Mississippi (osavaltio)

Mississippin naapuriosavaltioita ovat Louisiana etelässä ja lännessä, Arkansas lännessä, Tennessee pohjoisessa ja Alabama idässä. Rajana lännessä toimii Mississippijoki. Suuria jokia Mississippin lisäksi ovat Big Black River, Pearl River, Yazoo River, Pascagoula River, ja Tombigbee River. Suuria järviä ovat Ross Barnet Reservoir, Arkabutla Lake, Sardis Lake ja Grenada lake.

Mississippin korkein kohta on Woodall Mountain, joka on 246 metriä merenpinnasta. Matalin kohta on Meksikonlahden rannikko.^[2]

Mississippin ilmasto on suotuisa maanviljelykselle. Kasvukausi on pitkä, rannikolla se jatkuu käytännössä ympäri vuoden. Sadetta saadaan runsaasti ja äärilämpötilat ovat harvinaisia. Lumisateet ovat harvinaisia, mutta niitä esiintyy silloin tällöin.^[3]

Vuoden kuumimmat kuukaudet ovat heinäkuu ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila Jacksonissa on 33,1 astetta. Keskimääräinen alin on koko vuoden nollan yläpuolella, kylmimmillään tammikuussa 2,7 astetta.^[4]

Varhaishistoria

1000-luvun alkupuolella Mississippiä asuttivat alkuperäiskansojen heimot, joiden kulttuuria kutsutaan nykyään mississippiläiseksi kulttuuriksi. Ensimmäiset alueella käyneet eurooppalaiset olivat espanjalaisia tutkimusmatkailijoita 1540-luvulla, mutta vasta vuonna 1699 ranskalaiset uudisraivaajat jäivät asuttamaan seutua pysyvästi. Alue oli 1700-luvun alussa sekä espanjalaisten, ranskalaisten että brittien hallussa kunnes liittyi Yhdysvaltoihin vuonna 1798 Mississippin territoriona.

1800-luku

Mississippistä tuli 20. Yhdysvaltojen osavaltio 10. joulukuuta 1817.

1850-luvulla Yhdysvaltain etelävaltiot tuottivat 60 % maailman puuvillasta, ja myös Mississippissä puuvillaplantaasien omistajat rikastuivat nopeasti. Puuvillan viljelyyn tarvittiin kuitenkin orjatyövoimaa ja varallisuuserot olivat suuret, mikä näkyi myös osavaltion politiikassa. Mississippi erosi sisällissodassa Yhdysvalloista toisena osavaltiona 9. tammikuuta 1861, mutta pohjoisvaltioiden joukot voittivat sodan ja osavaltio liitettiin takaisin 23. helmikuuta 1870.

1900-luvun alusta nykypäivään

Mississippi oli Louisianan ja Texasin ohella rotuerottelun johtavia valtioita, ja tummaihoisia syrjivien lakien lisääntymisen vuoksi yli 400 000 mustaa muutti osavaltiosta pois 1940-luvulla. Osavaltio sai 1960-luvulla taantumuksellisen maineen monien poliitikkojen vastustettua tummaihoisten yhtäläisiä oikeuksia valkoisten kanssa, ja Ku Klux Klanin mustia vastaan harjoittama väkivalta oli omiaan lisäämään tätä. Mississippi kumosi kieltolain 1966 viimeisenä osavaltiona, ja se oli myös viimeinen osavaltio, jossa orjuus virallisesti kiellettiin lailla, vuonna 1995.^[5][6]

Politiikka

Mississippiä hallitsee republikaaninen puolue.^selvennä

Mississippin lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen osavaltion parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 52 jäsentä, alahuoneessa eli edustajainkokouksessa on 122 jäsentä. Perustuslain mukaan parlamentin on kokoonnuttava 125 päivän ajan joka neljäs vuosi ja muina vuosina 90 päivän ajan.^[7]

Ylintä toimeenpanovaltaa käyttää kuvernööri.

Osavaltio on jaettu 82 piirikuntaan.^[8]

The Bureau of Economic Analysis arvioi, että Mississippin kokonaistuotanto vuonna 2003 oli 72 miljardia USD. Henkilökohtaiset tulot vuonna 2003 olivat 23 466 USD, mikä on vähiten kaikista 51 osavaltiosta (lista sisältää Washington D.C.:n).

Mississippin köyhyys on pitkälti perua Yhdysvaltojen sisällissodasta (1861-1865); ennen sotaa osavaltio oli maan viidenneksi vaurain. Osavaltion tuolloisista 800 000 asukkaasta kuoli sodassa 30 000, maanviljelijät kärsivät kun orjatyövoima kiellettiin ja pohjoisvaltioiden joukot jättivät jälkeensä yleisen hävityksen.

Mississippin maatalouden tärkeimmät tuotteet ovat broilerit, puuvilla, soija, kasvatettu kala ja nautakarja.^[9]

Mississippin väkiluku oli vuonna 2006 2 967 297, mikä osoittaa 4,3 % kasvua vuodesta 2000. Vuoden 2000 väestönlaskennan perusteella osavaltion väestö koostuu seuraavista etnisistä ryhmistä^[10]:

• Valkoisia 59,1 %
• Mustia 37,0 %
• Latinoja 2,7 %
• Aasialaisia 0,9 %
• Alkuperäiskansojen edustajia 0,5 %
• Enemmän kuin yhden rodun edustajia 1,1 %

Vuoteen 1940 asti afroamerikkalaiset olivat osavaltiossa enemmistönä (1940-luvulla lähes 400 000 mustaa muutti osavaltiosta paetessaan rotuerottelua). Heidän määränsä laski sittemmin mutta on nyt jälleen alkanut nousta mustan väestönosan korkeiden syntyvyyslukujen seurauksena. Suurin osa osavaltion julkisen koululaitoksen oppilaista on mustia.

Mississippin ala- ja yläkoulujen taso on yleensä huono kaikilla tavoilla arvioituna.^[3]

Suurimmat kaupungit vuonna 2018

1. Jackson, 164 422 asukasta
2. Gulfport, 71 870 asukasta
3. Southaven, 54 944 asukasta
4. Biloxi, 45 968 asukasta
5. Hattiesburg, 45 951 asukasta
6. Tupelo, 38 206 asukasta
7. Olive Branch, 38 149 asukasta
8. Meridian, 37 325 asukasta

^[11]

Mississippin musiikkiperinteessä yhdistyvät afroamerikkalaisten musiikki ja eurooppalainen virsilaulu ja skotlantilaiset balladit. Tältä pohjalta ovat ponnistaneet kuuluisuudet kuten Jimmie Rodgers, Elvis Presley ja B. B. King.^[3]

Mississippiläinen William Faulkner sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon.^[3]

Mississippi Surge ja Mississippi RiverKings pelaavat jääkiekkoa SPHL-liigassa.^[12] Mississippi Brilla on jalkapallojoukkue, Mississippi Braves baseballjoukkue.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mississippi Wikimedia Commonsissa