Leppäveden–Kynsiveden alue

Kymijoen vesistöalueen 1. jakovaihe

Leppäveden–Kynsiveden alue (vesistöaluetunnus 14.3) on Kymijoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue, joka muodostuu Leppävedestä, Saraavedestä, Vatianjärvestä, Niinivedestä ja Kynsivedestä, sekä niihin laskevista lähialueiden vesistöistä. Vesistöalueeseen laskee muualta tulevat Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4), Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) ja Rautalammin reitin valuma-alue (14.7). Leppäveden–Kynsiveden alueen vedet laskevat Vaajakoskella Vaajanvirrasta Päijänteeseen, joka kuuluu Suur-Päijänteen alueeseen (14.2). Alueella sijaitsee osuus Kymijoen vesistön pääreitistä.[5][2]

Leppäveden–Kynsiveden alue
(1. jakovaihe: 14.3)
Topografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta.
Topografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta.
ValtiotSuomi
MaakunnatKeski-Suomi, Pohjois-Savo
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja
MerialueItämeren valuma-alue
PäävesistöalueKymijoen vesistö (14)
1. jakovaiheLeppäveden–Kynsiveden alue (14.3)
VesistöjakoLeppäveden alue (14.31),
Saraaveden alue (14.32),
Vatianjärven alue (14.33),
Niiniveden valuma-alue (14.34),
Kuusveden–Kynsiveden alue (14.35),
Liesveden alue (14.36),
Kuuhankaveden valuma−alue (14.37),
Niemisjärven valuma-alue (14.38),
Lievestuoreenjärven v−alue (14.39)
LaskujokiKymijoki
Vesistön pääreittiKymijoen alueSuur-Päijänteen alue ←Leppäveden–Kynsiveden alue ←Viitasaaren reitin valuma-alue
LaskupaikkaVaajanvirta, Vaajakoski [1]
Koordinaatit, 25°53′17″E
Mittaustietoja
Valuma-alue17 683,85 km² [2]
Jakovaiheen alue2 531,19 km² [2]
Järvisyys16,68 % [2]
Alueen pituus90 km [3]
Alueen leveys70 km [3]
Pääuomayli 530 km [a]
Keskiylivirtaama281 m³/s (1941–1970 [4])
Keskivirtaama142 m³/s (1941–1970 [4])
Keskialivirtaama44 m³/s (1941–1970 [4])
Kartta
Vaajakoski on valjastettu vesivoiman käyttöön
Leppäveden alueen järvi Leppänen.

Yleistä

Vesistöalueen sijainti

Vesistöalueen pinta-ala on 2 531,19 neliökilometriä ja sen järvisyys on 16,68 prosenttia. Vesistöalueen alarajana on Vaajanvirta ja Vaajakosken vesivoimalaitos, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 17 683,85 neliökilometriä ja järvisyys 16,98 prosenttia. Vesistöalue sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, mutta sen lounais- ja itäosat ulottuvat hieman Pohjois-Savon puolelle. Se sijaitsee Kymijoen vesistöalueen pohjoisosassa keskellä muita sen vastaavan jakoalueen alueita. Sen eteläpuolella on Suur-Päijänteen alue (14.2) ja sen lounaispuolella on Jämsän reitin valuma-alue (14.5). Länsipuolella sijaitsee Saarijärven reitin valuma-alue (14.6), pohjoispuolella on Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) ja koillispuolella lyhyesti Rautalammin reitin valuma-alue (14.7). Vesistöalueen kaakkoispuolella sijaitsee enää Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9).[2][5]

Pääuoma

Pääuoman nimityksen rinnalla käytetään Järvi-Suomessa termiä ”reitti” tai tarkentaen ”pääreitti”. Kymijoen vesistöalueella pääuomaan kuuluu Kymijoen alueella (14.1), Suur-Päijänteen alueella (14.2), Leppäveden–Kynsiveden alueella ja Viitasaaren reitin valuma-alueella (14.4) kulkeva reitti. Leppäveden–Kynsiveden alueen osalta reitin kulku on seuraava.[a]

Leppäveden–Kynsiveden alueen reitin pääuoma alkaa Vatianjärven alueelta (14.33), jatkaa Saraaveden alueen (14.32) kautta Leppäveden alueelle (14.31). Tarkemmin kuvailtuna, yläpuolinen osuus tulee Äänekoskelle siitä, mihin se Keiteleeltä jää. Keitele laskee Kuhnamoon kolmea uomaa pitkin, jotka ovat Äänekoski, Paatelan kanava ja Myllykoski. Veden virtaavat etelään päin Aatunselän, sitten Vatianjärveen ja Kuusaankosken kautta Saraaveden Laukaanvirtaan. Saraaveden lounaispäässä vesi putoaa Kuhankosken kanavan luona Leppäveteen. Sieltä se joutuu Jyväskylän Vaajakoskella Vaajanvirran kautta Päijänteeseen. Kymijoen vesistön pääuoman kokonaispituus on yli 530 kilometriä [a], josta Leppäveden–Kynsiveden alueen osuus edellä kuvattua reittiä kartoista mittaamalla on noin 45 kilometriä.[1]

Vesistöalueen jako

Toisen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä. Pääuomaan kuuluvat vesistöalueiden linkit on lihavoitu [5][2]:

Vesistöalueen rakenne

Suomen päävesistö

Pääartikkeli: Kymijoen vesistö

Kymijoen vesistö on Suomen päävesistöalue (vesistöaluetunnus 14), jonka valuma-alueen pinta-ala on 37 158,74 neliökilometriä ja sen järvisyys on 18,34 %. Leppäveden–Kynsiveden alue muodostaa noin 6,8 % koko vesistöalueesta.[2]

Pääuoman sivu-uomia

Alla on taulukoidussa muodossa lueteltu suurimpia Leppäveden–Kynsiveden alueen reitille laskevia jokia ja ojia. Ne on järjestetty niin, että taulukko alkaa lasku-uomilla, jotka sijaitsevat reitin alajuoksulla, ja loppuu reitin yläjuoksun lasku-uomilla. Silloin seurataan samalla Kymijoen vesistöalueen pääuoman vesireittiä, joka laskee etelässä Suomenlahteen. Pääreitille yhtyy merkittäviä vesimääriä Tarvaalankoskesta, jossa laskee Kynsiveden reitin vedet, Naarakoskesta, jossa laskee Saarijärven reitin vedet, ja Äänekoskesta, jossa laskee pääreitille kuuluvan Viitasaaren reitin veden. Sarakkeessa ”Etäisyys mereen” luvut esittävät pääuoman kohtaa kilometreinä Kotkan rannikolta sillä edellytyksellä, että etäisyys mereen on Laukaanvirralta 320 kilometriä [a]. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman pituutta. Virtaamalla tarkoitetaan ilmoitettu keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.

lasku-uoman
nimi
 
järven
kohta
 
etäisyys
mereen
(km)
pituus
(km)
 
virtaama
(MQ)
(m³/s)
valuma-
alue
(km²)
lähteet
 
 
Kymijoen ja Päijänteen kautta matkaa Suomenlahteen tulee yhteensä 320 km.[a]
AutiojokiLeppävesi3269243,3,6,6,–,2
OrajokiLeppävesi33217373,3,6,6,–,2
PienijokiLeppävesi3438103,3,6,6,–,5
IsojokiLeppävesi3435113,3,6,6,–,5
KatinhännänjokiLeppävesi3455103,3,6,6,–,5
PitkäjokiLeppävesi345261463,3,6,6,–,2
RaatojokiLeppävesi3476143,3,6,6,–,2
oja VennalammestaLeppävesi3478203,3,6,6,–,5
MyllypuroLeppävesi3307133,3,6,6,–,2
PyhtäänjokiLeppävesi3298213,3,6,6,–,2
VihtajokiLeppävesi3318153,3,6,6,–,2
KuhanpuroLeppävesi3373183,3,6,6,–,2
NeidonsalmiSaraavesi3495113,3,6,6,–,2
HirvijokiSaraavesi348453,3,6,6,–,2
Tarvaalankoski (Rautalammin reitti)Saraavesi349577 3123,3,6,–,[6],2
oja VuorjärvestäSaraavesi3455113,3,6,6,–,2
oja AsemalammestaSaraavesi3493113,3,6,6,–,2
PeurunkajokiVatianjärvi35012673,3,6,6,–,2
PeuranjokiVatianjärvi3516283,3,6,6,–,2
SuppaanpuroVatianjärvi353343,3,6,6,–,2
SikapuroVatianjärvi3537113,3,6,6,–,2
RajajokiVatianjärvi3565103,3,6,6,–,2
Äänekoski (Viitasaaren reitti)Kuhnamo366436 2653,3,6,–,[7],2
SalakkajokiKuhnamo366291583,3,6,6,–,2
Naarakoski (Saarijärven reitti)Kuhnamo373263 1203,3,6,–,[8],2
oja PalavalammestaKuhnamo3753,3,6,–,–,–
HaarapuroKuhnamo3753,3,6,–,–,–
Valuma-alueen latvoilla on Äänekosken yläpuolista pääuomaa vielä 165 kilometriä jäljellä.[a]

Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [2], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [1], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [3], 5 = VALUE-verkkopalvelu [9], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä

Järviä

Kymijoen vesistöalueen pääuoman reittiosuuteen kuuluvia järviä ovat yläjuoksulta lukien Kuhnamo, Aatunselkä, Vatianjärvi, Saraavesi ja Leppävesi. Kuusveden–Kynsiveden alueelta (14.35) löytyviä suuria järviä ovat esimerkiksi Kuusvesi, Kynsivesi ja Uurainen, Niiniveden valuma-alueelta (14.34) Niinivesi, Kuuhankaveden valuma-alueelta (14.37) Kuuhankavesi ja Armisvesi, Niemisjärven valuma-alueelta (14.38) Niemisjärvi, ja vielä Lievestuoreenjärven valuma-alueelta (14.39) Lievestuoreenjärvi.[1][5]

Huomioita

Lähteet

  • Hyvärinen, Veli & Gürer, Ibrahim: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 15. Helsinki: Vesihallitus, 1976. ISBN 951-46-2038-0. Teoksen verkkoversio (PDF).

Viitteet