Kultaperäkasikki
Kultaperäkasikki (Cacicus cela) on laajalla alueella Keski- ja Etelä-Amerikassa tavattava turpiaaleihin kuuluva varpuslintu.
| Kultaperäkasikki | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Turpiaalit Icteridae |
| Suku: | Kasikit Cacicus |
| Laji: | cela |
| Kaksiosainen nimi | |
Cacicus cela | |
| Alalajit[2] | |
| |
| Katso myös | |
| |
Koko ja ulkonäkö
Kooltaan kultaperäkasikki on 23–29 cm ja koiras on naarasta kookkaampi. Väritykseltään laji on pääosin kiiltävän musta. Siipilaikku, alavatsa ja perä ovat väriltään kirkkaan keltainen. Kultaperäkasikin nokka on väriltään valkoinen ja silmän iiris on sininen.[3][4][5]
Levinneisyys ja elinympäristö
Kultaperäkasikin levinneisyysalue ulottuu Panaman länsiosista etelään aina Bolivian pohjoisosiin ja Brasiliaan. Lisäksi lajia tavataan myös Trinidad ja Tobagossa. Linnun elinympäristöä ovat metsien reunamaat, metsät ja puoliavoimet ympäristöt, joilla kasvaa yksittäisiä puita.[3][5]
Elintavat
Kultaperäkasikit liikkuvat suurina ryhminä. Laji pesii kolonioissa ja yhdessä puussa voi olla jopa sata pussimaista pesää. Pesä sijaitsee usein joessa olevassa saaressa sijaitsevassa puussa, jossa on usein myös herhiläispesä. Herhiläiset suojaavat pesiä petolinnuilta ja joessa elävät kaimaanit ja saukot syövät käärmeitä, jotka voisivat myös olla uhkana pesiville linnuille. Herhiläisten arvellaan myös karkottavan kärpäsiä, joilla on loisina punkkeja, jotka poikasiin tarttuessaan voivat tappaa ne. Yhteispesinnästä on etua myös petolintujen karkottamisessa. Jos pedot onnistuvat tuhoamaan pesiä, naaraat rakentavat uuden koloniaan toiseen puuhun. Parhaissa pesäpuissa on eniten pesiä.[6][7]