Sanni Grahn-Laasonen
Sanni Kaisa Grahn-Laasonen (o.s. Grahn, s. 4. toukokuuta 1983 Forssa) on suomalainen poliitikko. Hän on toiminut Orpon hallituksen sosiaaliturvaministerinä 20. kesäkuuta 2023 lähtien.[2] Aiemmin Grahn-Laasonen on ollut Sipilän hallituksen opetusministeri vuosina 2015–2019 ja kulttuuriministeri vuosina 2015–2017 sekä Stubbin hallituksen ympäristöministeri 2014–2015.[3] Hän on toiminut kokoomuksen kansanedustajana Hämeen vaalipiiristä vuodesta 2011.
| Sanni Grahn-Laasonen | |
|---|---|
.jpg) Grahn-Laasonen kesäkuussa 2023. | |
| Suomen sosiaaliturvaministeri | |
Orpon hallitus 20.6.2023– | |
| Edeltäjä | Krista Kiuru |
| Suomen opetusministeri | |
Sipilän hallitus 5.5.2017–6.6.2019 | |
| Edeltäjä | Krista Kiuru |
| Seuraaja | Li Andersson |
| Suomen opetus- ja kulttuuriministeri | |
Sipilän hallitus 29.5.2015–5.5.2017 | |
| Edeltäjä | Krista Kiuru (Opetus- ja viestintäministeri) Pia Viitanen (Kulttuuri- ja asuntoministeri) |
| Seuraaja | – Sampo Terho (Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri) |
| Suomen ympäristöministeri | |
Stubbin hallitus 26.9.2014–29.5.2015 | |
| Edeltäjä | Ville Niinistö |
| Seuraaja | Kimmo Tiilikainen |
| Kansanedustaja | |
20.4.2011– | |
| Ryhmä/puolue | Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Hämeen vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. toukokuuta 1983 Forssa |
| Puoliso | Arttu Laasonen ( 2009) |
| Lapset | 2 |
| Tiedot | |
| Puolue | Kansallinen Kokoomus |
| Koulutus | valtiotieteiden maisteri (2011) |
| Uskonto | evankelis-luterilainen[1] |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Grahn-Laasonen on Forssan kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Hän on ollut myös kokoomuksen varapuheenjohtaja.
Grahn-Laasoselle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki.[4]
Tausta
Grahn-Laasonen on kotoisin Forssasta ja hän kirjoitti ylioppilaaksi Forssan yhteislyseosta vuonna 2002.[5] Grahn-Laasonen toimi Suomen Lukiolaisten Liiton liittohallituksessa vuonna 2002 ja liiton varapuheenjohtajana 2003.[6]
Grahn-Laasonen valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2011.[3] Hän työskenteli 5,5 vuotta toimittajana, uutispäällikkönä ja Tukholman-kirjeenvaihtajana Iltalehdessä. Vuosina 2009-2011 hän toimi ulkoministeri Alexander Stubbin lehdistöavustajana.[7][8][9]
Poliittinen ura
Eduskuntaan Grahn-Laasonen valittiin 5 866 äänellä Hämeen vaalipiiristä vuoden 2011 vaaleissa.[10] Ennen ministeriyttä hän oli työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja Kelan valtuutettu.[3] Joulukuussa 2012 Grahn-Laasonen jätti Ylen ja Veikkauksen välisestä yhteistyöstä kirjallisen kysymyksen, mistä syntynyt keskustelu johti toukokuussa 2013 Viestintäviraston päätökseen kieltää lottoarvonnan esittäminen Ylen kanavilla.[11]
Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Grahn-Laasonen valittiin Forssan kaupunginvaltuustoon 378 äänellä.[12] Kaudella 2013–2016 hän oli kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja[13] ja Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja[14]. Maakuntavaltuuston puheenjohtajuuden Grahn-Laasonen jätti 2014 valtioneuvoston jäsenyyden aiheuttaman mahdollisen esteellisyyden vuoksi[15].
Keväällä 2014 Grahn-Laasonen toimi Henna Virkkusen kampanjapäällikkönä eurovaaleissa.[16] Kesäkuun 2014 puoluekokouksessa hänet valittiin kokoomuksen kolmanneksi varapuheenjohtaksi.[17] Syyskuussa 2014 Grahn-Laasonen nousi ympäristöministeriksi vihreiden erottua hallituksesta.[18] Kevään 2015 eduskuntavaaleissa Grahn-Laasonen valittiin jatkokaudelle 7 556 äänellä.[19] Hänet valittiin Sipilän hallituksen opetus- ja kulttuuriministeriksi. Hänen kaudellaan keskustelua ovat herättäneet erityisesti koulutusleikkaukset.[20]
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Grahn-Laasonen uusi kansanedustajan paikkansa saatuaan kaikkiaan 7 419 ääntä.[21] Hän toimi vaalikaudella muun muassa valtiovarainvaliokunnan ja talousvaliokunnan jäsenenä sekä vuosina 2021-2023 talousvaliokunnan puheenjohtajana.[22]
Eduskuntavaaleissa 2023 Grahn-Laasonen sai 7 003 ääntä ja tuli valituksi neljännelle kaudelleen.[23] Hän johti hallitusneuvotteluissa Kasvun kaava -työryhmää, joka käsitteli mm. yrittäjyyteen ja omistajuuteen liittyvää politiikkaa.[24][25] 20. kesäkuuta 2023 Grahn-Laasonen aloitti Orpon hallituksen sosiaaliturvaministerinä.[2] Hänen vastuullaan ovat sosiaaliturva-asiat työttömyysturvaa lukuun ottamatta sekä päihdepolitiikka ja tasa-arvoasiat.[26]
Näkemyksiä
Grahn-Laasonen on kritisoinut valtion harjoittamaa liiallista sääntelyä. Elokuussa 2013 hän julkaisi kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistön kanssa pamfletin,[27] jossa listattiin 46 turhaa lakia tai sääntöä.[28] Helsingin Sanomat kuitenkin uutisoi, että Grahn-Laasonen ja Männistö olivat itse äänestäneet eduskuntaryhmänsä mukana joidenkin sellaisten lakien puolesta, joita moittivat turhiksi.[29] Syksyllä 2014 Grahn-Laasonen alkoi johtaa puolueiden välistä sääntelynpurkutyöryhmää.[30]
Ympäristöministerinä Grahn-Laasonen kertoi olevansa valmis harkitsemaan vesivoiman lisäämistä ja turpeen verotuksen keventämistä.[31] Ennen valintaansa ministeriksi Grahn-Laasonen toimi vesivoimayhtiö Kemijoki Oy:n hallintoneuvostossa vuosina 2012–2014,[32] mikä herätti keskustelua intressiristiriidoista.[33] Lokakuussa 2014 Grahn-Laasonen keskeytti pitkään vireillä olleen soidensuojeluohjelman pyrkimyksenään selvittää vapaaehtoisen suojelun painottamisen mahdollisuutta.[34]
Vaalimenestys
| Eduskuntavaalit | ||
|---|---|---|
| Vuosi (vaalipiiri) | Äänimäärä | Tulos |
| 2011 (Häme) | 5 866[10] | Valittiin. |
| 2015 (Häme) | 7 556[19] | |
| 2019 (Häme) | 7 419[21] | |
| 2023 (Häme) | 7 003[23] | |
| Kuntavaalit | ||
|---|---|---|
| Vuosi (kunta) | Äänimäärä | Tulos |
| 2012 (Forssa) | 378[35] | Valittiin. |
| 2017 (Forssa) | 282[36] | |
| 2021 (Forssa) | 340[37] | |
| Aluevaalit | ||
|---|---|---|
| Vuosi (alue) | Äänimäärä | Tulos |
| 2022 (Päijät-Häme) | 1 258[38] | Valittiin. |
Yksityiselämä
Grahn-Laasosen isä on Forssan Lehden entinen päätoimittaja Kari Grahn. Sanni Grahn avioitui Arttu Laasosen kanssa 2009. Heillä on vuonna 2013 syntynyt tytär[39] ja vuonna 2020 syntynyt poika.[40]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Sanni Grahn-Laasonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Sanni Grahn-Laasosen kotisivut
- Yle: Seuraa kansanedustajaasi: Sanni Grahn-Laasonen (kok.)
| Edeltäjä: Krista Kiuru | Suomen sosiaaliturvaministeri 2023− | Seuraaja: – |
| Edeltäjä: Krista Kiuru | Suomen opetusministeri 2015–2019 | Seuraaja: Li Andersson |
| Edeltäjä: Pia Viitanen | Suomen kulttuuriministeri 2015–2017 | Seuraaja: Sampo Terho |
| Edeltäjä: Ville Niinistö | Suomen ympäristöministeri 2014–2015 | Seuraaja: Kimmo Tiilikainen |
Meeri Kalavainen (1970) |Jouko Tyyri (1971) | Pentti Holappa (1972) | Marjatta Väänänen (1972) |Kalevi Kivistö (1975) |Kaarina Suonio (1982) | Arvo Salo (1983) | Gustav Björkstrand (1983) |Anna-Liisa Kasurinen (1987) |Tytti Isohookana-Asunmaa (1991) |Claes Andersson (1995) | Suvi-Anne Siimes (1998) | Suvi Lindén (1999) | Kaarina Dromberg (2002) | Tanja Karpela (2003) |Stefan Wallin (2007) |Paavo Arhinmäki (2011) |Pia Viitanen (2014) |Sanni Grahn-Laasonen (2015) |Sampo Terho (2017) |Annika Saarikko (2019, 2020) |Hanna Kosonen (2019) |Antti Kurvinen (2021) |Petri Honkonen (2022) |Sari Multala (2023)