Nvidia
 | Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Yhtiön historiaa ei ole päivitetty vuodesta 2009 eteenpäin |
NVIDIA Corporation on yhdysvaltalainen grafiikkateknologia-alan yhtiö, joka tunnetaan parhaiten näytönohjaimissa käytettävien grafiikkasuorittimien valmistajana. Nvidia valmistaa myös mobiililaitteille tarkoitettuja järjestelmäpiirejä sekä ammattikäyttöön tarkoitettuja tuotteita. Yhtiön tunnetuimpia kuluttajatuotteita ovat GeForce-sarjan grafiikkaprosessorit. Nvidian näytönohjainteknologioihin kuuluu myös SLI-teknologia, joka mahdollistaa useamman näytönohjaimen liittämisen toisiinsa suorituskyvyn parantamiseksi.
| NVIDIA Corporation | |
|---|---|
 | |
| Tunnuslause | The Way It's Meant to Be Played |
| Yritysmuoto | Julkinen osakeyhtiö |
| Osake | NASDAQ: NVDA S&P 500 |
| Markkina-arvo |  4,46 mrd. USD (2014)[1] 4,83 mrd. USD (2013)[2] |
| ISIN | US67066G1040 |
| Perustettu | 1993 |
| Perustaja | Jensen Huang Chris Malachowsky Curtis Priem |
| Toimitusjohtaja | Jensen Huang[3] |
| Kotipaikka |  Santa Clara, Kalifornia |
| Toiminta-alue | Maailmanlaajuinen |
| Toimiala | Puolijohdeteollisuus |
| Tuotteet | Grafiikkasuorittimet, emolevyjen piirisarjat |
| Liikevaihto | 4,13 mrd. USD (2014)[2] 4,28 mrd. USD (2013)[2] |
| Liikevoitto | 496 milj. USD (2014)[2] 648 milj. USD (2013)[2] |
| Nettotulos | 439 milj. USD (2014)[2] 563 milj. USD (2013)[2] |
| Tilikauden tulos | 7,25 mrd. USD (2014)[1] 6,41 mrd. USD (2013)[1] |
| Henkilöstö | 8 800 (2014) |
| Kotisivu | www |
Historiaa
Nvidian ensimmäisiä tuotteita olivat RIVA 128- ja RIVA TNT -grafiikkasuorittimet 1990-luvulla.
Vuonna 1999 Silicon Graphics ilmoitti siirtävänsä grafiikasta vastaavien insinöörien osaston yhteistyössä toimivaan Nvidiaan.[4]
GeForce 256 -grafiikkasuorittimen kehittämisen jälkeen vuonna 1999 yhtiö kasvoi nopeasti yritysostoin 2000-luvun alussa. Vuonna 2000 Nvidia osti konkurssiin menneen 3DFX:n, ja joulukuussa 2005 se hankki omistukseensa ULI Electronics -yhtiön, joka toimitti kolmannen osapuolen oheislaitepiirejä ATI:n emolevyihin.
Yhtiön yritysostoihin perustuva laajentuminen jatkui vuonna 2006, jolloin yhtiö hankki omistukseensa mm. suomalaisen Hybrid Graphics Oy:n[5]. Vuonna 2006 Nvidian henkilöstömäärä kasvoi yhteensä lähes 50 prosenttia[6].
Vuoden 2006 joulukuussa kuluttajat olivat nostaneet ryhmäkanteen Nvidiaa ja ATI:ta vastaan. Kanteen mukaan näytönohjainvalmistajat olivat liittoutuneet pitääkseen hinnat korkeina. Vuonna 2008 Nvidia suostui maksamaan 850 000 dollaria.[7] Vuoden 2008 heinäkuussa Nvidia joutui uudelleen käräjille, kun Rambus haastoi sen oikeuteen syyttäen sitä patenttirikkomuksista.[8]
Talouselämää seuraava lehti Forbes valitsi Nvidian vuoden 2007 yritykseksi.[9]
Nvidia osti Mental Imagesin vuonna 2007 ja sai Mental Ray -säteenseurantaohjelmiston.[10]
Vuoden 2008 helmikuussa Nvidia osti AGEIA Technologiesin ja sai omistukseensa AGEIA:n kehittämän PhysX-tekniikan.[11][12]
Vuosi 2008 oli yhtiölle käräjähaasteen lisäksi taloudellisesti haastava, sillä yritys teki tappiota 147,7 miljoonaa dollaria.[13]
Vuoden 2009 helmikuussa Intel haastoi Nvidian oikeuteen prosessoreitaan tukevien piirisarjojen lisenssiin liittyvien erimielisyyksien vuoksi.[14] Tämän seurauksena Nvidia haastoi Intelin kuukautta myöhemmin oikeuteen sopimusrikkomuksen takia.[15]
Raskaasti tappiolliseksi osoittautuneen vuoden 2009 toisella neljänneksellä Nvidia siirtyi 40 nanometrin prosessilla valmistettaviin näytönohjaimiin.[16][17] Tulos kääntyi voitolliseksi viimeisellä neljänneksellä.
Yhtiön Tegra X1 -järjestelmäpiiri on käytössä Nintendo Switch -pelikonsolissa.[18][19]
Nvidia osti vuonna 2020 Mellanoxin 6,9 miljardilla dollarilla sekä Cumulus Networksin julkistamattomalla summalla.[20][21] Cumulus Networksilla on Linux-pohjainen verkkokäyttöjärjestelmä ja se on varhainen osallistuja OpenStack-ekosysteemissä.[22] Muun muassa Mellanox on tarjonnut Cumulus Linuxia kytkimissään.[23]
Yritys ostaa Arm
Syyskuussa 2020 Nvidia ja SoftBank ilmoittivat Nvidian ostavan Arm-yhtiön SoftBankiltä 40 miljardin dollarin hinnalla.[24] Armin päämaja pysyy ennallaan ja yhtiön lisensointimalli liiketoiminnassa jatkuu.[24] Nvidia on ollut epävirallisissa keskusteluissa kilpailuviranomaisten kanssa, mutta virallisen tutkinnan kilpailuvaikutuksista odotetaan alkavan sen jälkeen kun Nvidia tekee virallisen ilmoituksen suunnitelmistaan.[25] Kaupasta on herännyt huolia sen aiheuttavan rasitteita innovaatioille eri markkinoilla sekä sen antavan Nvidialle kyky haitata sen kilpailijoita rajoittamalla pääsyä Armin tekniikkaan.[25] Helmikuussa 2022 kauppa peruuntui johtuen kilpailuviranomaisten huolesta vaikutuksesta kilpailulle.[26]
Komponenttipula
Nvidian voitot nousivat COVID-pandemian aikaisen komponentti- ja näytönohjainpulan aikana 2021–2022. Nvidia ei pystynyt valmistamaan tarpeeksi RTX 30 -sarjan näytönohjaimia RTX 3070, 3080, 3090 ja niiden hinta ja voitot nousivat voimakkaasti. Nvidia päätti myös rajoittaa näytönohjainten käyttöä kryptovaluuttojen louhintaan hidastamalla niitä keinotekoisesti ja myymällä erillisiä prosessoreita tähän tarkoitukseen.[27]
Tekoälyboomi
Nvidia hyötyi myös loppuvuonna 2022 ChatGPT:n julkaisusta alkaneesta tekoälyboomista, sillä yhtiöllä on lähes monopoli tensori-rinnakkaislaskentaan tarkoitetuissa GPGPU-laitteissa.
Elokuuhun 2023 päättyneellä Q2 FY24 -kvartaalilla Nvidia myi 13,5 miljardilla dollarilla pelilaitteistoa ja 10,3 miljardilla A100 ja H100 GPU-laskentayksikköjä datakeskuksiin.[28]
Nvidia odotti myyvänsä vuonna 2024 3,5 miljoonaa H100-GPU:ta.[29]
Toukokuussa 2023 Nvidian osakkeiden arvo nousi ensimmäisen kerran 1000 miljardiin dollariin.[30]
Nvidian tuotteet
Nvidia ei itse valmista näytönohjaimia (lukuun ottamatta Founders Edition -versioita) vaan lisensoi teknologiansa sopimusvalmistajille (mm. Asus, Club 3D, MSI, Palit, PNY, Sapphire ja XFX).
Laitteet
- SHIELD Portable (ent. Nvidia SHIELD)
- SHIELD Tablet (uudelleenjulkaistu Shield Tablet K1)
- SHIELD Android TV (alun perin SHIELD Console)
Grafiikkasuorittimet ilmestymisjärjestyksessä
- NV1 - Nvidian ensimmäistä tuotantoa. Toimi myös äänipiirinä.
- RIVA 128, RIVA 128ZX - DirectX 5 -tuki, Nvidian ensimmäinen DirectX-kortti
- RIVA TNT, RIVA TNT2 - DirectX 6 -tuki.
- GeForce
- GeForce 256 - DirectX 7 -tuki, DDR-muisti
- GeForce 2 - DirectX 7 -tuki
- GeForce 3 - DirectX 8.0 -tuki, FSAA-reunanpehmennys
- GeForce 4 - DirectX 8.1 -tuki
- GeForce FX -sarja - DirectX 9 -tuki
- GeForce 6 -sarjat - DirectX 9c -tuki, PCI Express -teknologia, SLI-ominaisuus
- GeForce 7 -sarjat - nopeampia DirectX 9c -piirejä
- GeForce 8 -sarja - DirectX 10 -tuki, yleiskäyttöiset shader-prosessorit
- GeForce 9 -sarja - DirectX 10 -tuki, yleiskäyttöiset shader-prosessorit
- GeForce 100 -sarja
- GeForce 200 -sarja
- GeForce 300 -sarja
- GeForce 400 -sarja - DirectX 11 -tuki
- GeForce 500 -sarja - DirectX 11 -tuki
- GeForce 600 -sarja
- GeForce 700 -sarja
- GeForce 800 -sarja
- GeForce 900 -sarja
- GeForce 10 -sarja
- GeForce 20 -sarja, Nvidia RTX, GeForce 16 -sarja
- GeForce 30 -sarja
- GeForce 40 -sarja
Ammattikäyttöön
- Quadro-sarja, ammattilaiskäyttöön tarkoitettuja grafiikkasuorittimia
- Nvidia Tesla-sarja GPGPU-käyttöön
Mobiilialustoille
- Tegra, järjestelmäpiirien sarja mobiilialustoille
PC-emolevyjen piirisarjat ilmestymisjärjestyksessä
- nForce
- nForce IGP (AMD Athlon / Duron AMDK7 -prosessorit)
- nForce 2
- nForce 3 (AMD Athlon 64 / Athlon FX / AMD Opteron)
- nForce 4 (PCI Express, AMD Athlon 64 -prosessorit ja SLi)
- nForce 5 (PCI Express, AMD Athlon 64 AM2 -prosessorit, SLi ja Quad SLi)
- nForce 6 (PCI Express, Intel Core 2 Duo- ja AMD Athlon FX Socket F -prosessorit, SLi ja Quad SLi)
- nForce 7
- Xbox GeForce3 -sarja GPU ( Intel Pentium III / Celeron -prosessorit)
- PlayStation 3 (RSX "Reality Synthesizer")
Ohjelmistot
- Mental Ray (tuki lakkautettu), renderöintijärjestelmä
- Iray, GPU-pohjainen renderöintijärjestelmä[31]
- PhysX, fysiikkamoottori
Robottiautojen piirit
Nvidia kehittää laskentapiirejä robottiautojen supertietokoneiksi. Pegasus-piiri kykenee 320 biljoonaan laskuoperaatioon sekunnissa, mikä mahdollistaa tason viisi autonomisen ajamisen. Piiriä aletaan toimittaa autonvalmistajille vuonna 2018.[32]
Katso myös
Lähteet
 | Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: Paljon vanhentuneita linkkejä |
