Kazakstanin maantiede
Kazakstanin maantiede kertoo Kazakstanin maantieteeseen liittyvistä asioista. Kazakstanin pohjoispuolella on Venäjä ja eteläpuolella ovat Turkmenistan, Uzbekistan, Kirgisia ja Kiina.
Pinnanmuodot ja vesistötmuokkaa wikitekstiä
Suuri osa maan pinta-alasta on aroa ja puoliaavikkoa. Maan eteläosassa on osa Tienšanin vuoristosta, missä on maan korkeimmat vuorenhuiput. Maan itäosassa osa Altain vuoristosta. Maan koillisosasta, Altaivuorilta saa alkunsa joki Irtyš ja maan eteläosassa virtaa joki Syrdarja. Kazakstanin ja Uzbekistanin rajalla sijainnut Araljärvi on kuivunut pahasti johtuen siihen laskeneiden jokien kuivumisesta kasteluveden runsaan käytön vuoksi.[1]
Ilmastomuokkaa wikitekstiä
Kazakstanissa vallitsee mannerilmasto eli talvien ja kesien lämpötiloissa on jyrkät erot. Yleisesti ilmasto on kuivaa ja sateisinta on vuoristoissa.[1]
Pohjois- ja keskiosissa tammikuun keskilämpötila on −19...−16 astetta. Etelässä se on −5...−1,4 astetta. Heinäkuussa pohjoisen lämpötilat nousevat 20 asteeseen ja etelässä peräti 29 asteeseen. Kazakstanin vuotuinen sadanta on varsin vähäinen. Maan eteläosien vuoristolaaksoissa sadanta on 400–500 millimetriä, kun se pohjois- ja keskiosissa on 200–300 millimetriä.[2]
Luontomuokkaa wikitekstiä
Kazakstan on suurelta osin tasankoa ja aavikkoa, ja metsät peittävät vain noin kolme prosenttia maan pinta-alasta. Tasangoilla ja aavikoilla kasvaa marunoita, tamariskeja ja kuivimmilla alueilla höyhenheinää. Tasankojen eläimiä ovat antiloopit ja vapiti, kun taas vuoristomailla elää muun muassa susia, karhuja, lumileopardeja, kärppiä ja soopeleita.[3]
Maailmanperintömuokkaa wikitekstiä
Kazakstanissa on viisi kohdetta Unescon maailmanperintölistalla: Ahmed Jasawin mausoleumi, Läntinen Tienšan, Pohjois-Kazakstanin aro ja järvet, Silkkitie ja Tamgalyn arkeologisten alueen kalliopiirrokset.[4]