AMD

AMD:n perusti 1969 ryhmä Fairchild Semiconductorilla työskennelleitä insinöörejä. Yhtiö aloitti valmistamalla logiikkapiirejä ja RAM-piirien valmistuksen se aloitti vuonna 1975. Myöhemmin yhtiö aloitti Intel-kloonien valmistamisen, tarjoten muun muassa 286 ja 386 vastaavia suorittimia huokeampaan hintaan.

AMD on valmistanut menestyksekkäästi aritmetiikkasuorittimia kuten vuonna 1977 esitelty AM9511.^[3]

Vuonna 1999 AMD julkaisi Athlon-suorittimen (K7-arkkitehtuurilla), joka oli nopein x86-suoritin tammikuuhun 2002 saakka.^[4]

AMD osti ATI Technologiesin vuonna 2006.^[5]

GlobalFoundries irtaantui AMD:stä vuonna 2009, jolloin AMD jäi ilman omaa piirien valmistusta.^[6] AMD on ilmoittanut vuonna 2018 valmistuttavansa tulevia piirejä TSMC:n tehtailla Samsungin ollessa vielä vaihtoehtona.^[6] GlobalFoundries osti IBM:n piirivalmistuksen vuonna 2014.^[6]

Yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Lisa Su lokakuussa 2014 aiemman toimitusjohtajan Rory Readin siirryttyä sivuun.^[7] Sun ansioiksi lasketaan AMD:n pelastaminen taloudellisesti heikosta tilanteesta.^[8] Sun aloittaessa AMD oli taloudellisesti vaikeassa tilanteessa ja yhtiön oli vähennettävä noin seitsemän prosenttia työntekijöistä (700 työpaikkaa). Su lopetti tappiollisen SeaMicron, jonka AMD oli ostanut 334 miljoonalla dollarilla vuonna 2012. Su keskittyi priorisoimaan yhtiön tuotekehitystä.^[9]

AMD paljasti sijoittajille Zen-arkkitehtuurin vuonna 2015.^[10] Toimitusjohtaja Sun mukaan yhtiön piti panostaa suorituskykyyn eikä vain halvempaan hintaan.^[11] Ensimmäiset Zen-arkkitehtuuria käyttävät Ryzen-suorittimet tulivat markkinoille vuonna 2017.^[12]Zeniä on pidetty käänteentekevänä tuotteena yhtiön historiassa, sillä ennen sen julkaisua AMD keikkui konkurssin partaalla. Zen on nostanut AMD:n markkinaosuuden x86-suorittimien markkinoilla suurimmaksi yhtiön historiassa.^[13]

Yhtiö ilmoitti lokakuussa 2020 Xilinxin ostamisesta 35 miljardin dollarin arvoisella kaupalla, joka suoritetaan kokonaan osakkeiden vaihdolla.^[14] Kauppa valmistui helmikuussa 2022 ja AMD:n osakkeiden nousun johdosta kaupan arvoksi tuli 50 miljardia dollaria.^[15]

Vuoden 2022 aikana AMD:n arvo ylitti ensimmäistä kertaa kilpailijansa Intelin arvon.^[13]

Toukokuussa 2022 yhtiö ilmoitti, että se on saanut valmiiksi Pensando Systemsin ostamisen 1,9 miljardin dollarin arvoisessa kaupassa.^[16]

Helmikuussa 2023 kerrottiin, että yhtiö on saavuttanut yli 30 prosentin osuuden x86-suorittimien markkinoista. Mercury Researchin mukaan AMD:n osuus on 31,3 prosenttia ja Intelin 68,7 prosenttia. AMD:n eduksi sanotaan vahva suunnitelma palvelimiin tarkoitetuissa suorittimissa.^[17]

Yhtiön valmistamia komponentteja on muun muassa Applen tietokoneissa, pelikonsoleissa ja lukemattomissa muissa elektroniikkalaitteissa.

Yrityksen Zen- ja Radeon-arkkitehtuureihin perustuvia tuotteita käytetään eksaluokan supertietokoneissa.^[18]

Epyc-sarjan suorittimia käytetään datakeskuksissa.^[19]

Am2900/Am29000

AMD on valmistanut useita Am2900 ja Am29000 -sarjojen suorittimia.Am2900-sarja oli bit-slice-prosessori, jota käytettiin minitietokoneissa 1970- ja 1980-luvuilla.^[20]Am29000-sarja oli suosittu sulaututetuissa järjestelmissä.^[21]

AMD Accelerated Processing Unit

AMD Accelerated Processing Unit (APU) on AMD:n tuotelinja, jossa samalle prosessoriytimelle yhdistetään keskussuoritin ja grafiikkaprosessori. APU-mallistosta (aiemmin myös nimellä AMD Fusion) on tarkoitettu kannettaviin ja edullisempiin pöytäkoneisiin. Mallistoa käytetään myös PlayStation 4 ja Xbox One -pelikonsoleissa.

Uudemmissa APU-malleissa sovelletaan HSA-arkkitehtuuria.

AMD64

Vuonna 2000 esitelty AMD64 on 64-bittinen suoritinarkkitehtuuri. Siinä on lisäksi x86-arkkitehtuurin laajennus, joka tukee suoraan vanhoja x86-käskyjä ja on siten yhteensopiva myös vanhojen ohjelmistojen kanssa. Muita etuja edellseen arkkitehtuuriin nähden on kaksinkertaistettu rekisterien määrä ja SSE-käskykanta.

Käskykantaa on käytetty AMD K8 -arkkitehtuurista lähtien.

Mikroarkkitehtuurit

AMD on käyttänyt mikroarkkitehtuurista nimiä AMD K8 ja AMD K10.

AMD:n aiemmin käyttämästä K-termistä on luovuttu: K-sarjan suorittimet (alkaen AMD K5:stä vuonna 1994) saivat nimen inspiraationa krytoniitista.^[22]Uudemmissa sarjoissa käytetään perhe-numeroa, jonka perässä on kirjain h.

AMD 15h -sarjan mikroarkkitehtuuri (Bulldozer), josta julkaistiin useampia sukupolvia (Piledriver, Steamroller, Excavator).

Vähävirtaisiin kuuluvat AMD Bobcat (14h), AMD Jaguar (16h) ja AMD Puma (16h).

Uusin mikroarkkitehtuuri on AMD Zen.

Radeon

Pääartikkeli: Radeon

Radeon (ent. ATI Radeon) on AMD:n grafiikkaprosessorien (GPU) nimi. Radeoniin perustuvien näytönohjainten ajurit olivat aiemman nimetty Catalyst, mutta myöhemmin nimeksi on tullut Crimson.

Graphics Core Next (GCN) on Radeon-grafiikkasuorittimissa käytetty mikroarkkitehtuuri, josta on julkaistu useampia sukupolvia. Arkkitehtuurin seuraajat ovat Radeon DNA (RDNA) ja Compute DNA (CDNA).^[23]

Huhtikuussa 2017 AMD julkaisi tuoreimman RX 500 -sarjan grafiikkasuorittimet, jotka perustuvat RX 400 -sarjan Polaris mikroarkkitehtuuriin.^[24]

Elokuussa 2017 julkaistu RX Vega -sarja perustuu Graphics Core Next -arkkitehtuurin viidenteen sukupolveen.^[25] Sarjaan kuuluvat RX Vega 64 ja RX Vega 56 -mallit, jotka tukevat HBM2-muistiteknologiaa.^[25]

Radeon Instinct on syväoppimiseen suunnattu sarja.^[26]

Radeon Open Compute (ROCm) on ohjelmistoalusta grafiikkasuorittimien ohjelmointiin, jonka ensimmäisen version AMD julkaisi vuoden 2016 huhtikuussa.^[27]

Instinct

Instinct MI100 on Compute DNA (CDNA) -arkkitehtuuriin perustuva kiihdytinkortti, joka on suunnattu tekoälyohjelmistojen ja vaativien matematiikkakuormien kanssa supertietokoneisiin ja huippuluokan palvelimiin.^[28] MI100 käyttää Arcturus-koodinimellä tunnettua grafiikkasuoritinta.^[28]

MI250X-mallia käyttävät Frontier- ja LUMI-supertietokoneet.^[29][30]

Kesäkuussa 2022 AMD esitteli CDNA 3 -arkkitehtuuria ja MI300-sarjan Instinct-piirejä.^[31]

Zen

Pääartikkeli: AMD Zen

AMD Zen on AMD:n mikroarkkitehtuuri, jota käytetään Ryzen-, Threadripper- ja Epyc-malleissa. Zen-arkkitehtuurin sukupolvia ovat: Zen, Zen+, Zen 2 ja Zen 3.

Epyc on Zen-arkkitehtuuriin perustuva palvelinkäyttöön suunniteltu suoritin, joka kilpailee Intelin Xeon-suorittimien kanssa.^[32][33]

Infinity Fabric on HyperTransport-väylän jatkokehitystä, jota käytetään AMD Zen -arkkitehtuurin kanssa.^[33][34] AMD on laajentanut Infinity Fabricia grafiikkaprosessorien välisiin yhteyksiin.^[35]

AMD:n valmistamia prosessoreita

Pääartikkeli: AMD:n suorittimet

AMD K5

AMD aloitti 90-luvulla omien suorittimien suunnittelun, jäljitellen Intel Pentium Pro -arkkitehtuuria. Ensimmäisen oman AMD K5 suorittimen tuotanto aloitettiin vuonna 1996. Prosessorilla oli paljon ongelmia ja se oli huomattavasti Intelin vastaavaa hitaampi kokonaislukunopeudessa ja liukulujen käsittelyssä, joten suoritin ei käynyt hyvin kaupaksi. AMD oli juuri rakentanut uuden Fab 25 -tehtaan Austinin Texasiin valmistamaan K5-suoritinta, joten sillä ei ollut resursseja suunnitella nopeasti uutta.

AMD K6

AMD osti vuonna 1996 NexGen-nimisen yhtiön jolla sai oikeuden Nx686-suorittimeen. AMD nimesi uudelleen AMD K6:ksi ja muutti rakenteen käyttämään Intelin kanssa samaa Socket 7-kantaa. Näin K6-suorittimen pystyi asentamaan mihin tahansa Intel Pentium -emolevyyn. Intel -yhteensopivuuden lisäksi siihen oli lisätty RISC -suorittimissa yleisiä ominaisuuksia.

AMD K6-2

Vielä samana vuonna julkaistiin 3dNow! -SIMD-multimedialaajennuksella varustettu AMD K6-2. Sen laajennettu käskykanta sisälsi ominaisuuksia nopeampaan liukulukulaskentaan, jota tarvittiin etenkin 3D-grafiikan kiihdyttämiseen. AMD:n markkina-asema ei ollut vielä niin vahva, että ohjelmistovalmistajat olisivat suuremmissa määrin hyödyntäneet näitä ominaisuuksia. Sitä vastoin ohjelmistovalmistajat tukivat vähän aiemmin julkaistua Intelin MMX-käskykantaa.

AMD K6-III

Tammikuussa 1999 viimeinen K6-sarjaan kuuluva suoritinmalli näki päivänvalon. Se oli 450 MHz:n K6-III ja kilpailukykyinen Intelin kärkisuorittimien kanssa. Tämä suoritin oli K6-2:n päivitetty versio, johon oli lisätty 256 kilotavua täydellä nopeudella toimivaa L2-välimuistia integroituna ytimeen ja parempi haarautumisen ennakointi (engl. branch prediction). Vaikka se vastasi kokonaislukulaskuissa Pentium II/III-suoritinta, liukulukuyksikkö oli vanhentunut eikä voinut kilpailla Intelin uusimpien suorittimien kanssa.

Athlon

Athlon on AMD:n seitsemännen sukupolven x86 prosessori, joka julkaistiin kesäkuussa 1999. Toisin kuin aiempi K6, tätä ei voinut lisenssisyistä asentaa Intelin emolevyhin (Slot 1), joten AMD siirtyi käyttämään Slot A:ta. AMD sai vihdoin nopeuskruunun ja Intel vastasi lähtemällä nopeuskilpailuun, joten 1 GHz raja ylitettiin ennen vuosituhannen vaihdetta. AMD piti nopeuskruunua vuosikaudet. Yhtiön toimitusjohtajana pitkään ollut, yksi perustajista, Jerry Sanders jäi eläkkeelle vuonna 2002.^[36]

Opteron, Athlon 64 ja Phenom

AMD julkaisi ensimmäisen AMD64-suorittimensa Opteronin maaliskuussa 2003. Opteron suunniteltiin työasemiin ja palvelimiin, sisältäen myös ne joissa on enemmän kuin yksi suoritin. AMD julkaisi Athlon 64 ja Athlon 64 FX-mallit syyskuussa 2003, jotka päättäväisesti ottivat nopeuskruunun itselleen. Molemmat suorittimet voittivat Pentium 4:n ja sen huippumallin, Pentium 4 Extreme Editionin) lähes kaikissa tehokkuustesteissä. Joulukuussa 2007 julkistettiin Phenom-nimellä kulkevat neliytimiset K10-suorittimet.

• Turion

Turion 64-suorittimen oli tarkoituksena on kilpailla kannettavien suoritin markkinoilla Intelin Pentium M:n kanssa. Turion 64 tukee AMD64-käskykantaa ja sitä voi pitää käytännössä vähävirtaisena Athlon 64:nä.

• Sempron

Sempron on Athlon 64:n pikkuveli ja tarkoitettiin budjettiluokan kokoonpanoihin.

Kellotaajuuden maailmanennätys

Bulldozerilla saavutettiin maailman korkein x86-suorittimen kellotaajuus, 8429 MHz ja se on Guinnessin maailmanennätys.^[37]

• AMD Radeon
• HSA-arkkitehtuuri
• HyperTransport
• Luettelo AMD:n suorittimista
• AMD:n suorittimet

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta AMD.

• AMD:n kotisivu