Kalmarin kunta
Kalmarin kunta (ruots. Kalmar kommun) on Kalmarin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Kalmar.[3]
| Kalmarin kunta | |
|---|---|
 vaakuna | |
 | |
| Valtio |  Ruotsi |
| Lääni | Kalmarin lääni |
| Maakunta | Småland |
| Keskustaajama | Kalmar |
| Kuntakoodi | 0880 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 956,62 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 70 329 |
| – Väestötiheys | 73,5 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 956,62 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 70 329 henkeä (31.12.2020).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 208,90 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 21,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kalmarin suomalainen ystävyyskaupunki on Savonlinna[6].
Kuntajaon kehitys
Vuonna 1925 Kalmarin maalaiskunta liitettiin Kalmarin kaupunkiin. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin kuusi "suurkuntaa":
- Dörby (Dörby, Hossmo ja Kläckeberga)
- Ljungbyholm (Ljungby ja Sankt Sigfrid)
- Läckeby (Förlösa ja Åby)
- Mortorp (Karlslunda, Mortorp ja Oskar)
- Ryssby (ei muutosta)
- Södermöre (Arby, Hagby, Halltorp ja Voxtorp).
Kalmarin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut, mutta jo vuonna 1965 Dörby liitettiin kaupunkiin. Vuonna 1969 Ljungbyholmista liitettiin Nybron kaupunkiin (osa nykyistä Nybron kuntaa) Sankt Sigfrid ja Mortorpista puolestaan Oskar. Loppuosa Ljungbyholmia ja Mortorpia säilyivät itsenäisinä. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Kalmarin kunta, johon liitettiin Kalmarin kaupunki, Läckeby, Ryssby ja Södermöre sekä Ljungbyholmista ja Mortorpista jäljelle jääneet alueet.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] | % |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 7 770 | 11,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 1 919 | 2,9 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 3 526 | 5,4 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 52 489 | 79,9 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 331 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 350 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 184 680 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 68 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
- 0–17-vuotiaat: 19,0 %
- 18–64-vuotiaat: 62,2 %
- 65 vuotta täyttäneet: 18,8 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) | Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,1 | 2,1 | |
| jalostus | 14,7 | 17,5 | |
| palvelut | 81,9 | 79,0 | |
| tuntematon | 1,3 | 1,5 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 32 189 | 30 317 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 106,2 | ||
Taajamat
Kunnassa on 16 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 87,9 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 577 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Kalmar | 36 392 |
| 2 | Lindsdal | 5 510 |
| 3 | Smedby | 3 487 |
| 4 | Rinkabyholm | 1 607 |
| 5 | Ljungbyholm | 1 604 |
| 6 | Trekanten | 1 422 |
| 7 | Rockneby | 869 |
| 8 | Läckeby | 847 |
| 9 | Hagby | 689 |
| 10 | Påryd | 651 |
| 11 | Vassmolösa | 535 |
| 12 | Tvärskog | 404 |
| 13 | Dunö | 384 |
| 14 | Boholmarna | 297 |
| 15 | Drag | 274 |
| 16 | Halltorp | 266 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
- Förlösa
- Krafslösa
Luettelossa mainituista taajamista Förlösa on sittemmin kasvanut yhteen Lindsdalin ja Krafslösa Kalmarin taajaman kanssa.[18]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
- Drag + Söregärde
- Törnebyslätt
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Kalmarin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]
- Kalmar Norra (30 valtuutettua)
- Kalmar Södra (31 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kalmarin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 11 | 11 | 13 | 16 | 14 | 12 | 16 | 14 | 15 | 11 | 13 | 13 | 9 | 10 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 14 | 13 | 9 | 9 | 7 | 7 | 8 | 6 | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 4 | 6 | 6 | 2 | 6 | 6 | 4 | 4 | 2 | 7 | 4 | 4 | 4 | 3 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 2 | 4 | 2 | 6 | 6 | 4 | 2 | 2 | 3 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 4 | 2 | 3 | 3 | 3 | 3 | 4 | 4 | 2 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 28 | 27 | 27 | 29 | 29 | 28 | 25 | 28 | 24 | 24 | 27 | 29 | 28 | 26 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 2 | 2 | 4 | 2 | 2 | 2 | 2 | 4 | 6 | 5 | 3 | 2 | 3 | 4 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 6 | 8 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[23] | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Arbyn piiri
- Dörbyn piiri
- Förlösa-Kläckebergan piiri
- Hagbyn piiri (Småland)
- Halltorpin piiri
- Hossmon piiri
- Kalmarin Heliga korsetin piiri (Kalmar Heliga korsets distrikt)
- Kalmarin Sankt Johanneksen piiri (Kalmar Sankt Johannes distrikt)
- Kalmarin Sankta Birgittan piiri (Kalmar Sankta Birgitta distrikt)
- Kalmarin tuomiokirkkopiiri (Kalmar domkyrkodistrikt)
- Kalmarin Två systrarin piiri (Kalmar Två systrars distrikt)
- Karlslundan piiri
- Ljungbyn piiri (Kalmarin lääni)
- Mortorpin piiri
- Ryssbyn piiri (Kalmarin lääni)
- Voxtorpin piiri (Kalmarin lääni)
- Åbyn piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
- Kalmar domkyrkoförsamling
- Förlösa-Kläckeberga
- Dörby
- Hossmo
- Ryssby
- Åby
- Ljungby
- Arby-Hagby
- Halltorp-Voxtorp
- Karlslunda-Mortorp
- Kalmar S:t Johannes
- Heliga Korset
- S:ta Birgitta
- Två systrar
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Arby
- Dörby
- Förlösa
- Hagby
- Halltorp
- Heliga korset
- Hossmo
- Kalmar domkyrkoförsamling (Kalmar, Kalmar stadsförsamling)
- Kalmar landsförsamling* (Sankta Gertrud)
- Kalmar mosaiska
- Kalmar Sankt Johannes
- Kalmar slottsförsamling*
- Kalmar tyska*
- Karlslunda (Arby kapell)
- Kläckeberga
- Ljungby
- Mortorp
- Ryssby
- Sankta Birgitta* (keskiajalla)
- Sankta Birgitta (vuodesta 1989)
- Två systrar
- Voxtorp
- Åby
Kirkot
Arbyn kirkko
Dörbyn kirkko
Förlösan kirkko
Hagbyn kirkko
Halltorpin kirkko
Heliga Korsetin kirkko
Hossmon kirkko
Kalmarin Linnankirkko
Kläckebergan kirkko
Ljungbyn kirkko
Mortorpin kirkko
Karlslundan kirkko
Ryssbyn kirkko
Sankta Birgittan kirkko
Sankt Johannes kyrka
Sankt Olofs kyrka
Två Systrarin kappeli
Vasakyrkan
Voxtorpin kirkko
Åbyn kirkko
.JPG)
