Miguel López de Legazpi

Baskitaustainen aatelinen Legazpi lähti Uuteen-Espanjaan vuonna 1528. Vuonna 1530 hänestä tuli Méxicon kaupungin virkamies vuoden 1541 loppuun asti. Hän pystyi hankkimaan sosiaalisen aseman (hänen vaimonsa oli Tlaxcalan ensimmäisen piispan Julián Garcésin sisar) ja omaisuutta, jonka avulla vuonna 1564 Legazpi purjehti Meksikon Navidadista Filippiineille, jossa ei vielä ollut eurooppalaisia siirtokuntia, vaikka Fernão de Magalhães oli löytänyt saariston vuonna 1521. Retkikuntaan kuului kuului viisi laivaa, 150 merimiestä, 200 palkattua työntekijää, noin 25 uudisasukasta ja neljä augustinolaismunkkia, mukana lukien Andrés de Urdaneta, joka vieraili aikaisemmin Mindanaolla ja Molukeilla. ^[2][1][3]

Legazpi rantautui Cebu-saarelle vuonna 1565, ja perusti sinne San Miguelin, saarten ensimmäisen pysyvän espanjalaisasutuksen, josta tuli Villa de Santisimo Nombre de Jesus, myöhemmin Cebun kaupunki. Myöhemmin, vuonna 1569, hän siirsi hallitonsa paikan Iloiloon. Hän lähetti veljenpoikansa Juan Salcedon tutkimaan pohjoisessa sijaitsevia saaria. Salcedo raportoi sedälleen alueen sopivuudesta, ja vuonna 1571 Legazpi jätti hallintoasiat muiden hoidettavaksi, eteni pohjoiseen Luzoniin ja perusti Manilan kaupungin, josta tuli saarten pääkaupunki. Legazpi ryhtyi välittömästi organisoimaan uutta siirtokuntaa. Hän nimitti paikalliset virkamiehet, järjesti vuosittaiset matkat Uuteen Espanjaan ja muut maan hyvinvointiin liittyvät asiat. Legazpi torjui hallintokaudellaan portugalilaisten hyökkäykset, murkasi helposti klaanijärjestelmiin pohjautuneen filippiiniläisten vastarinnan, ja aloitti augustinolaisimunkkien kanssa kristinuskon levittämisen ja islamin leviämisen hidastamisen kansan keskuudessa. Legazpi kuoltua hänen seuraajakseen Espanjan Filippiinien kuvernööriksi tuli Guido de Lavezaris.^[2][1][3]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Miguel López de Legazpi Wikimedia Commonsissa