Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Kanta-Hämeen hyvinvointialue on Kanta-Hämeen maakunnan kattava hyvinvointialue, joka perustettiin osana maakunta- ja soteuudistusta.
| Kanta-Hämeen hyvinvointialue | |
|---|---|
 | |
 | |
| Yleistä | |
| Väkiluku | 170 028 |
| Alue | Kanta-Hämeen maakunta |
| Keskuspaikka | Hämeenlinna |
| Kunnat | 11 |
| Yhteistyöalue | Sisä-Suomen yhteistyöalue |
| Hyvinvointialuejohtaja | Olli Naukkarinen |
| Pelastuslaitos | Kanta-Hämeen pelastuslaitos |
| Aluevaltuusto | |
| Aluevaltuuston koko | 59 |
| Puheenjohtaja | Juha Isosuo |
| Puolueet ja valtuustopaikat | |
| SDP | 15 |
| Kokoomus | 14 |
| Keskusta | 9 |
| Perussuomalaiset | 7 |
| Vasemmistoliitto | 6 |
| Vihreät | 3 |
| Kristillisdemokraatit | 3 |
| Liike Nyt | 1 |
| VKK | 1 |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Kunnat
Hyvinvointialueeseen kuuluu 11 kuntaa, joista kolme on kaupunkeja.[1]
Vuoden 2022 huhtikuussa hyvinvointialueella asui 170 028 asukasta.[2]
Palvelut
Lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueelle 1. tammikuuta 2023 alkaen.[3]
Sosiaalihuolto
Terveydenhuolto
Alueen keskussairaalana toimii Kanta-Hämeen keskussairaala Hämeenlinnassa.[4] Hyvinvointialueella sijaitseva Riihimäen sairaala on hallinnollisesti osa keskussairaalaa. Lisäksi alueella toimii Forssan sairaala.
Alueen laboratoriopalvelut tuottaa Fimlab Laboratoriot Oy.[5]
Pelastustoimi
Pelastustoiminnan osalta hyvinvointialueen kunnat kuuluvat Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toimialueeseen.[6]
Aluevaltuusto
- Pääartikkeli: Luettelo Kanta-Hämeen aluevaltuutetuista
Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022,[7] ja aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa 2022.[8] Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuustoon valittiin 59 valtuutettua.[9]
Vaalit
| Vaalivuosi | Vas. | SDP | Vihr. | Kesk. | Muut | KD | Kok. | PS | Graafinen esitys, paikat ja äänestysprosentti | Yht. | % | Sukupuolijakauma (M/N) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2022 | 6 | 15 | 3 | 9 | 2 | 3 | 14 | 7 |
| 59 | 46,6 |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vuoden 2022 vaaleissa yli tuhat ääntä saaneita ehdokkaita olivat Kaisa Lepola, sd. (1 534 ääntä), Lulu Ranne, ps. (1 517), Johannes Koskinen, sd. (1 415), Sanni Grahn-Laasonen, kok. (1 258), Tarja Filatov, sd. (1 254), Johanna Häggman, kesk. (1 166) Juha Isosuo, kok. (1 157) ja Päivi Räsänen, kd. (1 117). Valituista pienimmät henkilökohtaiset äänimäärät saivat Hannele Saari, kd. (187 ääntä), Kylli Kylliäinen, kd. (191) ja Teppo Turja, ps. (192).[10]
Huomionarvoista vaaleissa oli naisehdokkaiden suuri menestys; Yhdessäkään naisehdokkaita asettaneessa puolueessa ei miesehdokas saanut suurinta äänimäärää[11], ja naiset ottivat 61 prosenttia valtuustopaikoista.
Ainoa vaaliliitto puolueiden välillä tehtiin Valta kuuluu kansalle -puolueen ja Kristallipuolueen kesken, mikä tuotti 59:nnen vertausluvun (1 030). Siten viimeinen valtuustopaikka meni VKK:lle, jolla oli vaaliliiton eniten ääniä saanut ehdokas.[11]
Kotikunnittain tarkasteltuna hyvinvointialueen suurin kaupunki Hämeenlinna sai läpi eniten valtuutettuja, 26 paikkaa 59:stä. Toiseksi suurin kaupunki Riihimäki sai 13 valtuustopaikkaa, ja kolmanneksi suurin Forssa otti 6 paikkaa. Janakkala ja Loppi saivat kumpikin 5 edustajaa, Hattula 3 ja Hausjärvi yhden.[10] Täten maakunnasta jäi neljä kuntaa ilman valtuutettua.
Tultuaan valituksi ministeriksi kesällä 2023 aloittaneeseen tasavallan hallitukseen Grahn-Laasonen (kok.) ja Ranne (ps.) jättivät aluevaltuutetun tehtävänsä.