Karjalan tasavallan hallinnollinen jako

Tämä artikkeli käsittelee Karjalan tasavallan hallinnollista jakoa. Karjalan tasavalta jakautuu kunnallishallinnollisesti 16 piiriin ja kahteen kaupunkipiirikuntaan, jotka ovat Petroskoi ja Kostamus. Piirit jakautuvat edelleen maalaiskuntiin ja kaupunkikuntiin. Karjalan tasavallassa on 87 maalaiskuntaa ja 22 kaupunkikuntaa. Asuttuja paikkoja on yhteensä 818, joista 13 on kaupunkeja, 11 kaupunkityyppisiä taajamia ja 794 taajamia tai kyliä.lähde?

Karjalan tasavallan piirit. Numerointi on selostettu tekstissä.
Karjalan tasavallan kunnat.

Kolmella piirillä, joissa vähemmistökansallisuuksilla (karjalaiset) on merkittävä asema, on kansallisen piirin status. Lisäksi kolmella Äänisenrannan piirin kunnalla on vepsäläisen maalaiskunnan status.

Karjalan tasavallan piirit on numeroitu seuraavasti oikealla olevassa kartassa:

Seuraavassa Karjalan tasavallan kunnat on lueteltu piireittäin. Luettelon oikeassa reunassa on kartat kunkin piirin kuntarajoista. Kostamuksen kaupunkipiiri on mukana Kalevalan piirin kartalla ja Petroskoin kaupunkipiiri näkyy Äänisenrannan piirin kartalla.

Kunnat piireittäin

  • Aunuksen kansallinen piiri (Олонецкий национальный муниципальный район, Olonetski natsionalnyu munitsipalnyi raion)
    • kaupunkikunta:
      • Aunus (Олонец, Olonets)
    • maalaiskunnat:


Belomorskin piirin kunnat
  • Belomorskin piiri (Беломорский район, Belomorski raion)
    • kaupunkikunta:
    • maalaiskunnat:
      • Kesäjoki (Летнереченский, Letneretšenski)
      • Njuhtša (Нюхча)
      • Sosnavitsa (Сосновец, Sosnovets)
      • Suma (Сумский Посад, Sumski Posad)


Kalevalan piirin kunnat ja Kostamuksen kaupunkipiiri


  • Karhumäen piiri (Медвежьегорский район, Medvežjegorski raion)
    • kaupunkikunnat:
    • maalaiskunnat:


Kemin piirin kunnat
  • Kemin piiri (Кемский район, Kemski raion)
    • kaupunkikunta:
      • Kemi (Кемь, Kem)
    • maalaiskunnat:



Lahdenpohjan piirin kunnat




Pitkärannan piirin kunnat





Sortavalan piirin kunnat




Piirijaon historiaa

Karjalan ASNT vuonna 1927.


Karjalan työkansan kommuuni perustettiin 8. kesäkuuta 1920. Siihen liitettiin osia Aunuksen kuvernementtiin kuuluneista Aunuksen, Petroskoin ja Poventsan kihlakunnista ja Arkangelin kuvernementtiin kuuluneesta Kemin kihlakunnasta.

  • 18. syyskuuta 1922: Poventsan kihlakunta sekä Puudožin kaupunki, Avdejevon, Vodlajärven, Kolovon, Korbozeron ja Nigižman volostit Aunuksen kuvernementin Puudožin kihlakunnasta liitettiin Karjalan työkansan kommuuniin.
  • 1923: Karjalan työkansan kommuuni muutettiin Karjalan ASNT:ksi, johon kuului 7 kihlakuntaa: Kemin, Aunuksen, Petroskoin, Poventsan, Puudožin, Uhtuan ja Paatenen kihlakunnat.
  • 3. marraskuuta 1924: osa Leningradin kuvernementin Lotinapellon kihlakunnasta liitettiin Karjalan ASNT:hen.

Karjalan ASNT:n hallinnollinen jako 1. tammikuuta 1926:

KihlakuntaVolosti
Kemin kihlakuntaVitsataipale, Kantalahti, Kieretti, Knäsöi, Kouta, Kuolisma, Lapino, Vojatsu, Suikujärvi, Voijärvi, Njuhtša, Paanajärvi, Usmana, Ponkama, Sorokka, Suma, Tunkua, Suiku
Aunuksen kihlakuntaVieljärvi, Vitele, Kotkajärvi, Kuujärvi, Nekkula, Riipuskala, Tulemajärvi
Paatenen kihlakuntaPaatene, Porajärvi, Repola, Rukajärvi, Kiimasjärvi
Petroskoin kihlakuntaDerevjanskajaselvennä, Kontupohja, Kenttijärvi, Käppäselkä, Ladva, Mäntyselkä, Petrovskiselvennä, Pyhäjärvi, Säämäjärvi, Tiutia, Rannanpuoleinen Soutjärvi, Suoju, Jallahti
Poventsan kihlakuntaSuurlahti, Danilova, Kiži, Petrovo-Jam, Rimoila, Tipinitsa, Sunku, Lumbušin alueen kyläneuvosto
Puudožin kihlakuntaAvdejevo, Vodlajärvi, Kolovo, Korbozero, Nigižma
Uhtuan kihlakuntaVuokkiniemi, Kiestinki, Kontokki, Oulanka, Pistojärvi, Uhtua, Jyskyjärvi

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: ru:Административно-территориальное деление Республики Карелия  –  Osa johdannosta ja Aluejaon historiaa -osuus on käännöstä.