Louisiana

Louisiana sijaitsee Meksikonlahden pohjukassa Mississippijoen suistoalueella. Sen rajanaapureita ovat Mississippin osavaltio idässä, Arkansas pohjoisessa ja Texas lännessä. Eteläisessä osassa osavaltiota viljellään sokeriruokoa ja keskiosissa riisiä, puuvillaa viljellään joka puolella. Louisiana on altis tulville ja hurrikaaneille.

Osavaltion pinta-alasta noin 57 000 neliökilometriä eli lähes puolet on suota ja Mississippin tulvamaata; joen tulvat eivät kuitenkaan ole vuotuisia ja niitä yritetään estää padoilla ja rantavalleilla. Noin 71 000 neliökilometriä osavaltion maa-alasta on ylänköä, lähinnä preeriaa ja metsiä. Luoteis-Louisianassa sijaitseva Driskill Mountain (163 m) on osavaltion korkein kohta.

Vuoden kuumimpia kuukausia ovat heinäkuu ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila New Orleansissa on noin 32,5 astetta. Keskimääräinen alin on aina nollan yläpuolella, kylmimmillään tammikuussa noin kahdeksan astetta.^[5]

• 
  Louisianan alueet.
• 
  Mississippijoen suistoa eteläisessä Louisianassa.
• 
  Pelto Saint Bernardin piirikunnassa.

Nykyinen Louisiana on vain osa paljon laajemmasta Louisianan alueesta, jonka Yhdysvallat vuonna 1803 osti Ranskalta. Nimensä se on saanut nimensä Ranskan kuningas Ludvig XIV:n (ransk. Louis XIV) mukaan.^[6]

Ennen eurooppalaisten tuloa alueelle 1500-luvulla aluetta asuttivat useat intiaaniheimot, suurimpia olivat natchezit ja choctawit. Pánfilo de Narváez oli ensimmäinen eurooppalainen Louisianassa, hän johti espanjalaista retkikuntaa 1528. 1600-luvulla ranskalaiset saivat jalansijaa alueella. 1763 Ranska hävisi sodassa Isolle-Britannialle ja joutui luopumaan suuresta osasta aluettaan Pohjois-Amerikassa, Louisianan valtaosa päätyi espanjalaisten käsiin. Espanjalaisten aikana Louisianaan muutti paljon ranskankielisiä pakolaisia Acadiasta.

Vuonna 1800 Espanjalle kuulunut osa Louisianaa joutui takaisin Ranskalle^[6], mutta vuonna 1803 Napoleon myi sen Yhdysvalloille 15 miljoonan dollarin hintaan.^[7] Yhdysvallat lisäsi maapinta-alaansa 2 145 000 km², joten hintaa yhdelle eekkerille kertyi vain 3 senttiä.

Vuonna 1804 Yhdysvaltojen ostaman alueen eteläosasta muodostettiin Orleansin territorio, joka vuonna 1812 muutettiin Louisianan osavaltioksi.^[8][9]Vuonna 2005 Hurrikaani Katrina aiheutti paljon tuhoja rannikolla, etenkin New Orleansin alueella.

Louisianan lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen osavaltion parlamentti. Sen jäsenten määrä voi vaihdella vaalikaudesta toiseen, mutta ylähuoneessa eli senaatissa on enintään 39 jäsentä, alahuoneessa eli edustajainkokouksessa enintään 105 jäsentä.^[10]

Louisiana on ainut Yhdysvaltojen osavaltiosta, jossa lakijärjestelmänä on säädösoikeus muualla Yhdysvalloissa käytettävän tapaoikeuden sijaan. Tämä johtuu Louisianan entisestä asemasta Napoleon I:n hallitseman Ranskan alaisuudessa, ja Louisianan lakia kutsutaankin joskus nimellä Napoleonic Code. Siinä on myös espanjalaisia vaikutteita, joiden laajuudesta on kiistelty.^[11] Ylintä toimeenpanovaltaa käyttää kuvernööri.

Louisiana on jaettu 65 piirikuntaan.^[12] Toisin kuin suurimmassa osassa Yhdysvaltoja, Louisianassa piirikunnista käytetään nimitystä parish.^[13]

Rikosoikeus

Louisianassa on käytössä niin sanottu neljän hudin laki, jonka nojalla neljännestä rikoksesta seuraa aina elinkautinen vankeusrangaistus riippumatta rikosten vakavuudesta. Peräti 98 prosenttia Yhdysvalloissa väkivallattomista rikoksista annetuista elinkautisista vankeusrangaistuksista on annettu Louisianassa. ACLU on vaatinut liittovaltion hallintoa ja osavaltioita lopettamaan elinkautisten tuomioiden langettamisen väkivallattomista rikoksista.^[14] Louisianassa onkin Yhdysvaltain osavaltioista eniten vankeja suhteessa väkilukuun: vuonna 2013 ennätykselliset 1,42 prosenttia Louisianan aikuisväestöstä istui vankilassa, kun vankien osuus koko Yhdysvaltain aikuisväestöstä oli 0,91 prosenttia.^[15]

Kuolemanrangaistus on käytössä Louisianassa. Vuoden 1976 jälkeen osavaltio on teloittanut 28 vankia. Viimeisin teloitus suoritettiin myrkkyruiskeella 7. tammikuuta 2010.^[16]

Louisianan bruttokansantuote vuonna 2010 oli 219 miljardia dollaria. Se oli Yhdysvaltain osavaltioista 24. sijalla.^[17]

Louisianan maatalouden tuloista 60 prosenttia tulee maanviljelystä ja loput 40 prosenttia karjataloudesta. Tärkein viljelyskasvi on sokeriruoko. Se on myös Yhdysvaltojen suurin katkarapujen tuottaja.^[18]

Liikenne

Louisianassa on yksi suuri kansainvälinen lentoasema: Louis Armstrongin kansainvälinen lentoasema New Orleansissa.^[19] Kaikkiaan osavaltiossa on 21 lentoasemaa.^[20]

Louisianan 29 satamasta ^[21] Etelä-Louisianan satama oli rahtimäärillä mitaten Yhdysvaltojen suurin vuonna 2011. New Orleansin satama oli viidennellä tilalla.^[22]

Vuonna 2010 osavaltion väkiluku oli 4 533 372, jossa on 4,1 prosentin kasvu vuodesta 2000. Rodullinen jakauma oli seuraavanlainen:^[23]

• 62,6 % valkoisia
• 32,0 % afroamerikkalaisia
• 4,2 % latinoja
• 1,5 % aasialaisia
• 0,7 % alkuperäiskansojen edustajia
• 1,6 % enemmän kuin yhden rodun edustajia

Afroamerikkalaiset ovat enemmistönä etenkin osavaltion keski-ja luoteisosissa, kun taas valkoisia on enemmän pohjoisosissa. Viime aikoina valkoisten määrä on kasvanut nopeasti, koska monet iäkkäät ihmiset ympäri Yhdysvaltojen ovat muuttaneet osavaltioon sen leutojen talvien, kauniiden maisemien ja ystävällisten asukkaiden takia; suurin osa näistä muuttajista on ollut valkoisia.

Vuonna 2000 91,2 % osavaltion asukkaista puhui äidinkielenään englantia, 4,8 % ranskaa ja 2,5 % espanjaa. Louisiana on ainoa Yhdysvaltojen osavaltio, jossa ranskalla on virallisen kielen asema.

Muiden eteläisten osavaltioiden tapaan suurin osa, 57 %, Louisianan asukkaista on protestantteja. Katolisia on 26 %, uskonnottomia 13 % ja muita kuin kristittyjä on 2 % asukkaista.^[24]

Louisianan keittiö on Yhdysvaltain muuhun ruokakulttuuriin nähden omaleimainen ja perustuu osin aluetta 1700-luvulla hallinneen Ranskan ruokakulttuuriin. New Orleansista kehittyi kansainvälinen kaupunki, mikä jätti jälkensä sen ruokakulttuuriin. New Orleansin mustat keittäjät, ranskalaiset, kaupunkiin muuttaneet siirtolaiset sekä intiaanit loivat kreolikeittiön, johon tuli vaikutteita muun muassa myös Espanjasta, Italiasta ja Afrikasta.^[25] Louisianalaista cajun-keittiötä voidaan kutsua kreolikeittiön maalaisversioksi, ja se on lähempänä eteläranskalaista keittiötä kuin monen ruokakulttuurin sekoituksena syntynyt kreolikeittiö. Cajun-ruoka on yleensä tuhdimpaa ja pippurisempaa kuin kreoliruoka.^[26] Tunnetun cajun-kokin Paul Prudhommen mukaan kreoli- ja cajun-ruoat eroavat yhä kotona tehtyinä, mutta ravintoloissa niiden eroa ei enää juuri huomaa, ja monet puhuvatkin niiden sijaan Louisianan keittiöstä.^[27]

Louisianalaiselle keittiölle on tyypillistä erityisesti sipuli, varsiselleri ja vihreä paprika. Kreolikeittiössä käytetään paljon merikaloja ja -äyriäisiä, mutta sisämaan ja jokivarsien cajunien resepteissä näkyy makeanveden kaloja, riistaa ja makkaroita. Riisi on tärkeä osa louisianalaista keittiötä, ja sakea, voimakas kastike roux on myös yksi perusaineksista.^[27] Tunnettu louisianalainen ruokalaji on jambalaya, "kreolien paella".^[28] Gumbo on keittomainen pataruoka, johon voidaan käyttää roux'n lisäksi monenlaisia aineksia.^[29]

New Orleans Pelicans pelaa koripalloa NBA:ssa. New Orleans Saints on amerikkalaisen jalkapallon joukkue, joka voitti Super Bowlin vuonna 2009.

• Nuuttila, Mirjaliisa & Schildt, Elinor: Elämäniloisia ruokia Louisianasta ja Meksikosta. Porvoo: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18671-6.

Viitteet

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Louisiana Wikimedia Commonsissa