Lalli (sanomalehti)

Perustaminen ja varhaiset vuodet

Lalli perustettiin vuonna 1917 Raumalla Maalaisliiton länsisuomalaiseksi äänenkannattajaksi. Puuhamiehenä oli Eurassa syntynyt taiteilija ja kansallisromantikko Jalmari Karhula, joka myös keksi lehden nimen. Sanomalehden nimeäminen Piispa Henrikin murhaajana tunnetun talonpoika Lallin mukaan arvelutti kuitenkin niin paljon, että neuvoa käytiin kysymässä maalaisliiton ideologiselta isältä Santeri Alkiolta. Hänen mukaansa Lalli oli Suomen ensimmäinen itsenäisyysmies ja ensimmäinen talonpoikien oikeuksien puolustaja, joten nimi otettiin käyttöön.^[5] Lallin ensimmäinen näytenumero julkaistiin saman vuoden marraskuussa ja säännöllisesti se alkoi ilmestymään tammikuussa 1918. Sisällissodan aikana lehteä ei julkaistu helmikuun alun ja huhtikuun jälkipuoliskon välisenä aikana kansanvaltuuskunnan lakkauttaessa kaikki porvarilliset lehdet 2. helmikuuta.^[2][6]

Lalli ilmestyi aluksi Jalmari Karhulan kustantamana,^[5] kunnes elokuussa 1918 perustettiin Kustannus Oy Lalli.^[7] Uusi kustantaja päätti muuttaa lehden keskemmälle maakuntaa, jolloin paikaksi valittiin rautateiden risteyksessä sijaitseva Kokemäki.^[5] Muutto kuitenkin viivästyi ja vasta 1920 lehdelle ostettiin talo Kokemäen Tulkkilasta. Syyskuussa 1921 Lalli myytiin euralaisten ja harjavaltalaisten maanviljelijöiden perustamalle Satakunnan Kustannus Oy:lle. Lehteä varten päätettiin Tulkkilaan rakentaa myös kokonaan uusi toimitalo, jonka suunnittelivat Jalmari Karhula sekä rakennusmestari Einar Färd.^[3]

Pulavuosien aikana Satakunnan Kustannus Oy joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja vuonna 1931 toimitalo ja kirjapaino myytiin konkurssihuutokaupassa uudelle yhtiölle Satakunnan Maakunta Oy:lle.^[3] Sen omistivat lehden taustalla aikaisemminkin toimineet maanviljelijät Heikki Lähteenmäki, Ilmari Pero ja Albert Lähteenoja sekä eversti K. J. M. Collan.^[7] 1930-luvun alussa Lalli suhtautui aluksi myötämielisesti äärioikeistolaiseen Lapuan liikkeeseen, mutta muutti suhtautumistaan kevään 1932 Mäntsälän kapinan jälkeen. Lehdessä työskenteli järjestön johtomiehiin kuulunut toimittaja Lauri Lohi.^[8] Lallin levikki oli vuonna 1920 noin 2 000 kappaletta. Se ilmestyi aluksi kolme kertaa viikossa ja vuodesta 1924 lähtien kuudesti viikossa.^[3]

Sotavuosien jälkeen

Vuonna 1939 levikki oli jo 9 300.^[3] Sotavuosien jälkeen se kasvoi edelleen nopeasti, kun seudulle asutettiin karjalaista siirtoväkeä. 1950-luvun alussa levikki oli yli 13 000 kappaletta ja seuraavan vuosikymmenen alussa yli 14 000. Vuonna 1955 valmistui uusi kolmikerroksinen toimitalo Kallaksenmäkeen Tulkkilantien varrelle. Päätoimittaja Erkki Järnforsin vuonna 1963 alkaneella aikakaudella lehti nousi myös valtakunnalliseksi vaikuttajaksi saaden jopa myllykirjeitä presidentti Urho Kekkoselta. Kohua aiheutti muun muassa Järnforsin kirjoitukset kokoomuslaisen valtiovarainministerin Osmo P. Karttusen kytköksistä liike-elämään. 1970-luvun alussa Lalli alkoi taloudellisten syiden vuoksi ilmestymään viisipäiväisenä, jonka seurauksena levikki lähti laskuun.^[9] Vuonna 1977 se oli 10 500 kappaletta.^[4] Vuonna 1972 lehden kustantajaksi tuli Satakunnan Maakunta Oy:stä omaksi yhtiökseen erotettu Keskustan Kustannus Oy. Kirjapaino muutti uusiin tiloihin Haanojan teollisuusalueelle vuonna 1974 ja vaihtoi nimensä 1981 Satakunnan Painotalo Oy:ksi.^[9] Keväällä 1985 Lalli lopetti lauantainumeronsa, jonka tilalla alkoi maanantaisin ilmestymään Lalli Viikonvara -niminen viihteeseen ja tulevan viikon tapahtumiin keskittyvä lehti.^[10]

Viimeiset vuodet ja lakkauttaminen

1990-luvun alussa Lallin levikki oli vielä noin 10 000 kappaletta. Samaan aikaan lehti yritti laajentua myös muualle Etelä-Suomeen, ja perusti vuonna 1992 aluetoimitukset Turkuun ja Tampereelle.^[11] Helsingissä aloitti samaan aikaan Lallin, Suomenmaan ja Oulussa ilmestyneen Liiton yhteinen toimitus, jonka esimiehenä oli Lallin päätoimittaja Seppo Keränen.^[12] Satakunnan Painotalo Oy ajautui konkurssiin 1993. Konkurssipesän toimintaa jatkoi vuoteen 1996 saakka Satakunnan Painotuote Oy, jonka jälkeen kirjapaino siirtyi Lalli Oy:lle.^[9] Vuonna 1995 lehti muuttui yksipäiväiseksi ja samalla sen toimitus siirtyi Poriin, jonne muuttoa oli ensimmäisen kerran suunniteltu jo 1950-luvun alussa. Tämän seurauksena useat kokemäkiläiset lopettivat tilauksensa ja Lalli menetti noin 500 lukijaa.^[9] Lehden muutettua Poriin Lallin vanhasta Kokemäen toimitalosta saneerattiin kaupungintalo, joka otettiin käyttöön syksyllä 1996.^[13] Kirjapainolta tyhjiksi jääneissä tiloissa olivat jo aikaisemmin toimineet Kokemäen vesihuolto Oy ja Kokemäen Sähkö Oy. Nykyään tiloissa on päiväkoti.^[14]

Satakunnan Painotalon konkurssin jälkeen kirjapainotoimintaa ja sanomalehden kustantamista jatkoi Lalli Oy. Lehti erotettiin siitä 2000-luvun alussa muutaman vuoden ajaksi omaksi yhtiökseen Lallin Kustannus Oy:ksi, joka yhdistettiin jälleen Lalli Oy:n kanssa vuoden 2009 alussa.^[15] Vielä vuonna 2005 Lalli oli onnistunut kasvattamaan levikkiään yli 1 400 kappaleella eli lähes 30 prosenttia.^[16] Ilmestyminen päättyi vuoden 2009 lopussa, kun lehti yhdistettiin Suomenmaahan. Lallin levikki oli tolloin noin 3 000 kappaletta. Lehden toimitus jatkoi Suomenmaan aluetoimituksena, ja lisäksi Lalli Oy kustantaa edelleen muun muassa Satakunnan Viikko -ilmaisjakelulehteä.^[1]

• Kajanto, Iivari; Mattila, Vihtori: Vihreät veljekset : puoli vuosisataa Maalaisliitto-Keskustapuolueen Satakunnan piirijärjestön ja sanomalehti Lallin toimintaa. Kokemäki: Satakunnan Maakunta Oy, 1967.

• Hoppu, Tuomas: Joki ja sen väki II : Kokemäen historia 1870–2010. Kokemäki: Kokemäen kaupunki ja seurakunta, 2011. ISBN 978-952-99941-3-7. Teoksen verkkoversio (PDF).

Viitteet

• Pörssitiedon esitykset Lalli-yhtiöistä: Satakunnan Painotalo Oy ja Lalli Oy/Keskustan Kustannus Oy