2010 Hallandin läänissä sijaitsi 98 taajamaa.[6] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[7]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010)[7] |
|---|---|---|
| 1 | Halmstad | 58 577 |
| 2 | Varberg | 27 602 |
| 3 | Falkenberg | 20 035 |
| 4 | Kungsbacka | 19 057 |
| 5 | Onsala | 11 951 |
| 6 | Billdal** | 6 482 |
| 7 | Laholm | 6 150 |
| 8 | Oskarström | 4 071 |
| 9 | Hyltebruk | 3 716 |
| 10 | Åsa | 3 369 |
Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat sijaitsevat useammassa kuin yhdessä kunnassa. Kahdella asteriskilla (**) merkityt taajamat sijaitsevat osittain toisen läänin alueella. Taulukossa on siinä tapauksessa ilmoitettu taajaman tässä läänissä asuvan väestön määrä.[6]
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[8][9] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) | Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,9 | 2,5 | |
| jalostus | 23,8 | 24,2 | |
| palvelut | 71,7 | 71,9 | |
| tuntematon | 1,6 | 1,3 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 126 806 | 144 307 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 87,9 | ||
Valtiopäivävaalit
Hallandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Hallandin läänin vaalipiiriin.[10] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 10 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[11] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[12]
Yhteensä vaalipiiristä valittiin 12 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[13] | Valittuja edustajia[14] | ||
| Maltillinen kokoomus | 34,71 | 4 | |
| Keskustapuolue | 8,78 | 1 | |
| Liberaalit | 7,82 | 1 | |
| Kristillisdemokraatit | 5,62 | 1 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 26,75 | 3 | |
| Vasemmistopuolue | 3,53 | 0 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 5,92 | 1 | |
| Ruotsidemokraatit | 5,37 | 1 | |
| Muut | 1,50 | 0 | |
| Yhteensä | 12 | ||
Maakäräjäkunta
Hallandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Hallandin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.
Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Hallandin lääni on jaettu seuraaviin 4 vaalipiiriin:[15]
- Halmstads - Laholms valkrets (25 kiinteää paikkaa)
- Falkenbergs - Hylte valkrets (11 kiinteää paikkaa)
- Varbergs valkrets (12 kiinteää paikkaa)
- Kungsbacka valkrets (15 kiinteää paikkaa)
Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[16] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 71 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[17] | Valittuja edustajia[18] | ||
| Maltillinen kokoomus | 32,10 | 24 | |
| Keskustapuolue | 9,78 | 7 | |
| Liberaalit | 8,05 | 6 | |
| Kristillisdemokraatit | 4,39 | 3 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 29,07 | 21 | |
| Vasemmistopuolue | 3,66 | 3 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 5,55 | 4 | |
| Ruotsidemokraatit | 4,31 | 3 | |
| Muut | 3,10 | 0 | |
| Yhteensä | 71 | ||
Läänin kunnat
Hallandin lääniin kuuluu nykyisin kuusi kuntaa:
| Kuntakoodi | Kunta | Keskustaajama | Kunnan väkiluku (31.12.2011)[19] |
|---|---|---|---|
| 1315 |  Hylten kunta | Hyltebruk | 10 126 |
| 1380 |  Halmstadin kunta | Halmstad | 92 294 |
| 1381 |  Laholmin kunta | Laholm | 23 470 |
| 1382 |  Falkenbergin kunta | Falkenberg | 41 304 |
| 1383 |  Varbergin kunta | Varberg | 58 576 |
| 1384 |  Kungsbackan kunta | Kungsbacka | 75 954 |
Väestönkehitys
Vuoden 2011 lopussa 13,5 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 10,5 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[21]
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 2 158 Suomessa syntynyttä,[22] mikä vastasi 0,7 prosenttia läänin väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,4 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 2 213 Suomessa syntynyttä,[23] mikä vastasi 0,9 prosenttia läänin väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 196 647 kruunua.[24]
Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[25]
- 0–17-vuotiaat: 21,0 %
- 18–64-vuotiaat: 58,9 %
- 65 vuotta täyttäneet: 20,1 %
Väestö maakunnittain
Hallandin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 301 724 asukasta,[26] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:
| Maakunta | Väkiluku (31.12.2011)[26] | % |
|---|---|---|
| Halland | 292 677 | 97,0 |
| Småland | 6 990 | 2,3 |
| Länsi-Götanmaa | 2 057 | 0,7 |
Kaikki maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.
Läänin tulevaisuus
Hallituksen nimittämä kaikkien valtiopäiväpuolueiden jäsenistä koostunut selvityskomitea (ruots. Anvarskommittén) sai tehtäväksi selvittää läänien lukumäärää, rajoja, tehtäviä ja rakennettava tulevaisuudessa. Komitea ehdotti läänien määrän huomattavaa vähentämistä. Hallannin lääniä komitea ehdotti jaettavaksi kahteen suureen osaa ja yhteen pienempään, jotka kaikki liitettäisiin naapurilääneihin. Komitea antoi mietintönsä 28.2.2007. Selvityksen esityksestä poiketen Hallannin maakäräjäkunta ja kuusi siihen kuuluvaa kuntaa pyysivät saada muodostaa oman aluekunnan, joka aloittaisi toimintansa vuonna 2011.[27]
Lähteet
Kirjallisuutta
- Frisk, Michael ja Larsson, Krister: Agrarhistorisk landskapsanalys över Hallands län. Riksantikvarieämbetet, 1999. ISSN 1403-1493. Julkaisun verkkoversio (PDF). (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
- Länsstyrelsen Halland (ruotsiksi)
- hallandsbibliografin.se – Hallandsbibliografin (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
- halland.just.nu – Hallands län (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
- hallandia.se – Sida om Halland (ruotsiksi)
- Regionfakta.com – Fakta och perspektiv om Hallands län (ruotsiksi)
