Keskustelu käyttäjästä:Kulttuurinavigaattori/e

Huomenna laitan lähteet ja palautan muokkaukseni. Jomlini (keskustelu) 8. marraskuuta 2015 kello 02.06 (EET)

Kiva!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. marraskuuta 2015 kello 02.08 (EET)

Mitä ihmettä? Miksi kumosit muokkaukseni taas vaikka olin perustelliseesti lähteistänyt nämä. Jos haluat lisätä jotain poistamaani tekstiä, voit kopioida ne vanhasta versiosta ja lisätä uuteen, mutta et voi noin vaan kumota kaikkia muokkauksiani. Laitan kohta raporttia Wikipedian ylläpidolle vandalismista. Jomlini (keskustelu) 8. marraskuuta 2015 kello 20.30 (EET)

Suosittelen tekemään oman artikkelin Venäjän sananvapaudelle ja laita siihen esimerkiksi tämä Ukrainan vallankumous. Minun mielestäni kyseiseen artikkeliin liittyy Maidanin tapahtumat, ei aivan eri maan sisäiset tapahtumat. Älä yritä pakottaa muokkauksiasi Wikipediassa. Jomlini (keskustelu) 8. marraskuuta 2015 kello 20.37 (EET)

Artikkelin kokonaisten osien poistaminen ei käy noin vaan, ei edes, jos se tehdään muiden osien parantamisen varjolla. Ehdota asiaa ensin vaikka artikkelin keskustelusivulla ja toimitaan sitten muokkaajien päätöksen mukaisesti. Toinen mahdollisuus on, että luot ehdottamasi artikkelin ja siirrät osion siihen. Edellyttäen, että muut muokkaajat sen mukisematta hyväksyvät siihen. Ja Venäjän sananvapautta käsitellään tässä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. marraskuuta 2015 kello 21.02 (EET)

Tehdään näin, että jos asia sinua häiritsee niin kyseisen artikkelin keskustelusivussa voimme muiden kanssa keskustella siitä, että kuuluuko Venäjän väitetysti "Neuvostoliittomainen" sananvapauden rajoitus Ukrainan vallankumoukseen. Omasta mielestä on aika absurdi ajatus, että Wikipediassa pitäisi noudattaa samanlaista kirjoitustyyliä kuin Iltalehdessä esimerkiksi, että tungetaan aivan toisen valtion sisäisiä asioita tälläiseen artikkeliin. Pakko sanoa kun lueskelen näitä lähteitä niin suurin osa on otettu Iltalehdestä ja muista lööppilehdistä, mitkä tarkoituksella haluavat saada klikkauksia mahdollisimman huomionhakuisilla ja vääristellyillä teksteillä. Tämä ei kuulu mielestäni Wikipedian arvoihin. Wikipedia on tietosanakirja, ei lööppilehtien tekstien copypaste paikka. Esimerkiksi olen hyvin hämmentynyt kuinka esimerkiksi "Itä-Ukrainan sota"-artikkelissa ehti niin kauan olla täysin vääristelty teksti lähteestä, mikä itse sanoi täysin toista. Harmillista, että suomalainen Wikipedia on päässyt näin huonoon kuntoon. Saatat ajatella, että haen Venäjän etua muokkauksillani, mutta näin ei asia todellakaan ole. Minä haen sataprosenttista puoluettomuutta niin puhuttaessa vaikka Yhdysvalloista, Suomesta ja Venäjästä. En hyväksy artikkeleita missä ollaan tarkoituksenmukaisesti laitettu toinen huonompaan valoon kuin toinen. Wikipediassa pitää osata tutkiskella asioita täysin puoleettomasti vaikka itsellä olisi erittäin vahvasti poikkeava mielipide jostakin. Näin on onnistuttu tekemään esimerkiksi WW2 artikkeleissa Wikipediassa. Jomlini (keskustelu) 8. marraskuuta 2015 kello 23.21 (EET)

No juuri tällainen on tapa Wikipediassa, että keskustellaan asiasta ja isommista rakenteellisista muutoksista. Seulojana minulla on vain mahdollisuus joko hyväksyä tai hylätä muokkaus. Jos haluat tuoda esille mielipiteesi artikkelista, arvioida tietolähteitä, viitteitä tai muuta, asian voi tuoda esille artikkelin keskustelusivulla. Suomenkielisessä Wikipediassa on paljon huonoja paikkoja, mutta on siinä paljon laatuakin. Sataprosenttinen puolueettomuus on vähän huono idea, kun se ei ole mitattavissa oleva määre, mutta hyvä ihanne kuitenkin. Artikkelin uskottavuutta ja luotettavuutta voi lisätä juuri esimerkiksi luotettavien ja helposti tarkistettavien tietolähteiden ja viitteiden lisäämisellä. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. marraskuuta 2015 kello 23.53 (EET)

Siirsin tekstin. Jomlini (keskustelu) 10. marraskuuta 2015 kello 16.25 (EET)

Olit poistanut merkintäni ettei Pariisissa ollut tiettävästi kuollut suomalaisia. Lähde on Yleisradion sivulla, johon pääsi klikkaamalla linkkiä, mutta jos sinulla on aggressioita Yleä kohtaan siinä on nyt HS. Toivon että ensi kerralla vaihdat lähteen itsellesi mieluisampaan itse. Olit myös poistanut ip:n lisäämän tiedon U2:n keikan perumisesta perusteena että "viite huono". Tosiasiassa lähteistys oli Wikipedian ohjeiden mukainen eli siitä pääsi tiedon lähteelle. Tottakai on mukavaa että viitteeseen lisätään muutakin tietoa, mutta jos ei kirjittaja ole lisännyt, ei sitä silti saa poistaa. Älä luo omia käytäntöjä. --Mwåc8m (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 12.59 (EET)

Yle on nyt näköjään vaihtanut hetki-hetkeltä-otsikon, joten se vei tyhjälle sivulle, mutta ei tietoa silti pidä poistaa vaan Wikipedian ohjeiden mukaan vanhentuneen linkin tilalle etsitään uusi tai merkitään se mallineella. --Mwåc8m (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 13.11 (EET)

On tullut huonoksi tavaksi, että ajankohtaistilanteissa artikkeleihin lisätään tietolähteitä huolimattomin viittein. Toisten pitää sitten siistiä huonosti viitteitä tehneiden sotkuja. Huonot viitteet saattavat roikkua artikkeleissa vuositolkulla. Wikipedian luotettavuutta ja uskottavuutta arvioidaan muun muassa tarkastelemalla, miten viitteet on merkitty. Jos viitteessä ei mainita tekijää (vaikka se on mainittu tietolähteessä ja tarkkaan ottaen tekijän mainitseminen on tekijänoikeuslain mukaista), otsikkoa, julkaisua tai julkaisupäivää, artikkeli näyttää epäluotettavalta, vaikka julkaisu ja tieto itsessään olisivatkin vahvistettavissa. Vandalismia huonot viitteet eivät ole, mutta sotkemiseksi niiden lisäämistä voisi sanoa. Toivon siis, että muokkaajat lisäisivät viitteet oikein alusta alkaen. Ylipäätään ajankohtaisaiheiden asema tietosanakirjassa on kyseenalainen. Eikä huonoja lisäyksiä saa kiireellä perustella.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 13.47 (EET)

Höpöhöpö. Ne voivat sinua ärsyttää, mutta älä poista tietoja ja viitteitä. Jos ne ärsyttävät liikaa, korjaa, jos eivät, anna olla. Suurin osa Wikipedian lähteistä on merkitty "huonosti", mutta tärkeintä on että on lähde. Käy mieluummin lähteettömien artikkeleiden ja tietojen kimppuun, mutta siinäkin on loputon urakka. --Mwåc8m (keskustelu) 15. marraskuuta 2015 kello 21.48 (EET)

Kun artikkeliin lisätään malline, siihen ei tarvitse lisätä tekstiä "Malline:" vaan pelkästään näin: {{Alvar Aallon tuotanto}}.--Harriebarn (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 17.08 (EET)

Ok, kiitos.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 17.09 (EET)

On ihan tunnettu asia että ylenmääräiset siniset ja punaiset linkit haittaavat lukemista. Tuossa sinänsä hyvässä lisäyksessäsi Köngäksen/Könkään (en ole vielä selvittänyt taivutusta) fiktiosta on tarpeen ainoastaan nimien linkitys. Ammatit voi linkittää kyseisten henkilöiden artikkeleissa, enkä ole varma tarvitseeko "romaani"-sanaakaan sinistää. Pyrin kirjoittaessani pitämään linkityksen mahdollisimman vähäisenä mutta aina löytyy sitten joku joka haluaa tekstiin iloisia värejä. Harmillista, mutta ei muokkaussotaankaan viitsi ryhtyä. --Abc10 (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 11.34 (EET)

Vielä lisäys kun kerran aloitin: teit pilkkuvirheen: sekä-sanan eteen ei tuossa "Hertta (Otava, 2015), sekä ohjannut ja käsikirjoittanut" kuulu pilkkua, sotkee vain. Jos ei osaa pilkutusta, niin mieluummin jättää pois kuin käyttää liikaa. --Abc10 (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 11.38 (EET)

Pilkut jäsentävät tekstiä, ja sekä-sanan lisäys ehkäisee ja-sanan tautologista käyttöä. Punainen kolmio tv-sarjasta on keskusteltu paljon ja kysymys on paljolti siitä, mikä on romaanin ja tv-sarjan pohjalta käsikirjoitetun fiktion suhde historiankirjoitukseen. Dramaturgian takia sarjaan on käsikirjoitettu tulkintoja, joista historian tutkijat eivät ole päässeet selville. Sen takia tässä on mielestäni aiheellista "sinistää" tässä käsitteet romaani, dramaturgia, ohjaaja ja käsikirjoittaja. Voihan ne ottaa poiskin, mutta arvelen että nuo asiat eivät ihan selviä ihan kaikille ole.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 12.13 (EET)

Aiheen pohtiminen ei mielestäni kuulu Leino-artikkeliin vaan Könkään teoksia käsitteleviin artikkeleihin. Sekä-sana saa puolestani olla siinä, en sanonut siitä mitään, mutta pilkku on tosiaankin väärässä paikassa. Se ei jäsennä mitään vaan aiheuttaa hämmennystä niin että lukija palaa siihen uudestaan ja kysyy itseltään, mitä siinä oikein halutaan sanoa. Kun predikaateilla on yhteinen subjekti, on harvoin tilannetta, että pilkku selkeyttäisi asiaa. Ensin pitää osata pilkkusäännöt, sitten voi rikkoa niitä, jos osaa. Tärkeintä on että lukija lukee ajatuksia ja teksti kulkee ikään kuin huomaamatta. --Abc10 (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 15.20 (EET)

Sittenkin puutuin sekä-sanaan: se on väärässä paikassa. Käsittääkseni Köngäs on ohjannut sarjan yksin ja tehnyt käsikirjoituksen muiden kanssa yhdessä, joten sekä-sana vaihtoi nyt paikkaa ja-sanan kanssa. --Abc10 (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 15.24 (EET)

Samaan aikaan kun muokkasitte Leino-artikkelia aloitin artikkelin Punainen kolmio. Sitäkin saa parantaa, itse luulen, että sain siihen lähtötiedot noin niin kuin pikaisesti raapaistuna. Sarjan kotisivulta muuten kannattaa huomata linkit wikipedian atikkeleihin keskushenkilöistä. Mutta jos halusi selkoa sarjan todellisuuspohjasta, niin vielä eilen joutui googlaamaan itse, kunnes tänään ohjaaja itse kertoi lehdessä saman, minkä olin ehtinyt googlata, eli että kyseessä on tulkinta asiassa, jossa tutkijat ovat ohjaajan mukaan erimielisiä. Kaikkien eri näkemysten ja arvioiden hahmottamisessa sitten olisi varmaan lisägooglaamista.--Urjanhai (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 19.00 (EET)

Kun tv-sarja on nyt saanut artikkelinsa, pitäisikö tehdä ohjaus pääartikkeliin? Urjanhain tiivistelmä osassa Arvioita ja kommentteja on hyvä, kun se tuo myös kritiikin esille. Ohjaajakin saa tässä kappaleessa sananvallan, vaikka tekijän tai sarjan verkkosivut eivät ainakaan tässä tapauksessa tuokaan neutraalia näkökulmaa. Muistelen tällaisissa tapauksissa usein intentioharhaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 21.15 (EET)

Ilmoitusasia ettet turhaan etsi: siirsin valokuvan otsikolle ilman tarkennusta, koska muita siirtolaisäiti-artikkeleita ei ole, ja tein ohjauksen alkuperäisestä nimestä. --Harriebarn (keskustelu) 10. tammikuuta 2016 kello 14.44 (EET)

The Wikimedia Foundation is currently running a consultation on the value and planning process of Wikimania, and is open until 18 January 2016. The goals are to (1) build a shared understanding of the value of Wikimania to help guide conference planning and evaluation, and (2) gather broad community input on what new form(s) Wikimania could take (starting in 2018).

After reviewing the consultation, we'd like to hear your feedback on on this survey.

In addition, feel free to share any personal experiences you have had at at a Wikimedia movement conference, including Wikimania. We plan to compile and share back outcomes from this consultation in February.

With thanks,

I JethroBT (WMF) (talk), from Community Resources 13. tammikuuta 2016 kello 01.46 (EET)

Hei, sain sinulta sähköpostia joka oli tullut aika monelle muullekin (Ark, Charlie, Cornelius, minä ollaan varmaan aakkosissa 4 ekaa). Gmail ehdottaa että kerron sinulle että tilisi on ehkä kaapattu, ja että en kerro sitä sähköpostilla. (Tämä viesti ei liity wikipediaan joten voit halutessasi poistaa sen.) --Tappinen (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 09.52 (EET)

Joo, tänä aamuna oli mulle tullut valtavasti Mail Delivery Failed viestejä. Kiitos kun huomautit. En kuitenkaan tiedä mitä tässä pitäisi tehdä. t.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 10.01 (EET)

Vaihda sähköpostisi salasana, ja ehkä myös wikipedian salasanasi (jos nuo muut on wikituttujasi). Mieti haluatko soittaa sähköpostipalveluntarjoajalle. Jos haluat nähdä paljon vaivaa, tee gmail tili ja kirjoita sieltä tärkeille tyypeille että eivät klikkaa tuolta toiselta tililtä tulleen viestin linkkiä, ja mieti haluatko jopa siirtyä käyttämään sitä uutta tiliä. --Tappinen (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 10.07 (EET)

Nyt tuli minullekin samanlainen posti. Eli jos sinulla on tuo sama sähköposti edelleen käytössä (tai en tiedä oliko sama, mutta tuli sähköposti kuitenkin), niin ongelma ei näytä poistuneen. --Urjanhai (keskustelu) 3. helmikuuta 2016 kello 23.55 (EET)

Nyt tuli taas samanlainen maili. Suosittelen toimenpiteitä.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2016 kello 14.39 (EET)

Sinänsä sähköpostia ei varmaan ole kaapattu, vaan osoite on napattu jostakin ja se väärennetään lähteviin viesteihin joissa on yleensä joku linkki jollekin haittasivulle. Ei sille mitään voi tehdä, väärennettyjä viestejä liikkuu vaikka osoitteensa lopettaisi. --Harriebarn (keskustelu) 5. helmikuuta 2016 kello 14.48 (EET)

Vastaanottajat ovat kuitenkin ilmeisesti Gmailin osoitekirjasta. Jos lähettäjän osoite olisi vain väärennetty, niin tuskinpa niin olisi. --Otrfan (keskustelu) 5. helmikuuta 2016 kello 14.54 (EET)

Itse asiassa tässä ainakin lähettäväksi osoitteeksi oli merkitty muu kuin gmailin osoite.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2016 kello 15.09 (EET)

Ai niin siis ilmeisesti Tappisella on ilmeisesti Gmailin osoite. Pieni väärinkäsitys, tosin oli palveluntarjoaja kuka tahansa, niin jotenkin sen osoitekirjaan on ilmeisesti päästy käsiksi. --Otrfan (keskustelu) 5. helmikuuta 2016 kello 15.14 (EET)

Käsitin tuosta, että Tappinen vain kehoitti luomaan gmail-osoitteen infektoituneen tilalle. --Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2016 kello 15.17 (EET)

En tunne lähemmin näitä mekanismeja. Ihan hiljan samanlaista mailia tuli ihan jonkun muunkin lähettäjän nimellä ihan muista ympyröistä. Yhteistä kummassakin oli, että postin saajissa oli sellaisia nimiä, jotka olisivat hyvin voineet olla poimittuja lähettäjäksi merkityn osoitekirjasta. Mutta en tiedä, voiko mahdollisesti sama efekti voi syntyä, jos joku usealle henkilölle lähetetty viesti päätyy vastaanottajalle, jonka kone on infektoitunut. Joskus vuosia sitten tuollainen tuli jossakin virastossa työskentelevältä henkilöltä, joka myöhemmin kertoi, että tietoturvahenkilöt olivat tehopuhdistaneet häneen koneensa sen jälkeen. --Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2016 kello 15.09 (EET)

[[Wikipedia:Ehdokkaat suositelluiksi luetteloiksi/Luettelo Kotkan patsaista ja muistomerkeistä]]. Tuolle pitäisi tehdä jotain. --Pxos (keskustelu) 27. tammikuuta 2016 kello 19.45 (EET)

Tehty jotain eli öö-mappiin heitetty nyt. Odotin aikani, mutta nyt sai riittää. --Pxos (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 23.00 (EET)

Pekka Luukkonen merkittävyyskeskustelussa. --Harriebarn (keskustelu) 5. helmikuuta 2016 kello 11.58 (EET)

Last December, I invited you to share your views on the value of Wikimedia conferences and the planning process of Wikimania. We have completed analysis of these results and have prepared this report summarizing your feedback and important changes for Wikimania starting in 2018 as an experiment. Feedback and comments are welcome at the discussion page. Thank you so much for your participation. I JethroBT (WMF), Community Resources, 9. helmikuuta 2016 kello 00.47 (EET)

Moi. Korjasin antamasi äänen Van Gogh -äänestyksessä. Järjestelmä luuli, että olit aloittanut uuden listauksen, kun olit jättänyt tyhjän rivin edelliseen ääneen. En tällaista itsekään tiennyt, mutta kaikenlaista tässä oppii. --PtG (keskustelu) 13. maaliskuuta 2016 kello 18.31 (EET)

Aha, enpä minäkään. Ihmettelin vaan kun perään tuli toinen ykkönen. Kiitos.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. maaliskuuta 2016 kello 19.29 (EET)

Täällä on olemassa malline {{@}}, jota voi käyttää sähköpostiosoitteen kanssa. --Pxos (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 22.02 (EEST)

Siirsin. Korjaa. --Pxos (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 22.24 (EEST) Lisäselitys: En korjaa itse, koska oletan, että linkkejä on tulossa myös Wikipedian ulkopuolelle, joten on parempi, että huomaat sivun nimiavaruusmuutoksen itse ja korjaat kaikki mahdolliset tiedossasi olevat linkit. --Pxos (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 22.30 (EEST)

Hei, minun on nyt vaikea saada otetta Suomi100-artikkelista Helene Schjerfbeck. Sen jäsentely on jotenkin hajalla, jotkut merkinnät liittyvät minulle vieraaseen diskurssiin ( tuo – – – ?). Olisko näkemyksiä ? --Tappinen (keskustelu) 28. huhtikuuta 2016 kello 12.42 (EEST)

Luin artikkelin juuri. Ensimmäinen huomioni on, että johdantokappale on huono. Siitä puuttuu "terä" tai "kärki". Johdannossa pitäisi vastata siihen, mikä HS:n taiteessa on oleellisinta. Jäsentely hajoaa loppua kohti, kyllä. Wikipedian hankaluus on palapelitekniikka, joka voi johtaa hajanaisuuteen. Ottettaisko moottorisahat käteen?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. huhtikuuta 2016 kello 15.32 (EEST)

Jos haluat, voidaan rakentaa ensin parempi versio vaikka mun projektisivulle ja sitten korvata nykyinen kertarykäisyllä. --Tappinen (keskustelu) 28. huhtikuuta 2016 kello 15.37 (EEST)

Ok, soppii mulle, mutta jos sahani yskii aluksi, älä hämmästy, se pääsee vauhtiin myöhemmin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. huhtikuuta 2016 kello 15.42 (EEST)

Tiedätkö tekijänoikeuksista ? Mun laskujen mukaan nyt on 70v kuolemasta, kuitenkin Commonsissa lukee "Works by this artist created after 1917 are not in the public domain in Europe. They are protected by international copyright laws at least until 70 years after the artist's death." Mun mielestä me tarvitaan välttämättä artikkeli Helene Schjerfbeckin omakuvat, tai no hätätilassa se voi olla tämän kappale aluksi... --Tappinen (keskustelu) 28. huhtikuuta 2016 kello 15.47 (EEST)

Tossa taitaa taas olla se juttu, että pitää odottaa vielä kuluvan vuoden loppuun, ennen kuin tekijänoikeus raukeaa. Tästä aiheesta oli joskus joku kahvihuonekekustelu. Olisi kyllä kiinnostavaa tietää, mistä tuo vuosiluku 1917 on vetäisty. --Risukarhi (keskustelu) 28. huhtikuuta 2016 kello 16.18 (EEST)

Commonsissa joku kuva oli tägillä PD Russian Empire. --Tappinen (keskustelu) 28. huhtikuuta 2016 kello 16.50 (EEST)

Mun mielestä tuo idea HS:n omakuvista on niin hyvä, että sen voisi - ei vaan se pitää - aloittaa vaikka heti. Yksi tapa olisi tehdä se vaikka aluksi luetteloimalla kronologisesti. Kuvat voidaan lisätä nyt linkkeinä (jos on netissä) ja lisätään myöhemmin kuvat. Siis Luettelo Helene Schjerfbeckin omakuvista, mitäs tuumaat?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. huhtikuuta 2016 kello 17.15 (EEST)

Minusta siinä saisi olla analyysiä myös. Mutta joo luettelon pitää olla osa artikkelia, jos haluat aloittaa pelkällä luettelolla niin sen voi siirtää sittne kun analyysitekstiä on valmiina. Ja, jos Risukarhi on yllä oikeassa, kuvat voi tosiaan lisätä vuodenvaihteessa. --Tappinen (keskustelu) 28. huhtikuuta 2016 kello 17.18 (EEST)

Jos se on luettelo, siinä voi olla alussa määrittelyä, selvitystä ja analyysiä, kuten esim. tässä. Ei muuta kuin hommiin, tässähän on Vappukin edessä!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. huhtikuuta 2016 kello 17.21 (EEST)

Tammisaaren museossa näyttäisi olevan [1] kuvasarja omakuvista, jos ne kuvaisi kesällä ja julkaisisi sitten vuodenvaihteen jälkeen... --Tappinen (keskustelu) 28. huhtikuuta 2016 kello 22.09 (EEST)

Kuvasarja ei näytä olevan kovinkaan täydellinen, niitä on paljon enemmän. Lisäksi kuvien taso on heikko, kun ne olisivat kuvia kuvista. Mutta niiden tiedoista voisi saada rungon. Schjerfbeckiä on tutkittu niin paljon, että luulisi omakuvista olevan joku artikkeli, ehkä useitakin. Joka tapauksessa kannattaa katsella kirjastoista HS-kirjoja jo alustavasti. Kuljen nyt pyörällä Arabian ohi ja voisin käydä katsomassa Taikin kirjaston HS-kirjoja.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. huhtikuuta 2016 kello 23.29 (EEST)

Hyvä. Aloin tuonne projektisivlle hahmotella listaa, yhdestä lähteestä löytyvä luettelo olisi tosi hyvä. --Tappinen (keskustelu) 28. huhtikuuta 2016 kello 23.35 (EEST)

Jaa-a. Mahtaakohan sittenkään artikkeleissa moista listaa olla julkaistu? No, saa nähdä. Jos ei, niin sitten täytyy koostaa vaan se itse. Schjerfbeck on aika monimutkainen taiteilija, hän saattoi joskus tehdä useita versioita töistään. Hänet koulutettiin nuorena kopioimaan taidemaalauksia ja hän ikäänkuin jatkoi tuota rooliaan koko ikänsä. Myös siinä hän oli erittäin hyvä. Jollakin Schjerfbeck-tutkijalla sattaa olla noista omakuvista jonkinlainen työlista. Sellaistakin voisi kysyä, jos saadaan selville, kuka on kirjoittanut aiheesta. Tällaisen luettelon käyttö ei ole käsittääkseni kiellettyä WP:ssa, vaikka sitä ei olisi julkaistukaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. huhtikuuta 2016 kello 23.49 (EEST)

Kansallisbiografiassa lukee "TEOKSET. Luettelo, katso H. Ahtela, Helena Schjerfbeck : kamppailu kauneudesta. 1951; Helene Schjerfbeck. 1992." Ei sulla sattuisi tuota Ahtelan kirjaa olemaan ? --Tappinen (keskustelu) 29. huhtikuuta 2016 kello 00.00 (EEST)

Mulla ei ole H. Ahtelan kirjaa, mutta luin sen aikoinaan (tutkin nääs Ahtelaa ja tein hänestä tutkimusartikkelin). Kirjasta saa varmaan ainakin taustatietoja omakuviin, siitä voisi ainakin aloittaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. huhtikuuta 2016 kello 09.38 (EEST)

Vielä kun annat itsellesi sopivaksi katsomasi moitteet, niin asia on pihvi: [2]. Kokemukseen perustuvaa harhaoppia. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2016 kello 21.53 (EEST)

Olin väärässä, ei tässä sen kummempaa ruoskintaa itseen kannata tehdä. Ei ollut ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään kerta. :)--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. toukokuuta 2016 kello 22.09 (EEST)

Sekalais-kahvihuoneessa viime marraskuussa esittämäsi kuvatoive Parolan leijonasta on toteutettu ainakin jotenkuten.--Htm (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 05.04 (EEST)

Mahtavaa! Teos on siis näkemisen arvoinen. Kiitos tästä!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 07.39 (EEST)

Eipä mitiä. On se kyllä aika pelottavan näköinen.--Htm (keskustelu) 16. toukokuuta 2016 kello 07.42 (EEST)

See on muuten n-loppuinen sana se (potentiaalin) passiivi. Siis hyväksyttäneen, vahvistettaneen ym. Katso vaikka Viskistä --Pxos (keskustelu) 23. toukokuuta 2016 kello 08.16 (EEST)

Hi Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori, My name is Sati Houston and I work on Community Resources team at the Wikimedia Foundation.

As you may or may not know, Community Resources has completed a retrospective on Global Metrics, the results of which were presented at the Wikimedia Conference in Berlin this year. The second phase of this project is now underway, where we are aiming to update Global Metrics to address the major problems we heard from community and staff. As you have experience applying for WMF grants, I thought you might be interested in giving feedback on these proposed changes. We have been speaking with many Wikimedia organizations as well as individual grantees, and would appreciate any feedback you might have on how we can change or improve this requirement and it's support (e.g. on-wiki resources and tools). Thanks so much! -- Shouston (WMF) (keskustelu) 24. kesäkuuta 2016 kello 03.00 (EEST)

Hello, saw your contribution on the article "Krimin kriisi 2014". According to the subject I would like to ask you translate the small article into Finnish, and add it to the Finnish wikipedia. Thank you in advance for your support/contribution and best wishes! –Kommentin jätti 188.108.3.192 (keskustelu) Hei! Muistathan allekirjoittaa kaikki keskusteluviestisi sekä äänesi äänestyksissä. Se tekee keskustelujen seuraamisesta helpompaa. Allekirjoitus lisätään kirjoittamalla ~~~~ (neljä tildeä). Voit myös napsauttaa tekstinmuokkausruudun yläpuolella olevan työkalurivin kuvaketta . –Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. heinäkuuta 2016 kello 09.55 (EEST)

Tervehdys! Onko sinulla laajempaa tietoa Martti Huttusen käänteisväriteoriasta tai kantaa artikkelin Käänteisväri merkittävyyteen? --Ukas (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 11.49 (EEST)

Kysyin asista eräältä väriaalan asiantuntijalta. Odotan hänen vastaustaan. t.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 19.08 (EEST)

Olen käyttäjänä sitä mieltä, että mikään aihe ei ole niin tärkeä, että se pitää samansanaisena panna kahteen eri kahvihuoneeseen. Keskustelu on järkevää käydä yhdessä paikassa. Jos asia on valtavan tärkeä, siitä voi ehdottaa tehtäväksi banneri-ilmoituksen, joka tunkeutuu kaikkialle. --Pxos-alter (keskustelu) 17. elokuuta 2016 kello 14.53 (EEST)

Vuota on Kielitoimiston sanakirjan mukaan "(ison) eläimen nyljetty nahka vars. raaka-aineena". Toisaalla sanottiin vielä että se on yleensä karvomaton. Sana ei kiven pintaa kuvailtaessa oikein auta ymmärtämään minkälainen se on, varsinkin kun sitten kuitenkin puhutaan kalasta. --Mwåc8m (keskustelu) 13. syyskuuta 2016 kello 11.37 (EEST)

Jaa, onhan siellä alussa naudan vuota, mutta en silti oikein tajua, miten erityisesti vuota kuvaa asiaa. Nahkamainen? Silloin ei ole väliä, onko se kalan vai nisäkkään. Mitä lähdetekstissä sanotaan? --Mwåc8m (keskustelu) 13. syyskuuta 2016 kello 11.41 (EEST)

Korjasin. Voit tarkistaa tietolähteestä, mitä siinä sanotaan ja voimme jatkaa keskustelua asiasta tavan mukaan artikkelin keskustelusivulla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. syyskuuta 2016 kello 13.00 (EEST)

Lähteet eivät avaudu, joten en tarkista sieltä. Mutta jatketaan keskustelua bovidista keskustelusivulla. --Mwåc8m (keskustelu) 13. syyskuuta 2016 kello 13.20 (EEST)

Kirjaudu lähteeseen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. syyskuuta 2016 kello 14.17 (EEST)

Luen vain vapaasti luettavia lähteitä. Jatkot siis tuolla. --Mwåc8m (keskustelu) 13. syyskuuta 2016 kello 15.02 (EEST)

Kirjamallineen kohtaan "www" ei voi laittaa linkkiä kirjan ulkoiselle esittelysivulle. Malline tuottaa nimittäin tulokseksi sanat "teoksen verkkoversio", mikä on totuudenvastainen väite. Esimerkkinä tämä AM-osaston kirjalisäys. Jos olet tehnyt vastaavia linkityksiä muualle, ne pitäisi poistaa harhaanjohtavina. Sen sijaan on syytä lisätä ISBN-numero, jonka avulla halukas pääsee selville, mistä kirja on saatavilla. Kohta on nyt korjattu. --Abc10 (keskustelu) 30. syyskuuta 2016 kello 13.41 (EEST)

Täydennetään vielä sen verran, että koska malline tulostaa oletuksena tuon "teoksen verkkoversio" -tekstin, niin jos linkki ei johda verkkoversioon teoksesta vaan esittely- tms. sivulle, tekstin voisi muuttaa vaikka muotoon "teoksen esittely" parametrillä www-teksti (löytyy tarkemmin {{Kirjaviite}}-mallineen ohjeesta). --Lentokonefani asiaa? | syntilista 30. syyskuuta 2016 kello 13.54 (EEST)

Olen nähnyt kohtaan lisätyn linkkejä kirjakauppojen sivuille, ja se on ehdottomasti väärin, luki selitystekstissä mitä tahansa. Mutta ISBN joka tapauksessa kuitenkin. --Abc10 (keskustelu) 30. syyskuuta 2016 kello 14.01 (EEST)

Tuohan on hieno (esim. artikkelissa Akseli Gallen-Kallela), onko se jo kauan ollut vai onko se luotu vasta hiljattain? Tai ehkä siitä on jossain keskustelua ollutkin, mutta on jäänyt katsomatta.--Urjanhai (keskustelu) 3. lokakuuta 2016 kello 21.18 (EEST)

Kuvat kannattaa tallentaa suoraan Commonsiin. Aiheutat turhaa työtä jollekin toiselle käyttäjälle, joka joutuu siirron tekemään. --Mwåc8m (keskustelu) 24. lokakuuta 2016 kello 16.36 (EEST)

Ok, kiitos huomasin asian juuri itsekin. t.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. lokakuuta 2016 kello 16.38 (EEST)

Luettelo Tampereen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä on nyt mielestäni alustavasti kasassa. Pyytäisin sinulta, "pystigurulta", nyt kommentteja luettelosta eri kanteilta. Esim. kuvia puuttuu paljonkin, mutta tarkoitan muuten rakennetta ja kattavuutta ja esitystapoja ja asioita, joita on luettelon keskustelusivullakin... --Aulis Eskola (keskustelu) 30. lokakuuta 2016 kello 14.07 (EET)

Tampereen luettelossa on nyt 128 teosta, mikäli oikein laskin. Tavallisesti käy niin että lisää tulee myöhemmin, esim yritysten, asunto-osakeyhtiöiden ja seurakuntien omistamina, joita ei ole kaupunkien listoissa ja jotka kuitenkin ovat julkiseksi laskettavia teoksia tai muistomerkkejä. Yksi kokonaisuus on nuo Sara Hildenin veistospuiston teokset, Hilden ei niitä ainakaan verkossa näytä julkaisevan kokonaisuutena. Voihan niistä tehdä kokonaan oman listansakin, kuten esim. Helsingin kehäradan tai metron taideteokset. Mutta tämä on jo vankka kokonaisuus.

Luuletko että Tampereella olisi innostusta koota joku porukka julkisten teosten kuvauksen "fotosafarille"? Se tapahtusi jotenkin niin, että sovitaan että kokoonnutaan ensin jossain paikassa ja sovitaan kuka kuvaa mitäkin alueita ja teoksia. Siinä voi käydä läpi myös yksinkertaiset kuvausohjeet. Kauimpana oleviin teoksiin voi tarvita autoa, mutta polkupyörät ja jalankulku ovat ehkä paremmat. Kun on kuvattu, kokoonnutaan jossain ja käydään läpi, miten kuvat merkitään joko Commonsiin tai (suurin osa) Wikipediaan. WMFIllä on jonkin verran suunniteltu avustusrahoja tällaiseen esim. auton vuokra, bensat ym. Sen voi tehdä myös keväällä kun valoa on enemmän.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. lokakuuta 2016 kello 00.12 (EET)

Tampereen listoilla on paljon muitakin kuin kaupungin omistamia töitä eli sikäli tämä voi olla suhteellisen kattava lista. Uusimpia töitä kaupungin listasta puuttuu. Joitakin tietämiäni listalta puuttuvia töitä lisäilinkin jo (esim. rantatunneliin liittyen). Lisäsin listaan myös Kalevankankaan hautausmaan tärkeimmät yhteismuistomerkit. Hildenin pihassa olevan Ruuhkabussinkin lisäsin. Mistäköhän töitä vielä muualta voisi löytää?

Pitää ehdotella tota "patsasfotosafaria", kun nähdään wikipedistien kanssa taas Vapriikin teemoissa. Suuri osa töistä on sellaisessa ympäristössä puistoissa ja suihkulähteissä, että kuvaus olisi paras kyllä tehdä kesällä. Pitää yrittää ihan itekseenkin kuvailla joitakin töitä. Olen töissäkin yhden muhkeimman työn eli Tuli-piipun juurella - sitä tulee joka kahvitauko tuijoteltua ;) --Aulis Eskola (keskustelu) 31. lokakuuta 2016 kello 01.03 (EET)

Hyvä. Uusia ja puuttuvia voi lisätä kun niitä havaitaan, harva lista on yhdellä heitolla täydellinen ja varsinkin isommissa kaupungeissa tilanne muuttuu koko ajan. Olen ajatellut, että kun tiedot noin arviolta 90 prosentista teoksista on luettelossa, sitä voi pitää hyvin kattavana. Toisaalta kukaan ei taida tietää julkisten taideteosten lukumäärää ihan tarkasti. Yksi vinkki kuvaamiseen. Nämä luetteloiden kuvat ovat vaan ns. tunnistuskuvia eli niiden ideana on kuvata teos sinänsä siten, että lukija tunnistaa ja muistaa sen perusteella teoksen. Monet yrittävät kuvata myös ympäristöä, mutta vaikka se on tärkeä osa teosta, ympäristön ja teoksen suhteen kuvaaminen ei luetteloon ole olennaista. Ota yhteyttä yhdistykseen jos tarvitte apua tai tukea kuvaussafarin järjestämisestä. Tampereen julkisten teosten luettelo on ollut eräs suurten kaupunkien puuttuvia aukkoja projektissa, mutta kun saadaan kuvia ja vähän lisää teoksia, se alkaa olla kunnossa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. lokakuuta 2016 kello 08.59 (EET)

Kaija myös sinulle! Suuret kiitokset avustasi Wikimedia Suomen osastolla Helsingin kirjamessuilla 2016! Kiitokset messuille menemisen ideoijana olemisesta, sisustuksesta ja ennen kaikkea telkkarin ja kaluston lainaamisesta sekä väsymättömästä osastolla päivystämisestä. Ja kakkujen hommaamisesta!

--Zache (keskustelu) 4. marraskuuta 2016 kello 13.00 (EET)

Vieläkö kiinnostaa Suomen vaakuna - laitoin LA-arviointiin, mutta ilmeisesti vedän pian pois. Tervetuloa keskustelemaan. --Tappinen (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 03.12 (EET)

Ylläpitotoimia pyydetään ylläpitäjien ilmoitustaululla eikä artikkelin keskustelusivulla. Minähän voin olla vaikka väärässä, joten on mahdollista, että 39:n yp:n joukosta löytyy oikea voittorivi. Minä en ole Wikipedia enkä haluakaan olla. Itse olet Wikipedia, ja se on selvä. Olet muokannut artikkelia haluamaksesi eli poistanut trollauksen ja sitten vastannut trollauksiin keskustelusivulla. Se on Wikipedaa se. --Pxos (keskustelu) 27. marraskuuta 2016 kello 12.19 (EET) Lisätty linkki keskustelusivuun ja sen lisäksi diffi mainittuun yksittäiseen muokkaukseen. --Pxos (keskustelu) 27. marraskuuta 2016 kello 13.04 (EET)

Tai voin minäkin sen puolestasi tehdä, jotta asia etenee nopeammin kohti vaihetta, jossa se etenee hitaammin. --Pxos (keskustelu) 27. marraskuuta 2016 kello 12.29 (EET)

Jospa koettaisin nyt kaivaa naftaliinista yhden huomautusprojektin: eli kun tuossa nyt on ilmeisen ansiokasta pohdintaa jostakin, niin tälle keskustelusivulle osuvia ja asiasta mahd. kiinnostuvia (mikä asia se sitten onkaan) auttaisi tässä kohtaa diffi, joista voisi tsekata, mistä on kysymys, ja olisiko asiaan mahd. jotain kommentoitavaa. Nytkin se olisi toki mahdollista, jos kaivaisi esiin keskustelijan ja keskustelusivun omistajan muokkaushistoriat, mutta wikiprosessi olisi sujuvampi, jos säästettäisiin muiden vaivaa ja laitettaisiin se diffi. En nyt sijoita tätä kommenttia Pxosin keskustelusivulle, johon se kai varsinaisesti kuuluisi, koska nyt tässä tulee osana tätä ketjua hyvin demonstroiduksi, että jostain tässä nyt puhutaan, mutta ei ole ajateltu niitä muita wikipedistejä, joilla ei voi olla tietoa että mistä.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2016 kello 12.38 (EET)

Eipä ole minun velvollisuuteni panna diffiä, kun puhuttelen suoraan käyttäjää. Ei diffien tarkoitus ole varsinaisesti auttaa satunnaisia lukijoita. Nyt oman viestini tekstissä lukee, että olen itse tehnyt ilmoituksen ylläpitäjien ilmoitustaululla, joten sieltä löytyy kyseinen sivu. Keskustelu on aloitettu jo tuon sivun keskustelusivulla ja kyllä sinne kaikenlaista keskustelua näyttää mahtuvan. --Pxos (keskustelu) 27. marraskuuta 2016 kello 12.43 (EET)

En näe, miten siitä, että puhuttelee suoraan käyttäjää, jotenkin mitenkään seuraisi tarve olla laittamatta diffiä. Nimenomaanhan diffien tarkoitus on myös auttaa kaikkia muita wikipedistejä eikä vain toimia hetkellisenä ohimenevänä chattina. Toki nyt jo kävin jo ennen tämän kommentin kirjoittamista tuon sieltäkin katsomassa. Eli pikemminkin tämä on vain tällainen yleinen huomaavaisuuskysymys vähän niin kuin se että pitäisi käyttää Lisää aihe -painiketta. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2016 kello 12.50 (EET)

Kun hyvin nopeasti kirjoittaa asiaa, ei tule ajatelleeksi. Tuossa ei ole kysymys diffistä vaan linkistä, tässä tapauksessa linkistä siihen artikkeliin, josta puhutaan, ja linkistä siihen keskusteluun, johon viitataan. En tullut panneeksi linkkiä, kun asia oli niin selvä. On totta, että linkkien lisäämisestä viesteihin voisi ottaa hyvän tavan, joten pitää yrittää muistaa asia paremmin jatkossa. Lisäsin jälkeenpäin tarvittavat wikilinkit ja yhden ikilinkin eli diffin. --Pxos (keskustelu) 27. marraskuuta 2016 kello 13.04 (EET)

Mistä olet tämän siirtänyt sivulle? Kerro se nyt ja pane sivullekin. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 21.27 (EET)

Tehty. Käyttäjä oli kirjoittanut kommentin projektisivun ohje-kappaleeseen. Siirsin sen keskustelusivulle, mihin se kuuluu.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 00.07 (EET)

liittyy sivuun Keskustelu Wikipediasta:Wikiprojekti Viro-Suomi artikkelien kirjoituskilpailu 2016

Kehuin aktiivisuutta mutta kommentoin muutamalla sanalla lisäämääsi linkkiä, ensin vitsikkäästi kuvaan asettunutta henkilöä, että hän ikään kuin on pienten kielten edessä edustamassa suomea (jos nyt on suomalainen) ja sitten noita kielten nimiä, jotka on syytä olla kunnossa. Älä viitsi ruveta poistelemaan. Täällä on todellisiakin poistettavia kommentteja pitkin Wikipediaa. Onko tässä jotain henkilökohtaista kaunaa? --Abc10 (keskustelu) 22. joulukuuta 2016 kello 14.06 (EET)

Kommenttisi eivät koskeneet aihetta eikä Wikipediaa. Yritetään pysyä niissä. No hard feelings! Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. joulukuuta 2016 kello 14.26 (EET)

Jos olet sitä mieltä ettei linkittämiäsi sivuja saa kommentoida, ei kannata linkittää. Eikö Wikimedia liity Wikipediaan? Se oli uutta tietoa siihen nähden, että se täällä esiintyy jatkuvasti ja siitä täällä puhutaan. Pysykää sitten omilla sivuillanne. - Otin rohkean askeleen ja osallistun Viro-projektiin. Ehkä ei olisi pitänyt. --Abc10 (keskustelu) 22. joulukuuta 2016 kello 17.18 (EET)

Satuin myös jo kommentoimaan tätä abc10:n ja omalla keskustelusivullani. Ongelmahan oli siinä että mahdollisesti yleisluontoiseksi hauskaksi vitsiksi tarkoitettu murjaisu muuttu tuossa yhteydessä (nähtävästi tahattomasti) tiettyyn pieneen ihmisryhmään kohdistuvaksi henkilökohtaiseksi hyökkäykseksi. Vai olisitko voinut sanoa saman ääneen noille kuvassa oleville ihmisille, jos olisit ollut siinä pihalla valokuvan ottajan vieressä? Siitähän tässä on kysymys. Tai en minä ainakaan uskaltaisi tuolla tavoin lähteä lausumaan mitään tuollaista jostain pienestä ja arvostamaani vapaaehtoistyötä tekevästä ryhmästä (varsinkin kun voisin noin 85 % todennäköisyydellä veikata, että ko. henkilö todennäköisesti ei edes ollut suomalainen). Mutta toisaalta tällaisia lipsahduksiahan itse kukin tulee väistämättä joskus päästäneeksi suustaan eri tilanteissa, niin ei siitä sen enempää. Ja vielä tässäkin: Teet hyviä muokkauksia ja edistät yhteistä projektia hyvin, juuri niin kuin tekee Kulttuurinavigaattorikin. Eli teillä on siis yhteiset tavoitteet ja kun molemmilla myös jälki on hyvää, niin ansaitsette molemmat työstänne suuren arvonannon.--Urjanhai (keskustelu) 22. joulukuuta 2016 kello 21.22 (EET)

Kommentoit Wikipedian Viro-Suomi kirjoituskilpailun keskustelusivulla aihetta, jossa eräs käyttäjä kysyi, olisiko aihetta järjestää vastaava kilpailu tulevaisuudessa muidenkin veljeskansojen kesken? Vastasin kysymykseen kertomalla Wikimedia-yhdistyksen suhteista veljeskansoihin ja linkitin kirjoittamani toissakesäisen, 28.8.2015 julkaistun raporttini suomalaisugrilaisten kansojen Wikimedioiden ja Wikipedioiden tapaamisesta Eestissä. Perustelen linkin julkaisemista sillä, että raportissa on joitakin oleellisia tietoja suomalaisugrilaisista Wikipedioista, joita olisi hyvä tietää, jos keskustelaan näiden kilpailujen järjestämisestä tulevaisuudessa.

Blogikirjoituksen pääkuvassa edessä on polvistunut nuori mies, joka on virolainen Ivo Kruusamäe Wikimedia Virosta. Oikeisiin journalistisiin tapoihin kuuluisi tietysti luetella kaikkien kuvassa olevien henkilöiden nimet kuvatekstissä, jotta lukijoiden tulkintoihin ei olisi aihetta. Tällaista ei kuitenkan voi vaatia, eikä sellaista yleisesti noudateta, jos kuvassa on paljon ihmisiä. Eli nostamaasi aiheeseen vastaan, että kyseinen henkilö ei ole suomalainen. Esitit myös kommentissasi pari blogissa ollutta kirjoitusvirhettä.

Wikimedia Suomi blogi on sarja kirjoituksia, joita laativat yhdistyksen toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset. Se ei ole osa Wikipedia-tietosanakirjaa. Jokaisen blogikirjoituksen lopussa on mahdollisuus kysyä tai kommentoida itse kirjotusta kirjoittamalla kommentti tai kysymys tekstikenttään otsikon "Leave a Reply" alla.

Wikimedia Suomi ry ei ota journalistista tai juridista vastuuta Wikipediasta, vaan vastuu on muokkaajilla. Tämä on tapana kaikissa vastaavissa yhdistyksissä eri puolilla maailmaa. Yhdistyksen toiminnassa olevilla, kuten minulla on kuitenkin oikeus muokata Wikipediaa yksilöinä, siinä missä kaikkien muidenkin. Vastaavasti Wikipedian muokkaajien toimitusvastuu ei ulotu Wikipedian ulkopuolelle.

Olen sitä mieltä, että mitä tahansa saa kommentoida, kunhan vaan pysyy asiassa ja aiheessa. Toivon, että et ota tätä vastaustani henkilökohtaisena loukkauksena ja toivon että et uhriutuisi. Viro-Suomi kirjoituskilpailu alkoi hienosti ja toivon, että se jatkuu yhtä runsaana kuin alkoikin. Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. joulukuuta 2016 kello 21.44 (EET)

Kyllä tämä oli ehdottomasti viimeinen kerta kun osallistun projekteihin. Viattomasta kommentistani tehtiin - tietoisesti? - härkänen. WIkipediassa harrastettuun kommentointiin nähden omani oli kilteimmästä päästä. Jos olisit sivuuttanut asian huomiotta, mitään ongelmaa ei olisi ollut. On Wikipedian ja Wikimedian suhde mikä tahansa, on aivan naurettavaa lähteä sensuroimaan huomautustani kirjoitusvirheistä. Kuka ne sitten kirjoittikin, on helpointa että välität tiedon eteenpäin. On epäkohteliasta näitä muita suomalais-ugrilaisia kieliä kohtaan, ettei niiden suomenkielisiä nimiä kirjoiteta oikein, vaan satunnaisesti miten kuten, siinä oli syy kommenttiini. Samalla kommentoin mielestäni pehmeästi ja vitsikkäästi suomalaisten isoveliasennetta. Isoveliasenne loukkaa muita, sen sijaan kommenttini ei pitänyt loukata ketään vaan herättää suomalaiset huomaamaan ongelma asenteessaan. Jos kaksi osapuolta on eri mieltä, ei kannata lähteä riitelemään ja muuttamaan valkoista mustaksi ja siten suurentamaan ongelmaa vaan antaa olla. Nyt sait aikaan suuren ongelman, ja ilmeisesti tyytyväisyys on samaa luokkaa. Abc10 (keskustelu) 23. joulukuuta 2016 kello 08.54 (EET)

Jatkokommentteja tästä siirretty sivulle Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai#Siirretty keskustelu.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2016 kello 14.50 (EET)

Hei, Schjerfbeck-sahamme yski ja Vilho Lampi korvasi sen Suomi100-projektissa ainakin toistaiseksi. Lammessakin on monia kuolleita linkkejä teoskuviin. Jäin tässä miettimään että ovatko Lammen (Lampin ?) teokset myös PD, kun hän on kuollut 10 vuotta ennen Schjerfbeckiä ? --Tappinen (keskustelu) 26. joulukuuta 2016 kello 15.11 (EET)

En ole seurannut projektia, enkä sen takia tiedä millä kriteereillä artikkeleita valitaan. Helene Schjerfbeck on Vilho Lampea merkittävämpi taiteilija. Vilho Lammen (tällaista taivutusmuotoa käytetään) oikeudet teoksiinsa on siis lakannut ja myös Helene Schjerfbeckin oikeus teoksiinsa lakkaa ensi sunnuntaina. Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. joulukuuta 2016 kello 20.05 (EET)

Aihepiiri on sellainen, joiden kaltaisia esim. Käyttäjä:Abc10 tai Käyttäjä:Mwåc8m ovat muokaneet. Olisikohan kummallakaan kiinnostusta tai tilaisuutta paneutua Schjerfbeck-artikkelin kehittämiseen? Itsekin maallikkona pitäisin Schjerbeckiä edustavampana, vaikka olenkin myös Lammen taiteen ihailija.--Urjanhai (keskustelu) 26. joulukuuta 2016 kello 23.00 (EET)

Taideaiheiden asiantuntijana voisit samalla ehkä tsekata tuon projektin listaa muutenkin sikäli kuin siellä olisi muita vastaavia rajatapauksia taideaihepiirissä. Tavoitteenahan tuolla on ollut edustavuus Suomen 100-vuotisjuhlavuotta ajatellen, ja tasapainoa on haettu sillä, että jos kiinnostusda ei ole kohdistunut edustavimmiksi alussa konsensuksella arvioitujen kehittämiseen, niin sitten on "bubbling under" -listaa varalla.--Urjanhai (keskustelu) 26. joulukuuta 2016 kello 23.00 (EET)

Projektin keskustelussa osiossa "Loppu häämöttää" on syntymässä konsensus, että jatkossa mukana pidetään vain artikkeleita, jotka on arvioitu vähintään lupaaviksi (koska se osoittaa, että yhteisön mielestä tämä artikkeli on ainakin ollut OK). Lammella on HA-status, Schjerfbeckillä ei mitään. Schjerfbeckillä on toki mahdollisuus palata, jos joku sitä kehittää, sitä tuo alkulauseeni "toistaiseksi" tarkoitti. --Tappinen (keskustelu) 27. joulukuuta 2016 kello 00.03 (EET)

Jos puhutaan Lammesta ja Schjerfbeckistä, eikö voisi ainakin yrittää sellaista, että esim. alkuvuodesta yritettäis kehittää Schjerfbeckiä esim. siten, että haastaisin muutamia tuttujani ja kaikkia muitakin urakoimaan sitä ja laitettais se arvioon. Kaikella Lampi-arvostuksella. Uudessa Holgerin kirjassa on muutamia uusia pointteja Schjerfbeckiin. Sitä paitsi, tilanne muuttuu nyt alkuvuodesta kun Schjerfbeckin teoksia voi tilla saatavksi pd:n kautta. Tosin Lampi-artikkeliinkin voisi saada enemmän kuvia itse aiheesta eli tuotannosta, niitä se artikkeli kaipaa. Tällainen "vipuaminen" kai on sallitua ja ehkä suotavaakin, jos tavoitteena on parantaa artikkeleiden laatua. Yksi mahdollisuus olisi ottaa Schjerfbeck heti arvioon ja rakentaa tällä tavalla siitä parempi, vai mitä tuumaatte? Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. joulukuuta 2016 kello 00.52 (EET)

Kuulostaa oikein järkevältä. Pidetään Lampea siinä placeholderina ja vaihdetaan kun aika on kypsä. --Tappinen (keskustelu) 27. joulukuuta 2016 kello 01.05 (EET)

Lammesta: Oulun kaupungin taidemuseon sivusto on jotenkin rikki. Olisi superhienoa jos joku vapaaehtoinen kävisi ottamassa vapaita teoskuvia siellä. Olikos wikimedialla jotain toimintaa Oulussa ? Samanlainen isku voidaan tarvita Tammisaareen Schjerfbeckin teosten takia; käyn siellä yleensä joka kesä. --Tappinen (keskustelu) 29. joulukuuta 2016 kello 22.07 (EET)

Moikka. Pystytkö auttamaan, kun törmäsin Commonsissa siirtessäni Panoramiosta ladattuja kuvia oikeisiin kategorioihin tälläiseen valokuvaan [3]. Sijaitsee Tilkanniityssä nurmikolla satelliittikuvan mukaan. Onko tietoa teoksesta tai tekijästä. Vai onko tämä leikkiväline? Palvelukartalla ei ole. Terveisin, Htm (keskustelu) 28. joulukuuta 2016 kello 03.59 (EET)

Moi, työ on varmaan ilmestynyt sinne viime vuosina. Ajoin aikaisemmin siitä paljonkin ohi, mutta ei silloin sattunut silmiin. Mun mielestä ei ole leikkiväline. Voi olla ns. yksityinen eli jonkun taloyhtiön tai yksityishenkilön omistuksessa, ja kaupunki ei listaa. Tällaisessa tapauksessa, jos julkistettua tietoa ei ole, täytyy jättää pois julkisten teosten listasta. Tallennettu väärin Commonsiin, jossa 70+ teokset, pitäis olla Wikipediassa. Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. joulukuuta 2016 kello 08.19 (EET)

Siirsin kuvan Fi-wikiin ja lisäsin sen Hesan taideteoksiin: Elämän kukka on taidepuisto pikkulapsille, Sanna Karlsson-Sutisna on taiteilija.--Htm (keskustelu) 28. joulukuuta 2016 kello 11.05 (EET).

No hyvä kun löytyi tekijä, ja jo 2005 vuodelta, en huomannut kun ei ollut reittini varrella. Teos on kuitenkin merkitty väärin luetteloon, jos Elämän kukka on puiston nimi (jossa lienee muitakin töitä), itse teokselle pitäisi löytyä vielä nimi. Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. joulukuuta 2016 kello 11.09 (EET)

Joo Elämän kukka on taidepuiston nimi, mutta saa nyt alkuun kelvata, kun en löytänyt teokselle nimeä. Taidepuisto on alle 3-vuotiaille, joten nimeä ei ehkä olekaan, kun he eivät useinkaan osaa lukea vielä! Tarttis käydä paikalla jos vaikka nimi olisi kentällä...--Htm (keskustelu) 28. joulukuuta 2016 kello 11.17 (EET)

Ok, annetaan olla toistaiseksi noin. Hyvä nyrkkisääntö kaikille taideteoksille on, että siitä pitää löytyä kolme tietoa: tekijän nimi, teoksen nimi ja valmistumisvuosi (tai tässä tapauksessa paljastusvuosi). Nämä ovat tärkeitä tietoja paitsi luettelossa, myös teoksen provenienssin takia. Jos teokselle ei lähdetietoihin perustuen ole annettu nimeä, silloin siitä on tapana käyttää sanaa nimeämätön (siis ei Nimetön, joka tarkoittaa taas teoksen annettua nimeä).Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. joulukuuta 2016 kello 11.29 (EET)

Löytyi se nimikin sitten: World through different colours. Korjasin luetteloon.--Htm (keskustelu) 28. joulukuuta 2016 kello 11.33 (EET)

Jos sinulla on tietoja ja lähteitä Pekka Rytkönen -nimisestä taidetoimijasta joka samalla on ollut Agentsin solisti, niin voisitkö lisätä sinne lähteitä. --Weird1e (keskustelu) 7. tammikuuta 2017 kello 09.14 (EET)

Enpä tunne henkilöä. Kuvanveistäjä Pekka Rytkösen (s. 1954) tunnen. t. Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. tammikuuta 2017 kello 09.21 (EET)

Olisikohan siinä sotkettu kaksi henkilöä. --Weird1e (keskustelu) 7. tammikuuta 2017 kello 10.20 (EET)

Ehkä tiedät onko kuvanveistäjä P.R. toimittanut p.o. artikkelissa mainittua kirjaa ja toiminut viejänä ja tuojana taidemarkkinoilla ja toiminut oppaana? --Weird1e (keskustelu) 7. tammikuuta 2017 kello 10.26 (EET)

Tässä tietoa kuvanveistäjästä. Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. tammikuuta 2017 kello 10.52 (EET)

Ok. Toivottavasti joku lähteistää tuon agentti-Rytkösen. --Weird1e (keskustelu) 7. tammikuuta 2017 kello 10.56 (EET)

Kehotan löytämään siirretyn keskustelun, koska se ei enää ole ensimmäisessä paikassa vaan se on sitä vastoin toisessa paikassa. --Pxos (keskustelu) 21. tammikuuta 2017 kello 20.41 (EET)

Olin muuttanut lähteen suuntautumaan verkkoon, koska se on nykyisin verkossa. Jostain käsittämättömästä syystä hylkäsit muutoksen. Voisitko perustella. --Takka Jurvonen (keskustelu) 23. tammikuuta 2017 kello 14.10 (EET)

Tarkoitatko tätä lähdettä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. tammikuuta 2017 kello 14.38 (EET)

Sitä. --Takka Jurvonen (keskustelu) 23. tammikuuta 2017 kello 15.31 (EET)

Olisi nyt kohteliasta vastata jotain. --Takka Jurvonen (keskustelu) 23. tammikuuta 2017 kello 17.45 (EET)

Sori, olen ollut kiireinen koko päivän. Yleensä artikkeleihin liittyvistä ongelmista keskustellaan niiden keskustelusivulla, mutta hyvä näinkin. Ongelma lisäämässäsi linkissä on, että se viittaa sanaan "poliittinen", mutta aiheesta "Poliittinen korrektius" siinä ei mainita mitään.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. tammikuuta 2017 kello 18.04 (EET)

Anteeksi, huomasinkin, että sanakirjassa mainitaan ihan lopussa ..."toiminnan, kielenkäytön tms. tavasta, joka pyrkii olemaan loukkaamatta ketään". Eli palautan viitteesi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. tammikuuta 2017 kello 18.12 (EET)

Minun keskustelusivullani on esitetty väitteitä, joissa on sinut mainittu epäedullisessa valossa ja moitittu toimintaasi Wikipediassa ja Wikipedian ulkopuolella. Asian jatkokäsittely on kuitenkin siirtynyt avaamaani kommenttipyyntöön Abc10:n toiminnasta, joten jos haluat osallistua keskusteluun, toivon, että esität omat kantasi nimenomaan kommenttipyynnössä etkä vastaa väitteisiin minun keskustelusivullani. --Pxos (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 16.22 (EET)

Olen vastannut sinulle suoraan kommenttipyynnössä ja lisäksi tehnyt erillisen ilmoituksen Uutiskahvihuoneessa, joten en kirjoita tänne kuin tämän verran. Pyydän ottamaan vakavasti kirjoittamani asiat hyvin vakavasti. --Pxos (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 16.55 (EET)

Moi, voitko perustella miksi siirsit sivun Muukko -> Muukko (kaupunginosa)? Tarkenninta ei kai pitäisi laittaa kuin tilanteissa, joissa artikkelin nimellä voi olla useampia merkityksiä ja itse en kyllä keksi mitä muuta tuo Muukko tarkoittaisi kuin tätä tiettyä kylää. --Ekeb (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 13.11 (EET)

Hei. Ei kannata siirtää artikkeleita tarkenteelliseen muotoon, jos ei ole kuin yksi artikkeli. Ohjeen mukaan tarkenne tulee vasta jos on useampia. --Tpe1 (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 13.20 (EET)

Ja asiasta onkin näköjään jo ihmettely edellisessä kommentissa, jota en huomannut koska painoin Lisää aihe -nappia. --Tpe1 (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 13.21 (EET)

Kas tämä: Keskustelu wikiprojektista:Kansallismuseon Wikiprojektit/Suomen esihistoriaa Wikipediaan. Nyt olisi vielä viikko aikaa kertoa, mitä niille ihmisille tapahtuu, jotka pyrkivät sunnuntaina 2.4.2017 muokkaamaan Wikipediaa kansallismuseossa. Ymmärrän vielä, että tapahtumaa laajennetaan, mutta kun se muuttuu jatkuvasti. Itse ohjelma on toki kirjoitettu vain yksipäiväiseksi. --Pxos (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 13.51 (EET)

Tehty.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. maaliskuuta 2017 kello 08.57 (EET)

Alasivut pitäisi tehdä käyttäjäsivun alle eikä keskustelusivun. Taisi tulla vahingossa. Sinulla näyttääkin olevan alasivuja, joten siirrä tuo koer sinne. --85.76.68.123 8. huhtikuuta 2017 kello 12.22 (EEST)

Joo, tuli vahingossa, kiitos huomautuksesta. Sen voisi oikeastaan poistaa kun oli vain väliaikainen kokeulu. t.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. huhtikuuta 2017 kello 12.31 (EEST)

Hei, merkitsin artikkelisi misinformaatio, että se saattaa sisältää uutta tutkimusta, koska artikkelissa ei ollut mitään viitteitä suomenkielisiin tutkimuksiin asiasta tai määritellystä termistä.--Hezzu (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 13.12 (EEST)

Juu kiitos huomasin. Ja tavan mukaan asiasta keskustelaan artikkelin keskustelusivulla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 17.21 (EEST)

Pyysit Kurenniemi-sivulla paperilehdessä vuonna 1983 olleeseen artikkeliin lähdettä? Ko. artikkeli löytyy ihan kirjastoista. Mites tuollainen lähde järjestetään muuten kuin skannaamalla artikkeli mikä ei tekijänoikeussyistä useinkaan ole mahdollista?  –Kommentin jätti 188.67.47.9 (keskustelu)

Hei! Muistathan allekirjoittaa kaikki keskusteluviestisi sekä äänesi äänestyksissä. Se tekee keskustelujen seuraamisesta helpompaa. Allekirjoitus lisätään kirjoittamalla ~~~~ (neljä tildeä). Voit myös napsauttaa tekstinmuokkausruudun yläpuolella olevan työkalurivin kuvaketta . –Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 22.55 (EEST)

Niin tai ei sitä lähdettä tarvita, vaan viite lähteeseen. Artikkelin otsikko on aika hurja, joten on hyvä vahvistaa sen todenperäisyys viitteellä. Viittessä pitää olla niin paljon tietoja lähteestä, että kuka tahansa voi mennä kirjastoon ja löytää lehden siinä olevien tietojen avulla. Viite järjestetään näin. Lisää perään lehtiviite, jonka saat muokkaustilan alla olevan alasvetovalikon viitteet-kohdalta. Se on tässä ja lisään oleelliset tiedot, voit täydentää niitä jos haluat, kuten sivut ja julkaisja, muut eivät tärkeitä. Ja voit kopioida sen vaikka tästä (ilman "nowikejä" jos kopioit muokkaustilasta) ja siirtää tiedon perään: <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kurenniemi, Erkki | Otsikko = Voi ihmisen pieru eli kuinka käy kiroilevalle koneelle | Julkaisu = Prosessori | Ajankohta = | Vuosikerta = 1983 | Numero = 2 | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 1.5.2017 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Ystävällisin terveisin. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 22.55 (EEST)

Mun mielestä se menee ihan lähdeviitettäkin nyt kun siinä on todistettu, että kyseessä on ihan olemassa oleva lehtijuttu. Riittävät tiedot asian tarkistukseen on tuossa kirjoitettu joka tapauksessa suoraan artikkelitekstiin. --Zache (keskustelu) 2. toukokuuta 2017 kello 02.40 (EEST)

Ok, jos olette sitä mieltä. Ajattelin vaan että kun artikkelin otsikko on aika uskomaton, se olisi hyvä varmistaa vitteellä. Mutta riittänee näin. Kiitos. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. toukokuuta 2017 kello 07.36 (EEST)

Jos meillä on käsitetaiteellinen taideteos ja kuvia siitä esim. tähän tapaan kuin tässä: [4] tai vaikka vielä kuva talosta, johon on osana taideteosta teetetty urakoitsijalla teräsverkkoaita ympärille, niin vaatiiko kuvien julkaisu Wikimedia-projekteissa valokuvaajan tekijäoikeuksien ohella huomioimaan myös taiteilijoiden tekijänoikeudet? Eli riittääkö OTRS-lupa valokuvaajalta va tarvitaanko samalla lupa julkaisuun commonsissa myös taiteilijoilta, ja saako kuvat tallentaa commonsiin vai pitääkö ne tallentaa paikallisesti, vai vaatiiko commonsiin tallentamin tällaisessa tapauksessa taideteoksen tekijän luvan?--Urjanhai (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 20.49 (EEST)

Taide-lehden artikkelissa kuvat teoksesta julkaistaan sitaattioikeudella, eli kriittistä tai tieteellistä kirjoitusta havainnollistavina kuvina. Sitaattioikeudella julkaistaan myös "alle 70+" -teosten kuvat Wikipedian artikkeleissa ja projekteissa, joissa tekstissä on yhteys teokseen. En tunne OTRS-lupamenettelyä, mutta kun ottaa kuvan jostakin, joka ylittää teokynnyksen, silloin syntyy kaksi tekijänoikeutta, kuvaajan ja kuvan kohteen tekijän tai tekijöiden oikeudet. Nämä pitää ottaa huomioon kuvaa julkaistaessa. Ilmeisesti OTRS:n monimutkaisuus aiheuttaa sen, että usein on yksinkertaisempaa ottaa itse kuva teoksesta ja tallentaa se Wikipediaan kuin hakea monimutkaista lupaa hyväksymisineen. Jos mahdollista alle 70+ teoksista suosittelen ottamaan itse kuvan jaa tallentamaan sen fiWikiin. Esimerkkejä siitä, miten teos merkitään, löytyy runsaasti esim. julkisten teosten luetteloiden kuvista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 22.58 (EEST)

Onko silloin niin, että tekijöillä on itse mahdollisuus valita, antavatko he sekä valokuvaajan että omalla luvallaan julkaista teoskuviaan vapaalla lisenssillä commonsissa vaiko vain sitaattioikeudella paikallisesti fi-wikipediassa?--Urjanhai (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 23.06 (EEST)

Käsittääkseni teoksen kuvaajan ja teoksen tekijän lisenssit ovat itsenäisiä ja toisistaan riippumattomia. Jos joku kirjoittaa julkaistusta teoksesta, taiteilijasta tai näyttelystä kritiikin, tai artikkelin, lupaa ei tarvitse kysyä. Sitaattioikeus ei riipu taiteilijasta, käsittääkseni se ei ole lisenssi, vaan jutun julkaisijan oikeus.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 23.46 (EEST)

Joku ordenojalainen on voinut kuvata tuon talon ennen kuin siitä tuli taideteos.--Htm (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 23.23 (EEST

Eikä se ole silloin teoskuva. Mutta jos hän tekee sen nyt niin hän ei ilmeisesti saakaan tallentaa nyt ottamaansa kuvaa commonsiin ellei saa tekijöiltä lupaa. Onneksi meillä on arkkitehtuuri vielä muuten vapaata, eli tämä on harvinainen poikkeus.--Urjanhai (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 23.31 (EEST)

Tämä teos on aikamoinen rajatapaus. Tekijänoikeutta koskevissa kirjoituksissahan korostetaan, että taiteilijalla on oikeus teoksensa muotoon ja ilmaisuun, ei niinkään ideaan tai aiheeseen. Käsitetaiteen teoksissa ilmeisesti myös ideat lasketaan oikeuksien piiriin, koska ne ovat teosten "muotoa" tai hahmoa juuri tämän taiteenlajin perinteen kohdalla. Konseptualismihan on jo yli 50 vuotta vanha taiteen suuntaus, ja arvelen että tästä on taitettu ainakin peistä jossain päin maailmaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 23.56 (EEST)

Näen asian niin, että tuossa on vanha talo, jonka ympärillä on uusi aita. Se, mikä tuossa käsitetaideteoksessa on sitä taidetta eli taitelijan luovan työn tulos, ei välttämättä näy valokuvassa. Hanke sinänsä on mielenkiintoinen. --Htm (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 00.06 (EEST)

No juuri näin se tavallisesti on käsitetaiteessa, että sitä "taidetta" tai "teosta" ei voi nähdä, voisko sanoa että taiteen muoto tai teos on silloin idea tai konsepti. Tavallisesti kuva käsitetaideteoksesta vain muistuttaa teoksesta, mutta sen idea pitää tietää.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 00.19 (EEST)

Commonsissa OTRS-lupaa käytetään tapauksissa, joissa kuvan ottaja on joku muu kuin hän joka lataa kuvan Commonsiin. Lupa eli suostumus valokuvan julkaisemiseen pitää olla valokuvan tekijällä eli ottajalla. Jos valokuva esittää tekijänoikeudella suojattua taideteosta, niin lupa pitää olla myös taideteoksen tekijänoikeuden haltijalla, joka yleensä on taideteoksen tekijä. Koska Commonsissa olevat kuvat ovat vapaita kuvia, taideteoksesta otettuja valokuvia pitää saada muun muassa muokata ja käyttää mihin tahansa tarkoitukseen, myös kaupalliseen ja kaikialla maailmassa. Suostuvatko taideteoksen tekijät myös siihen? --Htm (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 07.11 (EEST)

Asiaa monimutkaistaa se, että jos taiteilija on Kuvaston tai tekijänoikeuksia keräävän järjestön sopimuksen tehnyt, hän on siirtänyt lisenssioikeutensa yhdistykselle. Ainakin Kopiosto sallii nykyisin myös sen, että tekijä voi myöntää teoksensa julkaistavaksi myös toisella, vapaalla lisenssillä, en tiedä muista järjestöistä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 08.21 (EEST)

Ja tässähän taas joku voi olla kuvaston jäsen ja joku jostain syystä ei.--Urjanhai (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 11.46 (EEST)

Tämä asia ei mitenkään minuun sinänsä liity, mutta otan sen silti esille helpottaakseni meidän kaikkien elämää. En ymmärrä keskustelusivutoimintaasi ollenkaan: kun artikkeli Guerrilla-taide merkattiin yksilauseisena Hauki On Kalaksi, ja asiasta laitettiin artikkelin aloittajan sivulle standardimuotoinen huomautus, kävit toteamassa tämän standardihuomautuksen perään että pitäisi puhua mieluummin artikkelin keskustelusivulla ja ”aiheesta eikä käyttäjästä”. Toisin kuin merkittävyyskeskustelussa, HOKistahan ei tarvitse eikä ole yleensä ole mitään syytä puhua artikkelin keskustelusivulla. Jos HOK pysyy yksilauseisena, se poistetaan ilman keskustelua, ja jos se on 24 tunnin aikana laajentunut, sitä ei poisteta. Joka tapauksessa käytäntö vaatii HOKin aloittajaa laittamaan artikkelin aloittajan keskustelusivulle sen automaattihuomautuksen, jota kävit arvostelemassa.--Fotogurachan (keskustelu) 17. toukokuuta 2017 kello 11.52 (EEST)

Anteeksi, järkeni sanoi toisin kuin käytäntö vaati. Artikkeli on kuitenkin saanut nyt asiallisen jatkokäsittelyn, josta olkaamme kaikki iloisia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. toukokuuta 2017 kello 12.25 (EEST)

Hei, Faktantarkistus-artikkeliin ei ollut tullut uusia parannusehdotuksia enää neljään viikkoon, joten päätin sen vertaisarvioinnin. Luettuani ohjeita uudelleen kävin miettimään, olisiko päättäminen ollut arvioinnin aloittajan tehtävä(?) --Hezzu (keskustelu) 20. toukokuuta 2017 kello 07.43 (EEST)

Kuka vaan saa päättää passiivisena olleen arvioinnin, mutta se on tehtävä oikein: arkistointi keskustelusivulle. Ks. Wikipedia:Vertaisarviointi#Vertaisarvioinnin päättäminen. Teen nyt homman loppuun. --Tappinen (keskustelu) 20. toukokuuta 2017 kello 08.04 (EEST)

Kiitos tiedosta. Otetaan opiksi! --Hezzu (keskustelu) 20. toukokuuta 2017 kello 08.32 (EEST)

Moi. Kävitkö Albert Edelfeltin koulun pihalla kuvaamassa, jos et, niin mulla on jonkunnäköinen kuva Tiedon pylväästä (vuodelta 2013) ja voin tallentaa sen.--Htm (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 13.50 (EEST)

Moi, erinomaista, kun sinne koululle en ehtinyt. Laita framille.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 13.52 (EEST)

Oukei!--Htm (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 13.56 (EEST)