Konfutse-instituutti
Konfutse-instituutti (kiin.: 孔子学院; pinyin: Kǒngzǐ Xuéyuàn) on Kiinan opetusministeriön alaisuudessa toimiva koulutusjärjestö, jonka tarkoitus on edistää kiinan kielen ja kulttuurin tuntemusta ulkomailla. Se myös järjestää vaihto-opiskelumahdollisuuksia ja luentoja. Instituutteja ohjaa Hanban-virasto, joka puolestaan toimii suoraan Kiinan opetusministeriön valvonnassa. Kriitikkojen mukaan instituutit toimivat Kiinan valtion propagandakanavina ja pyrkivät estämään sille arkaluonteisista aiheista kuten Tiibetistä keskustelemisen.[1]
| Konfutse-instituutti 孔子学院 | |
|---|---|
 | |
| Tutkimuslaitoksen tiedot | |
| Perustettu | 2004 |
| Pääkonttori | 15 Xueyuan Road, Haidian, Peking |
| Ministeriö | Kiinan opetusministeriö |
| Tutkimusala | kiinan kielen opetus |
| Kotisivu | |
Kiinan valtio on arvellut, että ennen vuotta 2004, jolloin instituutti on perustettu, maailmassa oli noin 30 miljoonaa kiinan kielen opiskelijaa. Vuonna 2020 vastaava luku oli yli 100 miljoonaa, ja tämän on katsottu olevan Konfutse-instituutin ansiota.[2]
Vuonna 2017 instituutin toiminnasta tehtiin dokumenttielokuva In the Name of Confucius, joka tarkastelee instituuttiin liittyviä ongelmia ja sen saamaa kritiikkiä.[3]
Historia
Järjestö sai alkunsa vuonna 2004, jolloin ensimmäinen Konfutse-instituutti perustettiin Etelä-Koreaan. Vuoden 2018 lopussa ympäri maailmaa toimi 548 Konfutse-instituuttia, joiden lisäksi peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten yhteydessä toimi 1 193 Konfutse-luokkaa. Järjestö on saanut apua Kiinan hallitukselta, joka on tavoitellut instituuttien määrän nostamista tuhanteen vuoteen 2020 mennessä.[1]
Kritiikkiä
Instituuttien kirvoittama kritiikki on saanut useita kymmeniä yliopistoja sulkemaan maassaan vaikuttavat Konfutse-instituutit. Pohjoismaista muun muassa Tanska ja Ruotsi ovat lopettaneet instituuttien toiminnan alueellaan.[4] Järjestön toimintaa on puolusteltu kiinan kielen osaamisen tarjoamilla hyödyillä ja tarpeella. Kiinan kielen osaajien tarve on lisääntynyt, minkä vuoksi se tarjoaa isäntämaan opiskelijoille mahdollisuuksia kansainvälisillä työmarkkinoilla.[5]
Instituutti on kytköksissä ns. yhteisrintaman työosastoon. Työosaston on arveltu käyttävän niitä keskeisenä välineenä Kiinan pehmeän vallan levittämisessä kielen opiskelusta kiinnostuneiden keskuudessa sekä soluttautuakseen yliopistojen kampuksille. Tähän viittaa mm. se, että instituuttia hallinnoivan elimen puheenjohtaja Liu Yandong oli aiemmin toiminut työosaston johtajana.[6][7][8]
Konfutse-instituutin rekrytointipolitiikkaa on luonnehdittu syrjiväksi, koska se ilmoittaa, ettei palkkaa Falun Gongin seuraajia.[9] Yksi merkittävimmistä tapauksista on Sonia Zhaon tapaus, jossa Zhao palkattiin kanadalaisen McMasterin yliopiston yhteydessä toimivan Konfutse-instituutin palvelukseen ja hänet pakotettiin allekirjoittamaan sopimus, jonka nojalla hän ei harjoittaisi Falun Gongia. Zhao vei tapauksen oikeuteen ja yliopisto ilmoitti lopettavansa yhteistyön Konfutse-instituutin kanssa vuonna 2013.[10] Vuonna 2014 instituutin silloinen johtaja Xu Lin sanoi BBC:lle, että kyseessä on todellakin instituutin linjaus ja tämän varmistamiseksi instituutio palkkaa vain Kiinan kansalaisia. Hän myös kiisti, että opettajilla ei olisi vapautta puhua Kiinan johdolle vaikeista asioista.[11]
Elokuussa 2020 Yhdysvaltain ulkoministeriö määräsi Konfutse-instituutin rekisteröitymään ulkomaiseksi lähetystöksi. Ulkoministeri Mike Pompeo sanoi, että instituutti on "Pekingin maailmanlaajuisen propagandan levittämisen väline".[12]
Suomessa
Helsingin yliopiston tiloissa Konfutse-instituutti aloitti vuonna 2007. Aloite instituutin perustamiselle tuli Itä-Aasian kulttuurien tutkija Kauko Laitiselta, joka vastasi perustamisjärjestelyistä ja toimi instituutin ensimmäisenä johtajana. Pääministerit Wen Jiabao ja Matti Vanhanen sopivat instituutin perustamisesta syyskuussa 2006.[13] Konfutse-instituutin rahoituksesta puolet oli peräisin Suomesta ja puolet Kiinasta. Sitä johti Helsingin yliopiston Kiina-tutkimuksen professori, ja varajohtajana työskenteli Hanbanin valitsema kiinalainen. Yliopiston vararehtori Hanna Snellman perusteli kiinalaisten kanssa tehtävää yhteistyötä instituuttien tarjoaman Kiina-aiheisen opetuksen tarpeella. Instituutin toimintaa kritisoivat muun muassa Kiina-tutkija Anja Lahtinen ja Juha Janhunen.[4][14] Instituutin toiminta lopetettiin vuonna 2022.[15]