Venäjän aluejako

Laajin itsehallinto on tasavalloilla. Niin tasavaltojen kuin autonomisten piirikuntien luonteeseen on alun perin kuulunut toimiminen jonkin tai joidenkin vähemmistökansallisuuksien itsehallintoyksikkönä. Jotkin federaatiosubjektit ovat hallinnollisesti sisäkkäisiä: jokin tai jotkin subjektit voivat sisältyä toiseen subjektiin, vaikka ovatkin samalla itsenäisiä subjekteja.

Alueiden lukumäärä muuttuu ajoittain muun muassa siksi, että subjekteja yhdistetään ja alueista tulee aluepiirejä.

Tasavallat

Numero	Tasavalta	Pääkaupunki	Lippu	Vaakuna	Federaatiopiirit	Talousalueet	Pinta-ala (km2)	Väkiluku (2002)[1]	Perustettu
01	Adygeia	Maikop			Eteläinen federaatiopiiri	Pohjois-Kaukasian talousalue	7 600	447 109	1922
02	Baškortostan	Ufa			Volgan federaatiopiiri	Uralin talousalue	143 600	4 104 336	1919
03	Burjatia	Ulan-Ude			Siperian federaatiopiiri	Itä-Siperian talousalue	351 300	981 238	1923
04	Altain tasavalta	Gorno-Altaisk				Länsi-Siperian talousalue	92 600	202 947	1922
05	Dagestan	Mahatškala			Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri	Pohjois-Kaukasian talousalue	50 300	2 576 531	1921
06	Ingušia	Magas (suurin kaupunki Nazran)					4 000	467 294	1992
07	Kabardi-Balkaria	Naltšik					12 500	901 494	1936
08	Kalmukia	Elista			Eteläinen federaatiopiiri	Volgan talousalue	76 100	292 410	1957
09	Karatšai-Tšerkessia	Tšerkessk			Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri	Pohjois-Kaukasian talousalue	14 100	439 470	1957
10	Karjalan tasavalta	Petroskoi			Luoteinen federaatiopiiri	Pohjoinen talousalue	172 400	716 281	1956
11	Komin tasavalta	Syktyvkar					415 900	1 018 674	1921
12	Marin tasavalta	Joškar-Ola			Volgan federaatiopiiri	Volga-Vjatkan talousalue	23 200	727 979	1920
13	Mordva	Saransk					26 200	888 766	1930
14	Sahan tasavalta	Jakutsk			Kaukoidän federaatiopiiri	Kaukoidän talousalue	3 103 200	949 280	1922
15	Pohjois-Ossetia-Alania	Vladikavkaz			Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri	Pohjois-Kaukasian talousalue	8 000	710 275	1924
16	Tatarstan	Kazan			Volgan federaatiopiiri	Volgan talousalue	68 000	3 779 265	1920
17	Tuva	Kyzyl			Siperian federaatiopiiri	Itä-Siperian talousalue	170 500	305 510	1944
18	Udmurtia	Iževsk			Volgan federaatiopiiri	Uralin talousalue	42 100	1 570 316	1920
19	Hakassia	Abakan			Siperian federaatiopiiri	Itä-Siperian talousalue	61 900	546 072	1930
20	Tšetšenia	Groznyi			Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri	Pohjois-Kaukasian talousalue	15 300	1 103 686	1991
21	Tšuvassia	Tšeboksary			Volgan federaatiopiiri	Volga-Vjatkan talousalue	18 300	1 313 754	1920

Autonomiset piirikunnat

Pääartikkeli: Venäjän autonomiset piirikunnat

Numero	Piirikunta	Pääkaupunki	Lippu	Vaakuna	Federaatiopiirit	Talousalueet	Pinta-ala (km2)	Väkiluku (2002)[1]	Perustettu
1	Tšukotka	Anadyr			Kaukoidän federaatiopiiri	Kaukoidän talousalue	737 700	53 824	1930
2	Hanti-Mansia	Hanty-Mansijsk (suurin kaupunki Surgut)			Uralin federaatiopiiri	Länsi-Siperian talousalue	523 100	1 432 817	1930
3	Nenetsia	Narjan-Mar			Keskinen federaatiopiiri	Keskinen talousalue	176 700	41 546	1929
4	Jamalin Nenetsia	Salehard (suurin kaupunki Nojabrsk)			Uralin federaatiopiiri	Länsi-Siperian talousalue	750 300	507 006	1930

Alueet

Järjestys	Alue	Pääkaupunki	Lippu	Vaakuna	Federaatiopiirit	Talousalueet	Pinta-ala (km2)	Väkiluku (2002)[1]	Perustettu
1	Amurin alue	Blagoveštšensk			Kaukoidän federaatiopiiri	Kaukoidän talousalue	363 700	902 844	1932
2	Arkangelin alue	Arkangeli			Luoteinen federaatiopiiri	Pohjoinen talousalue	587 400	1 336 539	1937
3	Astrahanin alue	Astrakhan			Eteläinen federaatiopiiri	Volgan federaatiopiiri	44 100	1 005 276	1943
4	Belgorodin alue	Belgorod			Keskinen federaatiopiiri	Keskinen mustanmullan talousalue	27 100	1 511 620	1954
5	Brjanskin alue	Brjansk			Keskinen federaatiopiiri	Keskinen talousalue	34 900	1 378 941	1944
6	Tšeljabinskin alue	Tšeljabinsk			Uralin talousaluein federaatiopiiri	Uralin talousalue	87 900	3 603 339	1934
8	Irkutskin alue	Irkutsk			Siperian federaatiopiiri	Itä-Siperian talousalue	767 900	2 581 705	1937
9.	Ivanovon alue	Ivanovo			Keskinen federaatiopiiri	Keskinen talousalue	21 800	1 148 329	1936
10	Kaliningradin alue	Kaliningrad			Luoteinen federaatiopiiri	Kaliningradin talousalue	15 100	955 281	1946
11	Kalugan alue	Kaluga			Keskinen federaatiopiiri	Keskinen talousalue	29 900	1 041 641	1944
12	Kemerovon alue	Kemerovo (suurin kaupunki Novokuznetsk)			Siperian federaatiopiiri	Länsi-Siperian talousalue	95 500	2 899 142	1943
13	Kirovin alue	Kirov			Volgan federaatiopiiri	Volga-Vjatkan talousalue	120 800	1 503 529	1934
14	Kostroman alue	Kostroma			Keskinen federaatiopiiri	Keskinen talousalue	60 100	736 641	1944
15	Kurganin alue	Kurgan			Uralin talousaluein federaatiopiiri	Uralin talousalue	71 000	1 019 532	1943
16	Kurskin alue	Kursk			Keskinen federaatiopiiri	Keskinen mustanmullan talousalue	29 800	1 235 091	1934
17	Leningradin alue	Hatsina			Luoteinen federaatiopiiri	Luoteinen talousalue	84 500	1 669 205	1927
18	Lipetskin alue	Lipetsk			Keskinen federaatiopiiri	Keskinen mustanmullan talousalue	24 100	1 213 499	1954
19	Magadanin alue	Magadan			Kaukoidän federaatiopiiri	Kaukoidän talousalue	461 400	182 726	1953
20	Moskovan alue	Moskova (suurin kaupunki Balašiha)			Keskinen federaatiopiiri	Keskinen talousalue	44 300	6 618 538	1929
21	Murmanskin alue	Murmansk			Luoteinen federaatiopiiri	Pohjoinen talousalue	144 900	892 534	1938
22	Nižni Novgorodin alue	Nižni Novgorod			Volgan federaatiopiiri	Volga-Vjatkan talousalue	76 900	3 524 028	1936
23	Novgorodin alue	Novgorod			Luoteinen federaatiopiiri	Luoteinen talousalue	55 300	694 355	1944
24	Novosibirskin alue	Novosibirsk			Siperian federaatiopiiri	Länsi-Siperian talousalue	178 200	2 692 251	1937
25	Omskin alue	Omsk			Siperian federaatiopiiri	Länsi-Siperian talousalue	139 700	2 079 220	1934
26	Orenburgin alue	Orenburg			Volgan federaatiopiiri	Uralin talousalue	124 000	2 179 551	1934
27	Orjolin alue	Orjol			Keskinen federaatiopiiri	Keskinen talousalue	24 700	860 262	1937
28	Penzan alue	Penza			Volgan federaatiopiiri	Volgan talousalue	43 200	1 452 941	1939
29	Pihkovan alue	Pihkova			Luoteinen federaatiopiiri	Luoteinen talousalue	55 300	760 810	1944
30	Rostovin alue	Rostov-na-Donu			Eteläinen federaatiopiiri	Pohjois-Kaukasian talousalue	100 800	4 404 013	1937
31	Rjazanin alue	Rjazan			Keskinen federaatiopiiri	Keskinen talousalue	39 600	1 227 910	1937
33	Samaran alue	Samara			Volgan federaatiopiiri	Volgan talousalue	53 600	3 239 737	1928
34	Saratovin alue	Saratov					100 200	2 668 310	1936
32	Sakalinin alue	Južno-Sahalinsk			Kaukoidän federaatiopiiri	Kaukoidän talousalue	87 100	546 695	1947
36	Sverdlovskin alue	Jekaterinburg			Uralin talousaluein federaatiopiiri	Uralin talousalue	194 800	4 486 214	1935
35	Smolenskin alue	Smolensk			Keskinen federaatiopiiri	Keskinen talousalue	49 800	1 049 574	1937
37	Tambovin alue	Tambov			Keskinen federaatiopiiri	Keskinen mustanmullan talousalue	34 300	1 178 443	1937
38	Tomskin alue	Tomsk			Siperian federaatiopiiri	Länsi-Siperian talousalue	316 900	1 046 039	1944
39	Tverin alue	Tver			Keskinen federaatiopiiri	Keskinen talousalue	84 100	1 471 459	1935
40	Tulan alue	Tula			Keskinen federaatiopiiri	Keskinen talousalue	25 700	1 675 758	1937
41	Tjumenin alue	Tjumen			Uralin talousaluein federaatiopiiri	Länsi-Siperian talousalue	1 435 200	3 264 841	1944
42	Uljanovskin alue	Uljanovsk			Volgan federaatiopiiri	Volga	37 300	1 382 811	1943
43	Vladimirin alue	Vladimir			Keskinen federaatiopiiri	Keskinen talousalue	29 000	1 523 990	1944
44	Volgogradin alue	Volgograd			Eteläinen federaatiopiiri	Volgan talousalue	113 900	2 699 223	1937
45	Vologdan alue	Vologda (suurin kaupunki Tšerepovets)			Luoteinen federaatiopiiri	Pohjoinen talousalue	145 700	1 269 568	1937
46	Voronežin alue	Voronež			Keskinen federaatiopiiri	Keskinen mustanmullan talousalue	52 400	2 378 803	1934
47	Jaroslavlin alue	Jaroslavl			Keskinen federaatiopiiri	Keskinen talousalue	36 400	1 367 398	1936

Aluepiirit

Numero	Aluepiiri	Pääkaupunki	Lippu	Vaakuna	Federaatiopiirit	Talousalueet	Pinta-ala (km2)	Väkiluku (2002)[1]	Perustettu
1	Altain aluepiiri	Barnaul			Siperian federaatiopiiri	Länsi-Siperian talousalue	169 100	2 607 426	1937
2	Kamtšatkan aluepiiri	Petropavlovsk-Kamtšatski			Kaukoidän federaatiopiiri	Kaukoidän talousalue	472 300	358 801	2007
3	Habarovskin aluepiiri	Habarovsk					788 600	1 436 570	1938
4	Krasnodarin aluepiiri	Krasnodar			Eteläinen federaatiopiiri	Pohjois-Kaukasian talousalue	76 000	5 125 221	1937
5	Krasnojarskin aluepiiri	Krasnojarsk			Siperian federaatiopiiri	Itä-Siperian talousalue	2 339 700	2 966 042	1934
6	Permin aluepiiri	Perm			Volgan federaatiopiiri	Uralin talousalue	160 600	2 819 421	2005
7	Primorjen aluepiiri	Vladivostok			Kaukoidän federaatiopiiri	Kaukoidän talousalue	165 900	2 071 210	1938
8	Stavropolin aluepiiri	Stavropol			Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri	Pohjois-Kaukasian talousalue	66 500	2 735 139	1934
9	Taka-Baikalian aluepiiri	Tšita			Siperian federaatiopiiri	Itä-Siperian talousalue	431 500	1 155 346	2008

Autonominen alue

Numero	Autonominen alue	Pääkaupunki	Lippu	Vaakuna	Federaatiopiirit	Talousalueet	Pinta-ala (km2)	Väkiluku[1]	Perustettu
79	Juutalaisten autonominen alue	Birobidžan			Kaukoidän federaatiopiiri	Kaukoidän talousalue	36 000	190 915	1934

Liittovaltiokaupungit

Liittovaltiokaupunki	Pääkaupunki	Lippu	Vaakuna	Federaatiopiirit	Talousalueet	Pinta-ala (km2)	Väkiluku[1]
Moskova				Keskinen federaatiopiiri	Keskinen talousalue	2 511	10 382 754
Pietari				Luoteinen federaatiopiiri	Luoteinen talousalue	1 439	4 662 547
Sevastopol (Sevastopol sijaitsee Venäjän vuonna 2014 miehittämällä Krimin niemimaalla, joka kuuluu kansainvälisen oikeuden mukaan Ukrainaan.)				Eteläinen federaatiopiiri	Pohjois-Kaukasian talousalue	864	383 437

Pääartikkeli: Venäjän federaatiopiirit

Federaatiosubjekteja laajempia aluejaon yksikköjä ovat federaatiopiirit (ven. федеральный округ, federalnyi okrug), joita on kahdeksan. Ne eivät ole itsehallinnollisia, vaan toimivat Venäjän presidentinhallinnon alaisina toimistoina. Federaatiopiiriä johtaa Venäjän presidentin nimittämä täysivaltainen edustaja, jonka tehtävä on valvoa federaation elinten toimintaa ja sen lakien toimeenpanoa piirissä sijaitsevissa subjekteissa.

Pääartikkeli: Venäjän talousalueet

Taloudellisia ja tilastointitoimintoja varten subjektit on myös ryhmitelty 12 talousalueeseen.

• Глава 3. Федеративное устройство Конституция Российской Федерации, Гарант-Интернет (venäjäksi)