Kirkkoranta
Kirkkoranta tai Muolaa (v:sta 1948 ven. Правдино, Pravdino)[1] on kylä Kirkkojärven länsirannalla Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä. Kirkkoranta kuuluu Suomen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin ja se oli Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan kirkonkylä.
| Kirkkoranta Правдино | |
|---|---|
  Kirkkoranta Правдино | |
Koordinaatit: , 29°34′00″E | |
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Leningradin alue |
| Piiri | Viipurin piiri |
| Kunta | Kyyrölä |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | Kylä |
| Aikavyöhyke | UTC+3 |
| Postinumero | 188836 |
Historia
Kyläkuva
Kirkkoranta sijaitsi Muolaan itäosassa.[2] Sen naapurikyliä olivat pohjoisessa ja lännessä Turulila, idässä Kirkkojärven toisella puolella Peikola ja Telkkälä sekä etelässä Hattula ja Pällilä.[3] Kylästä johti maantiet Pällilän kautta Kyyrölään kantatie 63, Lehtokylään sekä Kuusaan kautta kantatie 62 ja Äyräpään kirkonkylään Pölläkkälään.[4] Vuonna 1936 Kirkkorannan pinta-ala oli kolme neliökilometriä, josta oli peltoa 62 hehtaaria, niittyä 15 hehtaaria ja metsää 218 hehtaaria.[5]
Kirkkoranta oli epätavallinen kirkonkylä, sillä se oli asukasluvultaan pieni ja sen palveluvarustus oli suppea.[6] Siellä ei ollut esimerkiksi koulua, puhelinkeskusta, apteekkia ja kauppojakin oli vain yksi.[6][7] Muolaan kunnan liikekeskuksia olivat Kyyrölä[7] ja Perkjärven asemakylä.[8] Kyyrölässä oli muun muassa kunnanlääkäri ja apteekki.[7] Kirkonkylä kuului Koiralan koulupiiriin, jonka koulu sijaitsi noin puolitoista kilometriä kirkolta pohjoiseen.[9]
Kirkonkylän itäosassa korkealla Kirkkojärven rantakumpareella sijaitsi Ernst Lohrmannin suunnittelema, vuonna 1852 valmistunut ja harmaasta kivestä ja tiilistä rakennettu Muolaan luterilainen kirkko, jossa oli 2 200 istumapaikkaa.[10] Kirkko raunioitui talvisodassa.[10] Kirkkotarhassa sijaitsivat Pyhän ristin kivet, sisällissodan valkoisten sankarihauta[6] ja jatkosodan aikana sinne perustettiin myös sankarihauta talvi- ja jatkosodan uhreille.[10] Mäenrinteen alapuolella Kirkkojärven rannassa sijaitsi venevalkama, jonne Kirkkojärven itäpuolisten kylien asukkaat saapuivat veneillään.[6]
Kirkkoa vastapäätä sijaitsivat kunnantalo ja säästöpankki.[6] Lähistöllä olivat myös Kannaksen Osuusliikkeen myymälä, postitalo ja poliisi.[6] Kirkolta puoli kilometriä pohjoiseen sijaitsi kirkkoherran pappila ja kirkolta kilometrin etelään kappalaisen pappila.[6] Pääosa kirkonkylän maatiloista oli entisiä pappiloiden torppia.[6] Kylän pellot keskittyivät kylän itäosaan Kirkkojärven rantaan ja maantien varsille.[3]
Sota-aika
Kirkkorannan väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[11] Talvisodan pääpuolustuslinja Mannerheim-linja kulki kirkonkylän kautta, jonka vuoksi kirkonkylän rakennuskanta tuhoutui täysin. Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Keväällä 1944 valmistuivat uusi kunnantalo[12] ja seurakuntatalo.[13] Jälleenrakennus keskeytyi kesäkuussa 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Kunnantoimisto ja -arkisto evakuoitiin 13. kesäkuuta 1944.[14] Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle. Kirkkorannan väestö asutettiin pääasiassa Somerolle.[15]
Lähteet
- toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
Viitteet
| Muolaan kylät | Ala-Kuusaa • Hanttula 2 • Harvola • Hattula • Heikkilä 3 • Heimala 5 • Himala • Hotokka • Ilola • Jaarila 5 • Jääskelä 1 • Kallainen 5 • Kannila • Karhula 2 • Kiltee • Kirkkoranta (kirkonkylä) • Koirala • Kurkela 3 • Lattula • Lavola • Lehtokylä 5 • Leipäsuo • Leirilä 3 • Muolaankylä • Myhkyrilä 4 • Määttälä • Norkkola 1 • Oinala (Oinaala) • Oravala 4 Orola 1 • Paakeli • Passila • Peikola • Peippola • Perkjärvi • Perkjärvi as • Pihkala 5 • Punnus • Pyykkölä 1 • Pällilä • Retukylä • Saavola 4 • Sakkalila 5 • Selola 5 • Soittola 2 • Sokiala • Sormula • Taaperniemi • Telkkälä • Tervola • Turulila • Vesikkala • Vihola • Ylä-Hotokka • Ylä-Kuusaa |
|---|---|
| Kyyrölän kylät | Kangaspelto • Kyyrölä • Parkkila • Sudenoja |
Huomautuksia
1 Jääskelä, Norkkola, Orola ja Pyykkölä muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Keskikyläksi.
2 Vuotjärven koulupiiriin kuuluneita Soittolaa, Karhulaa ja Hanttulaa kutsuttiin toisinaan Vuotjärven kyläksi.
3 Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Nurmii.
4 Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Saustala.
5 Lehtokylän koulupiiriin kuuluneista kaakkoiskulman kylistä käytettiin nimitystä Ylämaa.
6 Neljästä kylästä koostunut Kyyrölän kunta liitettiin Muolaaseen vuonna 1934.