Nakkila
Nakkila on Satakunnan maakunnassa sijaitseva kunta. Nakkilan kirkonkylä sijaitsee Kokemäenjoen varrella, noin 20 kilometrin päässä Porista. Kunnassa asuu 4 969 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 184,88 km2, josta 1,95 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 27,16 asukasta/km2.
| Nakkila | |
|---|---|
 |  |
sijainti | |
| Sijainti | , 022°00′15″E |
| Maakunta | Satakunnan maakunta |
| Seutukunta | Porin seutukunta |
| Kuntanumero | 531 |
| Hallinnollinen keskus | Nakkilan kirkonkylä |
| Perustettu | 1861 |
| Kokonaispinta-ala | 184,88 km² 287:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 182,93 km² |
| – sisävesi | 1,95 km² |
| Väkiluku | 4 969 167:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 27,16 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 14,8 % |
| – 15–64-v. | 56,5 % |
| – yli 64-v. | 28,7 % |
| Äidinkieli | 2022 [4] |
| – suomenkielisiä | 97,5 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,6 % |
| – muut | 1,9 % |
| Kunnallisvero | 9,10 % 106:nneksi suurin 2024 [5] |
| Työttömyysaste | 7,7 % (2018) [6] |
| Kunnanjohtaja | Markus Ojakoski |
| Kunnanvaltuusto | 29 paikkaa |
| 2021–2025[7] • Kesk. • SDP • Kok. • Vas. • PS • KD | 7 6 5 5 5 1 |
| www.nakkila.fi | |
Nakkila on ollut itsenäinen kunta vuodesta 1861 lähtien, jolloin se erosi Ulvilasta. 1960-luvulla osa Nakkilasta (Lattomeri) liitettiin Poriin. Nakkilan naapurikunnat ovat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Pori ja Ulvila. Entisiä naapurikuntia ovat Kiukainen, Kullaa ja Luvia.
Nakkilan vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1951.[8]
Historia
Lammaisten kosket nousivat maankohoamisen seurauksena merestä 1500 eaa. alkaen ja Kokemäenjoen suisto syntyi koskena alapuolelle alavalle peltotasangolle 500 eaa. lähtien. Nakkilan keskustan seutu oli kuivaa maata jo ajanlaskun alussa, jolloin joenranta-asutus kävi mahdolliseksi.[9]
Nykyisen Nakkilan vaiheilla Kokemäenjoen varrella asuttiin varmasti jo 1300-luvulla. Talon nimi Nakkla, josta kuntakin on nimensä saanut, esiintyy asiakirjoissa 1400-luvulla jo muodossa Nakkila eli ruotsiksi Nackeby. Nimen alkujuurta ei tiedetä varmuudella. Ruotsiin perustuva selitys nojaa nimiin Nacke tai Nackböle, joita esiintyy ruotsalaisilla alueilla. Jos nimen taustalla on suomalainen sana, voidaan käyttää selityksenä sanaa nakka, jolla on tekemistä sepäntöiden kanssa. Nakka tarkoitti vasaraa tai pulttia. 1400-luvuilla esiintyy Vehmaalla ja Paimiossa nimi Nakka, jossa Paimiossa sepäntöitä teki seppä Olli. Satakunnassa talon nimi kirjoitettiin myös muodossa Nakkala.[10]
Toinen maailmansota
Jatkosodan alkuaikoina Järvikylä joutui oudon pommituksen kohteeksi, kun Neuvostoliiton pommikoneet toteuttivat täällä ainoan Satakunnan alueelle kohdistuneen ilmapommituksen. Pommituksen syyksi epäiltiin erehdystä.[11]
Nähtävyyksiä
Nakkilan nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa vuonna 1937 valmistunut Suomen ensimmäinen funktionalistinen kirkko, sekä Villilän elokuvastudio, josta käytetään joskus lempinimeä ”Suomen Hollywood”. Villilässä on kuvattu osia muun muassa elokuvista Kaksipäisen kotkan varjossa, Sibelius ja FC Venus. Tämän lisäksi Nakkila on tunnettu myös nahkiaispitäjänä. Nakkilan kirkonkylään viitataan joskus puhekielessä sanonnalla ”siin Nakkila kirko vaiheil”.[12] Nakkilan alueella on myös runsaasti arkeologisia muinaismuistoja, joista tärkeimpiä ovat Kiukaisten kulttuurin alue Uotinmäessä, pronssikautiset Selkäkankaan hautaröykkiöt Viikkalassa sekä Rieskaronmäen pronssikautinen asuinpaikka Kivialhossa. Muita nähtävyyksiä ovat muun muassa
- Kotiseutumuseo
- Juustomeijerimuseo
- Pyssykankaan koulumuseo.
Teollisuus
Nakkilan merkittävimpiä teollisuusyrityksiä ovat Nakkila Worksin konepaja sekä Länsi-Suomen Voima Oy:n Harjavallan vesivoimalaitos. Pienimuotoisempaa teollista toimintaa on edustanut puusepänteollisuus, jonka tunnetuimpia tuotteita ovat olleet keinutuolit. Myös Suominen-yhtymän kuitukangastehdas[13] (ent. Suomisen nahkatehdas[14]) on ollut merkittävä työllistäjä, mutta suuri osa tuotannosta on ajettu alas vuoden 2012 loppuun mennessä.
Koulut
Nakkilassa toimivia kouluja ovat Kirkonseudun koulu, Nakkilan yhteiskoulu ja lukio, Tattaran koulu ja Viikkalan koulu.
Liikenne
Nakkilan tärkein liikenneväylä on Helsingin ja Porin välinen valtatie 2. Myös Tampereen–Porin-rautatie kulkee Nakkilan kautta.
Nakkilan rautatieasema kuuluu vuonna 1895 liikenteelle avatun Porin radan alkuperäisiin liikennepaikkoihin ja se perustettiin Nakkilan kirkon tuntumaan, Kokemäenjokea seuranneen maantien ja Eurajoen maantien risteykseen. Asemarakennus rakennettiin Oulun radan pysäkin piirustusten mukaan naapurinsa Harjavallan (myöhemmin Merstolan) aseman tavoin ja sitä laajennettiin myöhemmin kolmeen otteeseen. Henkilöliikenne Nakkilan asemalla lopetettiin vuonna 1983 ja tavaraliikenne vuonna 1999, jolloin myös valmistui uusi Nakkilan junakohtauspaikka kolme kilometriä asemalta Porin suuntaan.[15]
Etäisyyksiä Nakkilasta
Ystävyyskaupungit
Urheilu ja vapaa-aika
Kokemäenjoessa on Nakkilan alueella useita suosittuja kalastuspaikkoja, mm. Arantilankoski.[17] Salomonkallio on Kivialhon kylässä sijaitseva talviurheilu- ja golfkeskus.[18]Nakkilassa on monta aktiivista urheiluseuraa: Yleisurheiluun ja hiihtoon erikoistunut Nakkilan Vire[19], salibandyseura NTK Nakkila[20] sekä jalkapalloseura Nakkilan Nasta. Nakkilassa on myös liikuntakeskus nimeltään "Nakkilan liikuntakeskus"
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Nakkilassa oli 5 521 asukasta, joista 4 080 asui taajamassa, 1 392 haja-asutusalueilla ja 49:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Nakkilan taajama-aste on 74,6 %.[22] Nakkilan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[23] Nakkilan kirkonkylä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Porin keskustaajamaa, joka ulottuu Nakkilan lisäksi usean Porin lähikunnan alueelle, ja josta tämän kunnan alueella asui vuoden 2017 lopussa 4 080 asukasta.[23] Yhteensä Porin keskustaajamassa on 84 190 asukasta ja sen pinta-ala on 121,37 neliökilometriä.[24]
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Nakkilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[25]
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Nakkilassa toimii Nakkilan helluntaiseurakunta.[26]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Nakkilan alueella toimii Porin ortodoksinen seurakunta.[27]
Kyliä
Kylän nimen perässä oleva vuosiluku tarkoittaa, milloin kylästä tai talosta tunnetaan ensimmäisen asiakirjamerkintä.[28]
Arantila, Anola (1410, 1412), Hormisto, Järvikylä, Kivialho, Kukonharja (1354, 1412), Lammainen (1348, 1414), Leistilä (1441), Masia, Matomäki, Pakkala, Punapakka, Penttala, Pyssykangas, Ruhade, Ruskila, Soinila, Tattara (1441), Tervasmäki, Uotinmäki, Viikkala, Villiläselvennä (1451), Vuohimäki, Hohtari.
Tunnettuja nakkilalaisia
Tunnettuja Nakkilassa syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitä:lähde?
|
|
Katso myös
Lähteet
- Jalmari, Jaakkola: Ulvilan asutuksen, seurakunnan ja kaupungin synnystä, s. 57–100. julkaisusta Satakunta VII. Vammala: Satakuntalainen osakunta, 1926. Satakunta sarjan skannatut kirjat (pdf) (viitattu 28.1.2012).
- Virkkala, Kalevi: Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa, s. 75–89. julkaisusta Satakunta XII. Vammala: Satakuntalainen osakunta, 1946. Satakunta sarjan skannatut kirjat (pdf) (viitattu 26.1.2012).
Viitteet
Aiheesta muualla
