Suur-Päijänteen alue
Suur-Päijänteen alue (vesistöaluetunnus 14.2) on Kymijoen vesistössä (14) sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue, jonka muodostuu Päijänteestä, sen lähialueen vesistöistä ja joistakin suurimmista siihen laskevien jokien valuma-alueista. Alueesta on rajattu pois Jämsän reitin valuma-alue (14.5) ja Sysmän reitin valuma-alue (14.8), jotka laskevat eri puolille järveä. Suur-Päijänteen alueen vedet laskevat seuraavaksi Kalkkistenkosken kautta Kymijoen alueelle (14.1).[5]
| Suur-Päijänteen alue (1. jakovaihe: 14.2) | |
|---|---|
 Topografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta. | |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Päijät-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| 1. jakovaihe | Suur-Päijänteen alue (14.2) |
| Vesistöjako | Asikkalanselän alue (14.21), Päijänteen alue (14.22), Ristiselän alue (14.23), Vesijärven valuma-alue (14.24), Lummennen ja Vesijaon va (14.25), Arvajanjoen valuma-alue (14.26), Saajoen valuma-alue (14.27), Muuratjärven valuma−alue (14.28), Tuomiojärven–Palokkajärven va (14.29) |
| Laskujoki | Kymijoki |
| Vesistön pääreitti | Kymijoen alue ←Suur-Päijänteen alue ←Leppäveden–Kynsiveden alue ←Viitasaaren reitin valuma-alue |
| Laskupaikka | Kalkkistenkoski, Asikkala [1] |
| Koordinaatit | , 25°35′46″E |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 26 459,34 km² [2] |
| Jakovaiheen alue | 5 473,69 km² [2] |
| Järvisyys | 26,75 % [2] |
| Alueen pituus | yli 170 km [3] |
| Alueen leveys | alle 80 km [3] |
| Pääuoma | yli 530 km [a] |
| Keskiylivirtaama | 350 m³/s [4] |
| Keskivirtaama | 230 m³/s [4] |
| Keskialivirtaama | 133 m³/s [4] |
 Kymijoen suistossa on kaksi pääsuuhaaraa | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Yleistä
Vesistöalueen sijainti
Suur-Päijänteen alueen pinta-ala on 5 473,69 neliökilometriä ja sen järvisyys on 26,75 prosenttia. Vesistöalueen alarajana on Kalkkistenkoski, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 26 459,34 neliökilometriä ja järvisyys 18,87 prosenttia. Alueen eteläosat kuuluvat Päijät-Hämeeseen, johon työntyy lännestä Pirkanmaalle kuuluva Kuhmoinen, ja pohjoisosat kuuluvat Keski-Suomeen. Suur-Päijänteen alue on arviolta 170 kilometriä pitkä ja noin 80 kilometriä leveä. Alue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen lounaiskulmassa ja sillä onkin lännessä pitkä yhteinen vedenjakaja Kokemäenjoen vesistön (35) ja lounaassa lyhyt vedenjakaja Porvoonjoen vesistön (18) kanssa. Muualla se rajautuu Kymijoen vesistöalueen muiden jakovaiheiden kanssa. Etelässä ja kaakossa se kohtaa Kymijoen alueen (14.1), idässä Sysmän reitin valuma-alueen (14.8), koillisessa ja pohjoisessa Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3), luoteessa lyhyesti Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) lännessä ja pitkästi Jämsän reitin valuma-alueen (14.5).[5][2]
Pääuoma
Kymijoen vesistön pääuoma noudattaa alajuoksulta lukien seuraavaa vesistöreittiä: Kymijoki on vesistöalueen laskujoki, joka kuuluu Kymijoen alueeseen (14.1). Siihen laskee Päijänne, joka sijaitsee Suur-Päijänteen alueella (14.2), ja Päijänteeseen laskee Vaajakoskella Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3) vedet. Yläjuoksulla pääuoman eri vesistöt kuuluvat Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4), jossa pääuoma alkaa Salamajärven lounaispuolella sijaitsevasta Hepolammesta. Suur-Päijänteen alueella pääuoma alkaa Vaajavirrasta ja päättyy Kalkkistenkoskelle. Pääuoman muodostaa koko alueella yksinomaan Päijänne, jossa pääuoman osuuden pituudeksi tulee alle 120 kilometriä [b].[c]
Vesistöalueen jako
Toisen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen ja ne sijaitsevat alajuoksulta luetellussa järjestyksessä [5][2]:
- Asikkalanselän alue (14.21) → Kymijoen alue (14.1)
- Vesijärven valuma-alue (14.24)
- Päijänteen alue (14.22) ← Jämsän reitin valuma-alue (14.5) + Sysmän reitin valuma-alue (14.8)
- Lummennen ja Vesijaon valuma-alue (14.25)
- Arvajanjoen valuma-alue (14.26)
- Saajoen valuma-alue (14.27)
- Ristiselän alue (14.23) ← Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3)
- Muuratjärven valuma-alue (14.28)
- Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue (14.29)
Vesistöalueen rakenne
Suomen päävesistö
- Pääartikkeli: Kymijoen vesistö
Kymijoen vesistö on Suomen päävesistöalue (vesistöaluetunnus 14), jonka valuma-alueen pinta-ala on 37 158,74 neliökilometriä ja sen järvisyys on 18,34 %. Suur-Päijänteen alue muodostaa noin 15 % päävesistöalueesta.[2]
Pääuoman sivu-uomia
Kaksi tulouomaa on ensimmäisen jakovaiheen valuma-alueen laskujokea: Jämsänjoki on Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) laskujoki ja Tainionvirta Sysmän reitin valuma-alueen (14.8) laskujoki. Toisen jakovaiheen valuma-alueiden lasku-uomia ovat Vääksynjoki (Vesijärven valuma-alue, 14.24), Kirkkojoki (Lummennen ja Vesijaon valuma-alue, 14.25), Arvajankoski (Arvajanjoen valuma-alue, 14.26), Saajoki (Saajoen valuma-alue, 14.27), Muuramenjoki (Muuratjärven valuma-alue, 14.28) ja Tourujoki (Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue, 14.29). Päijänteen alueella (14.22) on vielä kahdeksan kolmannen jakovaiheen valuma-aluetta, jotka laskevat Päijänteeseen: Äiniönjoki (Äiniönjoen valuma-alue, 14.222), Heinjoki (Heinjoen valuma-alue, 14.223), Lintulanoja (Lintulanjoen valuma-alue, 14.229), Ala-Karkjärven laskuoja (Alainen-Karkjärven valuma-alue, 14.224), Pienukkaoja (Pianakkaojan valuma-alue, 14.228), Pihlajajoki (Iso-Pihlajajärven valuma-alue, 14.225), Kurujoki (Kurujoen–Nytkymenjoen valuma-alue, 14.226) ja Tammijoki (Tammijärven–Hauhajärven valuma-alue, 14.227). Muut tulouomat ovat pieniä jokia tai ojia.[2][5]
Alla on taulukoidussa muodossa lueteltu suurimpia Päijänteeseen laskevia jokia ja ojia. Ne on järjestetty niin, että taulukko alkaa lasku-uomilla, jotka sijaitsevat järven eteläpäässä, ja loppuu järven pohjoisosien lasku-uomilla. Silloin seurataan samalla Kymijoen vesistöalueen pääuoman vesireittiä, joka laskee etelässä Suomenlahteen. Sarakkeessa ”Etäisyys mereen” luvut esittävät pääuoman kohtaa kilometreinä Kotkan rannikosta. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman pituutta, mutta jos lukeman edessä on tähti (*), niin kyseessä on joen nimikko-osuuden pituutta. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.
| nimi | järven kohta | etäisyys mereen (km) | pituus (km) | virtaama (MQ) (m³/s) | valuma- alue (km²) | lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Päijänteen laskujoki on 184 km pitkä Kymijoki, joka laskee Suomenlahteen | |||||||
| Vääksynjoki | Asikkalanselkä | 196 | 32 | 514 | 3,3,6,3,1,2 | ||
| joki Keskisestä | Asikkalanselkä | 197 | 32 | 3,3,6,–,–,2 | |||
| Jokuenoja | Salonsalmi | 200 | 3 | 3,3,6,3,–,– | |||
| Pulkkilanharju (4 km Kalkkistenkoskesta) | |||||||
| Äiniönjoki | Vähän−Äiniön lahti | 198 | 53 | 3,3,6,–,–,2 | |||
| Isojoki | Vähän-Äiniön lahti | 198 | 3,3,6,–,–,– | ||||
| oja Perättömänlammesta | Supitunpohja | 198 | 4 | 3,3,6,–,–,5 | |||
| Kylänjoki | Nyystölänlahti | 203 | 3,3,6,–,–,– | ||||
| Heinjoki | Nyystölänlahti | 202 | 45 | 3,3,6,–,–,2 | |||
| Kosojoki | Nyystölänlahti | 203 | 3,3,6,–,–,– | ||||
| Kirkkojoki | Padasjoenselkä | 203 | 16 | 266 | 3,3,6,1,–,2 | ||
| Jonninkoski | Padasjoenselkä | 205 | 15 | 3,3,6,–,–,5 | |||
| oja Paskolammesta | Korvenlahti | 201 | 10 | 3,3,6,–,–,5 | |||
| Virmailanselkä (20 km) | |||||||
| Lintulanoja | Kuhanselkä | 219 | 42 | 3,3,6,–,–,2 | |||
| Tainionvirta (Sysmän reitti) | Kuhanselkä | 220 | 115 | 14,5 | 1 831 | 3,3,6,1,1,2 | |
| Huittilanjoki | Majutvesi | 219 | 49 | 3,3,6,–,–,5 | |||
| Harmoistenjoki | Harmoistenlahti | 221 | * 1,3 | 92 | 3,3,6,1,–,5 | ||
| Heinjoki | Kuhmalahti | 225 | 44 | 3,3,6,–,–,5 | |||
| oja Ala-Karkjärvestä | Vastiainen | 227 | 50 | 3,3,6,–,–,2 | |||
| Säynätjoki | Säynätlahti | 223 | 24 | 3,3,6,–,–,5 | |||
| oja Tyrisevästä | Säynätlahti | 222 | 13 | 3,3,6,–,–,5 | |||
| Myllyoja | Soilahti | 226 | 12 | 3,3,6,–,–,5 | |||
| Laihajoki | Liikolanlahti | 236 | 3,3,6,–,–,– | ||||
| Pienukkaoja | Liikolanlahti | 238 | 31 | 3,3,6,–,–,2 | |||
| oja Ruojärvestä | Ruolahti | 235 | 12 | 3,3,6,–,–,5 | |||
| oja Iso Kärppäjärvestä | Pihlajalahti | 235 | 18 | 3,3,6,–,–,5 | |||
| Pihlajajoki | Pihlajalahti | 236 | 15 | 65 | 3,3,6,1,–,2 | ||
| Haukkasalo–Judinsalo (52 km) | |||||||
| oja Terriölammesta | Pilkanselkä | 249 | 10 | 3,3,6,–,–,5 | |||
| Sopenoja | Pilkanselkä | 248 | 10 | 3,3,6,–,–,5 | |||
| Arvajankoski | Arvajanlahti | 248 | 260 | 3,3,6,–,–,2 | |||
| Kurujoki | Olkkolanlahti | 255 | 32 | 108 | 3,3,6,1,–,2 | ||
| Jämsänjoki (Jämsän reitti) | Tiirinselkä | 254 | 115 | 14,5 | 1 471 | 3,3,6,1,1,2 | |
| Tammijoki | Tammiselkä | 258 | 13 | 76 | 3,3,6,1,–,2 | ||
| Palojoki | Siikaselkä | 258 | 13 | 3,3,6,–,–,5 | |||
| Patajoki | Siikaselkä | 262 | 49 | 3,3,6,–,–,5 | |||
| Myllyoja | Juokslahti | 265 | 43 | 3,3,6,–,–,5 | |||
| Saajoki | Juokslahti | 265 | 22 | 129 | 3,3,6,1,–,2 | ||
| Särkijoki | Ryhinselkä | 267 | 29 | 3,3,6,–,–,5 | |||
| Korpinjoki | Kirkkoselkä | 272 | 36 | 3,3,6,–,–,5 | |||
| Autionjoki | Kirkkoselkä | 271 | 32 | 3,3,6,–,–,5 | |||
| Kärkistensalmi (85 km) | |||||||
| Tyystjoki | Synsiänlahti | 278 | 22 | 3,3,6,–,–,2 | |||
| Ravionoja | Rutalahti | 282 | 12 | 3,3,6,–,–,2 | |||
| Haapajoki | Rutalahti | 287 | 26 | 3,3,6,–,–,2 | |||
| Rutajoki | Rutalahti | 287 | 27 | 1,9 | 180 | 3,3,6,1,1,2 | |
| oja Vihijärvestä | Rutalahti | 284 | 24 | 3,3,6,–,–,2 | |||
| Tervaoja | Rutalahti | 283 | 6 | 3,3,6,–,–,2 | |||
| Niinioja | Ristinselkä | 279 | 3,3,6,–,–,– | ||||
| Muuramenjoki | Lehtisselkä | 287 | 45 | 3,8 | 375 | 3,3,6,1,1,2 | |
| oja Isosta Ilmojärvestä | Hauhonselkä | 286 | 18 | 3,3,6,–,–,2 | |||
| oja Sääksjärvestä | Murtoselkä | 289 | 10 | 3,3,6,–,–,5 | |||
| Jokipakanjoki | Keljonlahti | 296 | 10 | 3,3,6,–,–,5 | |||
| Köyhänoja | Jyväsjärvi | 302 | 19 | 3,3,6,–,–,2 | |||
| Tourujoki | Jyväsjärvi | 299 | 43 | 3,7 | 334 | 3,3,6,1,1,2 | |
| Vaajanvirta (Leppäveden–Kynsiveden alue) | Kylmälahti | 299 | * 5 | 141 | 17 684 | 3,3,6,1,1,2 | |
| Päijänteen pohjoispäähän laskeva Vaajanvirta kuuluu vesistön pääuomaan. (116 km) | |||||||
Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [2], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [6], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [3], 5 = VALUE-verkkopalvelu [7], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä
Huomioita
Lähteet
- Korhonen, Johanna: Suomen vesistöjen virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelut. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2007. Suomen ympäristö 45/2007. ISBN 978-952-11-2935-3. Teoksen verkkoversio (PDF).