Västerbottenin lääni
Västerbottenin lääni[3] (joskus myös Länsipohjan lääni, ruots. Västerbottens län) on Pohjois-Ruotsissa sijaitseva lääni. Lääniin kuuluu koko Västerbottenin maakunta, Lapin eteläosa sekä pienet osat Koillis-Ångermanlandia ja asumaton alue Pohjois-Jämtlandista. Pohjoisessa rajanaapurina on Norrbottenin lääni, etelässä taas Jämtlandin lääni ja Västernorrlandin lääni. Läänin pääkaupunki on Uumaja. Uumajan lisäksi Skellefteå on suurehko kaupunkitaajama läänin pohjoisrannikolla. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Västerbottenin läänin vaalipiirin.
| Västerbottenin lääni | |
|---|---|
 vaakuna | |
 | |
| Valtio |  Ruotsi |
| Maakunta | Västerbotten, Lappi, Ångermanland ja Jämtland |
| Maakäräjäkunta | Västerbottenin läänin maakäräjäkunta |
| Pääkaupunki | Uumaja |
| Perustamisvuosi | 1638 |
| Hallinto | |
| – Maaherra | Helene Hellmark Knutsson |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 54 672,14 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([1]) | 273 192 |
| – Väestötiheys | 5 as./km² |
| Symbolit | |
| – Läänikirjain | AC |
| – Läänikoodi | 24 |
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Maapinta-alan ajankohta 1.1.2012.[2] | |
Pinta-alaltaan Västerbottenin lääni on Ruotsin toiseksi suurin. Läänin luonto vaihtelee karusta rannikkomaisemasta mahtavaan tunturiluontoon lännessä Norjan vastaisella rajalla. Näiden välissä sisämaassa on laajoja metsiä ja suoalueita. Läänissä sijaitsee Björnlandetin kansallispuisto Åselen kunnassa ja 180 luonnonsuojelualuetta. Luonnonsuojelualueet kattavat noin 800 000 hehtaaria eli 13 % läänin pinta-alasta. Vindelfjällenin suojelualue Sorselen ja Storumanin kunnissa on 560 000 hehtaarillaan Pohjois-Euroopan suurin suojeltu alue.
Vuonna 2007 läänissä oli 716,21 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,3 prosenttia läänin maapinta-alasta.
Läänijaon kehitys
Västerbottenin lääni muodostettiin vuonna 1638 Västernorrlandin läänin pohjoisosasta, koska Nasan hopeakaivoksen vuoksi katsottiin tarvittavan maaherra lähemmäksi. Silloinen läänin pääkaupunki Hudiksvall sijaitsi kaukana Norjan rajalla sijainneesta kaivoksesta. Tämän jälkeen on lähes koko ajan ollut olemassa Västerbotten-niminen lääni. Vuosina 1654–1660 ja 1664–1674 alue kuului Västerbottenin ja Pohjanmaan lääniin ja vuosina 1660–1664 Västernorrlandin lääniin. Läänin pääkaupunkina on koko ajan ollut Uumaja.
Seuraavassa on lueteltu lääniin eri aikoina kuuluneita alueita:
- 1637–1654: Västerbotten (suom. Länsipohja) sekä Uumajan, Piitimen, Luulajan, Tornion ja Kemin Lapit (ruots. lappmark)
- 1654–1660 ja 1664–1674: Västerbottenin ja Pohjanmaan lääni, johon kuuluivat Västerbotten ja Suomen Pohjanmaa sekä Uumajan, Piitimen, Luulajan, Tornion ja Kemit Lapit
- 1674–1694: Västerbotten sekä Uumajan, Piitimen, Luulajan ja Kemin Lapit
- 1694–1810: Västebotten ja kaikki Lapit (Ångermanlandin Lappi siirrettiin Västernorrlandin läänistä 1694). Vuonna 1776 alueesta erotettiin Kuusamo, joka liitettiin Oulun lääniin. Vuoden 1809 jälkeen Haminan rauhassa Ruotsi luovutti Könkämäenon, Muonionjoen ja Tornionjoen itäpuoliset alueet Venäjälle.
- 1810 jälkeen: Västerbotten sekä Åselen, Lyckselen ja Piitimen Lapit. Läänin pohjoisosasta muodostettiin Norrbottenin lääni. Hyvityksenä tästä Västerbottenin läänin eteläosaan liitettiin Ångermanlandista Nordmaling ja Bjurholm. Piitimen Lappi siirrettiin Norrbottenin lääniin vuonna 1837, mutta Arvidsjaurista erotettu Malå liitettiin takaisin vuonna 1869. Tämän jälkeen lääninrajoja ei enää ole muutettu.
Vaakuna
Vaakunaselitys: Jaetun kilven ylemmässä kentässä Västerbottenin vaakuna, alempi kenttä jaettu kahtia, Lapin vaakuna oikealla ja Ångermanlandin vaakuna vasemmalla. (Ruotsiksi Delad sköld, i övre fältet Västerbottens vapen, undre fältet kluvet, med Lapplands vapen till höger och Ångermanlands vapen till vänster.)
Västerbottenin lääni koostuu kokonaan Västerbottenin sekä osittain Lapin ja Ångermanlandin maakunnista, ja nämä vaakunat muodostavat yhdessä läänin vaakunan.
Maantiedettä
Suurimmat taajamat
Vuonna 2010 västerbottenin läänissä sijaitsi 71 taajamaa.[6] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[7]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010)[7] |
|---|---|---|
| 1 | Uumaja | 79 594 |
| 2 | Skellefteå | 32 775 |
| 3 | Lycksele | 8 513 |
| 4 | Holmsund | 5 489 |
| 5 | Vännäs | 4 118 |
| 6 | Ursviken | 3 977 |
| 7 | Vilhelmina | 3 657 |
| 8 | Skelleftehamn | 3 184 |
| 9 | Sävar | 2 670 |
| 10 | Nordmaling | 2 546 |
Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu.
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[8][9] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) | Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,7 | 2,7 | |
| jalostus | 21,8 | 21,7 | |
| palvelut | 74,4 | 74,5 | |
| tuntematon | 1,1 | 1,1 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 119 924 | 122 113 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 98,2 | ||
Valtiopäivävaalit
Västerbottenin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Västerbottenin läänin vaalipiiriin.[10] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 9 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[11] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[12]
Vuonna 2018 vaalipiiristä valittiin yhteensä 9 edustajaa, jotka jakautuivat puolueiden kesken seuraavasti:
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[13] | Valittuja edustajia[14] | ||
| Maltillinen kokoomus | 13,50 | 2 | |
| Keskustapuolue | 10,11 | 1 | |
| Liberaalit | 3,94 | 0 | |
| Kristillisdemokraatit | 5,24 | 0 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 38,13 | 4 | |
| Vasemmistopuolue | 12,69 | 1 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 3,87 | 0 | |
| Ruotsidemokraatit | 10,94 | 1 | |
| Muut | 1,58 | 0 | |
| Yhteensä | 9 | ||
Alue
Västerbottenin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Västerbottenin alueeseen. Ruotsissa alueet vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi alue huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.
Alueita edelsivät maakäräjäkunnat, jotka perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Aluevaltuusto (ruots. regionfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Västerbottenin lääni on jaettu seuraaviin 3 vaalipiiriin:[15]
- Västerbottens läns västra (10 kiinteää paikkaa)
- Västerbottens läns norra (18 kiinteää paikkaa)
- Västerbottens läns södra (35 kiinteää paikkaa)
Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[16] Aluevaltuustossa on yhteensä kaikkiaan 71 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[17] | Valittuja edustajia[18] | ||
| Maltillinen kokoomus | 13,75 | 10 | |
| Keskustapuolue | 11,31 | 8 | |
| Liberaalit | 7,96 | 6 | |
| Kristillisdemokraatit | 5,99 | 4 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 35,50 | 26 | |
| Vasemmistopuolue | 13,52 | 10 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 3,33 | 2 | |
| Ruotsidemokraatit | 6,74 | 5 | |
| Muut | 1,91 | 0 | |
| Yhteensä | 71 | ||
Läänin kunnat
Västerbottenin läänin kuntajakoa ei muutettu lainkaan vuoden 1952 kuntauudistuksessa. 1970-luvun kuntauudistuksen jälkeen lääniin jäi vain 12 kuntaa. Kuitenkin jo vuonna 1980 Dorotean kunta sekä vuonna 1983 Bjurholmin kunta ja Malån kunta erotettiin jälleen omiksi kunnikseen. Nykyisin Västerbottenin lääniin kuuluu 15 kuntaa:
| Kuntakoodi | Kunta | Keskustaajama | Kunnan väkiluku (31.12.2020)[1] |
|---|---|---|---|
| 2401 |  Nordmalingin kunta | Nordmaling | 7 108 |
| 2403 |  Bjurholmin kunta | Bjurholm | 2 387 |
| 2404 |  Vindelnin kunta | Vindeln | 5 485 |
| 2409 |  Robertsforsin kunta | Robertsfors | 6 748 |
| 2417 |  Norsjön kunta | Norsjö | 3 945 |
| 2418 |  Malån kunta | Malå | 3 024 |
| 2421 |  Storumanin kunta | Storuman | 5 826 |
| 2422 |  Sorselen kunta | Sorsele | 2 442 |
| 2425 |  Dorotean kunta | Dorotea | 2 498 |
| 2460 |  Vännäsin kunta | Vännäs | 8 997 |
| 2462 |  Vilhelminan kunta | Vilhelmina | 6 539 |
| 2463 |  Åselen kunta | Åsele | 2 805 |
| 2480 |  Uumajan kunta (ruots. Umeå) | Uumaja | 130 224 |
| 2481 |  Lyckselen kunta | Lycksele | 12 324 |
| 2482 |  Skellefteån kunta | Skellefteå | 72 840 |
Väestönkehitys
Vuoden 2011 lopussa 9,2 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 7,8 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[19]
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 3 427 Suomessa syntynyttä,[20] mikä vastasi 1,3 prosenttia läänin väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,1 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 4 005 Suomessa syntynyttä,[21] mikä vastasi 1,6 prosenttia läänin väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 183 133 kruunua.[22]
Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[23]
- 0–17-vuotiaat: 19,3 %
- 18–64-vuotiaat: 61,2 %
- 65 vuotta täyttäneet: 19,5 %
Väestö maakunnittain
Västerbottenin läänissä oli vuoden 2020 lopussa yhteensä 273 192 asukasta,[1] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti[24]:
| Maakunta | Väkiluku (31.12.2020) | % |
|---|---|---|
| Västerbotten | 228 239 | 83,5 |
| Lappi | 35 458 | 13,0 |
| Ångermanland | 9 495 | 3,5 |
Västerbottenin maakunta kuuluu lääniin kokonaan, mutta muut maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
- Länsstyrelsen i Västerbottens län (ruotsiksi)
- Regionfakta – Fakta och perspektiv om Västerbottens län (ruotsiksi)
