Makkabilaiskapina
Makkabilaiskapina oli kapina, johon juutalaiset nousivat Palestiinan alueella vuonna 168 eaa., hellenistisellä kaudella, jolloin aluetta hallitsi Aleksanteri Suuren sotapäällikön Seleukos I:n perustama seleukidien dynastia. Raamatun apokryfisen 1. Makkabilaiskirjan mukaan kapina sai alkunsa, kun Mattatias poikineen ei suostunut uhraamaan hallitsijan määräyksestä kreikkalaisille jumalille.[1] Kapina sai nimensä Mattiaan pojan Juudas Makkabilaisen mukaan. Mattatias poikineen vetäytyi vuoristoon ja taisteli seleukideja vastaan.
| Makkabilaiskapina | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
Juudas Makkabi voitti seleukidien Jerusalemissa olleen varusväen. Tämän jälkeen Jerusalemin toinen temppeli vihittiin uudestaan vuonna 165 eaa, minkä muistoksi juutalaiset viettävät hanukka-juhlaa. Taisteluja seleukideja vastaan jatkettiin vuoteen 128 saakka, ja niiden tuloksena muinaisen Israelin kuningaskunnan alueella sijainnut juutalaisvaltio itsenäistyi jälleen.[2] Myöhemmin, kun Mattatiaan viimeinen poika oli murhattu, hallitsijaksi nousi hänen pojanpoikansa, Hasmonien dynastian aloittanut Johannes Hyrkanos.[3]